Siirry sisältöön

MmVL 6/2017 vp

Viimeksi julkaistu 13.4.2017 11.04

Valiokunnan lausunto MmVL 6/2017 vp VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti

Maa- ja metsätalousvaliokunta

Tulevaisuusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (VNS 1/2017 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava tulevaisuusvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamiesMarjaInnanen
    valtioneuvoston kanslia
  • neuvotteleva virkamiesJohannaNiemivuo-Lahti
    maa- ja metsätalousministeriö
  • tutkimusprofessoriSirpaKurppa
    Luonnonvarakeskus
  • ympäristöjohtajaLiisaPietola
    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • ympäristöpäällikköFredrikBlomfelt
    Metsäteollisuus ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • ympäristöministeriö
  • Jyväskylän kaupunki
  • Kepa ry
  • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
  • Suomen luonnonsuojeluliitto ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Selontekoon sisältyy valtioneuvoston suunnitelma YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 toimeenpanemiseksi. Valiokunta toteaa, että selonteon keskeisenä lähtökohtana on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan keväällä 2016 päivittämä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Tämä sitoumus — Suomi, jonka haluamme 2050 — on Suomen kansallinen tulkinta globaalista kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Agenda2030 koostuu yhteisistä periaatteista, 17 tavoitteesta ja niitä tarkentavasta 169 alatavoitteesta, toimeenpanon keinoista sekä yhteisestä toimeenpanon seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Agenda2030:n tavoitteet ovat globaaleja ja koskevat yhtäläisesti kaikkia maailman maita. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selonteon yhteiskuntasitoumus on myös toimeenpanoväline, johon kansalaiset, yritykset, järjestöt, kunnat ja muut sidosryhmät voivat osallistua omien sitoumustensa ja tavoitteidensa kautta. Selonteko ja hallituksen toimeenpanosuunnitelma perustuukin tämän yhteiskuntasitoumuksen visioon, periaatteisiin ja tavoitteisiin. Yhteiskuntasitoumus on myös yksi keskeinen lähtökohta selonteon painopisteiden valinnalle. Valiokunta tukee selonteon ajatusta koko yhteiskunnan osallistumisesta kestävän kehityksen edistämiseen. Sitoumus on myös saanut maailmanlaajuisesti myönteistä huomiota. 

Valiokunta toteaa, että maapallon väestön kehitys ja aineellisen kulutuksen kasvu edellyttävät määrätietoisia yhteisiä toimia tulevina vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ekologiset riskirajat on ylitetty mm. luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen osalta. Ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen käytön on siten tapahduttava luonnon kantokyvyn rajoissa niin, että ekosysteemien toimintakyky turvataan. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää erityisesti fossiilisista polttoaineista luopumista, mikä edellyttää siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön, energian käytön tehostamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Valiokunta korostaa, että globaali vastuu ja politiikkajohdonmukaisuus ovat tärkeitä periaatteita, sillä eri maiden toimintojen vaikutukset ulottuvat myös maan rajojen ulkopuolelle. Eri politiikkalohkoilla (ml. maatalous) tehtävät päätökset vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen Suomessa ja globaalisti. Maailman haasteet, mm. ruokaturva, ovat myös Suomen haasteita, ja meidän tulee olla mukana niiden ratkaisemisessa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmastonmuutos tulee torjua ilman uhkaa ruuantuotannolle. 

Hallituksen kansallinen Agenda2030-toimeenpano rakentuu kahden painopistealueen ympärille. Nämä painopisteet ovat hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Valiokunta toteaa, että painopisteen hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi toteuttamisessa valiokunnan toimialalla on vahva rooli. Selonteon mukaisesti valiokunta painottaa sitä, että kestävä, vahva ja kaikkia hyödyttävä talous on yhteydessä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Talous ei ole kestävällä pohjalla ilman sosiaalista ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Tavoitteena tulee olla kestävä talous, joka luo hyvinvointia ja elämänlaatua samalla, kun ympäristöhaitat vähenevät. Agendan tavoitteiden toteuttamiseen vaikuttavat niin kuluttajien kuin päättäjien valinnat. Valiokunta korostaa selonteon mukaisesti sitä, että erityistä huomiota tulee kiinnittää julkisten hankintojen kestävyyteen. 

Selonteossa on viitattu kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit (Avain2030) -tutkimukseen, jossa selvitettiin indikaattoripohjaisten aineistojen, sidosryhmänäkemysten ja kirjallisuustietojen pohjalta Suomen valmiuksia ja lähtötilannetta toteuttaa Agenda2030:tä (ns. gap-analyysi). Avain2030-tutkimuksen perusteella lähtötasomme on kokonaisuutena kansainvälisesti vertaillen korkea, mutta tutkimuksessa käytettyjen indikaattoreiden mukaan kehitys ei viime vuosina ole ollut myönteistä yhdenkään kestävän kehityksen päätavoitteen osalta. Avain2030-hankkeessa Suomen keskeisimmiksi kestävän kehityksen vahvuusalueiksi tunnistettiin korkealaatuinen koulutus ja siihen perustuva osaaminen sekä yhteiskunnallisten järjestelmien yleinen vakaus. Hankkeessa keskeisiksi haasteiksi nousivat ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ja luonnonvarojen liiallinen kulutus sekä talous- ja työllisyyskehitys. 

Valiokunnan toimialaan liittyviä erityiskysymyksiä

Viitaten selonteossa luonnonvarojen käytöstä todettuun valiokunta kiinnittää toimialansa osalta huomiota siihen, että suojeltuja metsiä on Suomessa kaikkiaan 2,7 miljoonaa hehtaaria eli 12,0 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Suojeltujen metsien pinta-ala koostuu lakisääteisten suojelualueiden metsistä sekä talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteista. Lakisääteisten suojelualueiden metsiä on 2,4 miljoonaa hehtaaria (10,6 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta) ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteena olevia metsiä 0,3 miljoonaa hehtaaria (1,5 prosenttia). Tiukasti suojeltujen metsien osuus on Suomessa Euroopan korkein. Suomen metsien, niin talousmetsien kuin suojeltujen metsien, rooli on mittava hiilinieluna ja ihmisten hyvinvointia edistävänä virkistyslähteenä, jota merkitystä jokamiehen oikeudet vahvistavat. Pellot, joita on vain n. 7 prosenttia Suomen pinta-alasta, ovat pieniä (lohkon keskipinta-ala 2—3 ha), ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä reuna-alueita on siten paljon. Erityisosaamiseen perustuen maassamme tuotetaan ruokaa ilmasto-oloissa, joissa lyhyt kasvukausi on haastanut viljelijöitä ja tutkimusta etsimään resurssiviisaita ratkaisuja. Jatkossakin maamme maa- ja metsätalouden kestävään kehitykseen perustuvasta tuotannosta on pidettävä huolta varmistamalla tuotannon taloudelliset toimintaedellytykset ja turvaamalla alan tutkimus ja koulutus. Erityisesti metsien omistuksen pirstaloituminen on estettävä. Ilman kestävää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen lisäämistä ja uutta teknologiaa ei voida saavuttaa ilmastopolitiikan tavoitteita eikä uusiutumattomia raaka-aineita voida yhä enemmän korvata uusiutuvilla raaka-aineilla. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selonteon kärkihanke "Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti" tähtää mm. päästöttömän, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin; biomassan kestävyyskriteerien varmistamiseen sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa sopimiseen; päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmän käyttöön ottoon; luopumiseen hiilen käytöstä energiantuotannossa ja tuontiöljyn käytön puolittamiseen kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana; liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamiseen vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttiin ja alan teollisuuden ja sen viennin tukemiseen; sekä kannustamaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin ja tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla. 

Valiokunta toteaa, että biomassan energiakäytön ja hajautetun pienimuotoisen energian tuotannon ja käytön edistäminen sekä nielupolitiikka ovat toimeenpanon keskiössä maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialalla. Valiokunta on lausunnossaan MmVL 15/2016 vp — U 53/2016 vp (Maankäyttö, maankäytön muutos, ja metsätalous, LULUCF) vaatinut komission ehdotuksessa esitettyjen LULUCF-sektorin laskentasääntöjen ja hiilinielujen huomioon ottamisen muuttamista. Valiokunta korostaa myös, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa erityisesti maataloussektori osana taakanjakosektoria on tärkeä. Viitaten lausuntoonsa     MmVL 5/2017 vp — U 5/2017 vp (uusiutuvan energian direktiivi) valiokunta toteaa, että on löydettävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat orgaanisten maiden hyödyntämisen niin maa- kuin metsätaloudessa. 

Selonteosta käy ilmi hallituksen linjaus, jonka mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Alan jalostusarvoa kasvatetaan ja metsätaloudessa noudatetaan metsien hyvää ja kestävää hoitoa. Lisäksi luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään, ja myös veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua. Tavoitteena on monimuotoisuuden edistämiskeinojen valtavirtaistaminen ja metsiin perustuvan biotalouden ekologisen kestävyyden varmistaminen. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa metsätalouden osalta erityisesti Kansallisen metsästrategian 2025 merkitystä. Strategia on laadittu valtioneuvoston helmikuussa 2014 eduskunnalle antaman metsäpoliittisen selonteon (Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050) pohjalta. Selonteon eduskunta hyväksyi 20.5.2014 yksimielisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön MmVM 5/2014 vp — VNS 1/2014 vp mukaisesti. Strategian keskeisenä päämääränä on metsien aktiivinen, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä sekä monipuolinen käyttö. 

Valiokunta toteaa, että Suomen uusiutuvasta energiasta noin 2/3 on metsäteollisuussidonnaista. Metsäteollisuuden kasvun myötä myös uusiutuvan energian määrä lisääntyy huomattavasti. Tämä lisäys kattaa noin 2/3 koko Suomen uusiutuvan energian lisäystarpeesta. Lisäksi uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita tulee voida entistä enemmän korvata uusiutuvista luonnonvaroista valmistetuilla tuotteilla. Esimerkiksi rakentamisessa on puupohjaisiin kestäviin ratkaisuihin panostettava entistä voimakkaammin ja puurakentamista on edistettävä myös julkisia hankintoja ohjaavissa kriteereissä. Agenda2030-tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta on välttämätöntä, että poliittinen päätöksenteko vahvistaa metsätalouden toimintaedellytyksiä. Kun metsiemme kasvu ylittää jatkossakin hakkuiden ja luonnonpoistuman määrän, maamme metsien ja puuston määrä lisääntyy. Näin ollen myös metsien hiilivarasto kasvaa. 

Viitaten jo edellä todettuun valiokunta pitää tärkeänä, että metsien suojelusta ja luonnonhoitotoimista huolehditaan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli Metso-ohjelman rahoitusta on vahvistettava, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Erityisesti vapaaehtoista suojelua tulee edistää. 

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hyödynnetään kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia. Selonteon mukaan tämä toteutetaan mm. lisäämällä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä; nostamalla yhdyskuntajätteen kierrätysaste vähintään 50 prosenttiin; kohtuullistamalla kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä; ja säätämällä kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien sekä toteuttamalla hankkeita ja kokeiluja kiertotalouden ja kierrätyksen edistämiseksi. Lannan osalta valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteet ovat resurssi- ja kustannustehokkaita. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että myös biokaasutuotannolla on laajoja kiertotalouteen liittyviä hyötyjä. Biokaasutuotannolla on maatiloilla etuja, jotka liittyvät ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, hygieniaan ja hajuhaittojen vähenemiseen.  

Valiokunta toteaa, että selonteossa on samaisessa kiertotaloutta koskevassa kohdassa todettu tavoitteena olevan, että ruoantuotannon kannattavuus nousee ja kauppatase parantuu 500 miljoonalla eurolla.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että yhdyskuntaliete saadaan prosessoiduksi siten, että siitä poistetaan haitta-aineet (lääkejäämät, kosmetiikka-aineet, palo- ym. haitalliset kemikaalit) ja sen sisältämät ravinteet tulevat kasveille käyttökelpoisiksi. Mikäli lanta voidaan levittää kestävästi suoraan tuotannon hyötykäyttöön, prosessointia ei sinällään arvokkaalle lannoitteelle tai maanparannusaineelle tarvita. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt oman sitoumuksensa kehittää edellytyksiä kotimaisen kalan alkutuotannolle ja jatkojalostukselle, jotta suomalaiset saavat kestävästi ja vastuullisesti tuotettua kalaa ruokapöytiinsä. Tavoitteena on kotimaisten kalatuotteiden tuotannon kasvattaminen kestävällä tavalla, kalavarojen tilan parantaminen, yhteistyön parantaminen kalataloussektorin sisällä ja muiden toimialojen, kuten lähiruokasektorin, kanssa sekä kalatalouteen liittyvien ristiriitojen hallinta. Sitoumuksella edistetään myös kalaan ja kalastukseen liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Sitoumuksen toteutumista seurataan vuosittain, ja seurannan mukaan kotimaisen kalan osuus suomalaisten syömästä kalasta onkin jo hienoisessa nousussa edellisvuosiin verrattuna. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös mahdollisuuksia toteuttaa kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta. Lisäksi valiokunta tuo esiin, että edellä todettua maa- ja metsätalousministeriön sitoumusta tukee se, että hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen hallituksen luontopolitiikan kärkeen. Erilaisilla hankkeilla vahvistetaan erityisesti jokien vaelluskalakantojen luonnontuotantoa niiden lisääntymisalueilla. 

Lopuksi

Valiokunta toteaa, että selonteon seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat oleellisen tärkeitä vaikuttavuuden analysoinnin ja toisaalta muutostarpeiden osoittamisen pohjaksi. Selonteon seuranta ei kuitenkaan saa muodostua tarpeettoman raskaaksi aiheuttaen turhaa hallinnollista taakkaa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Agenda2030:n tavoitteet ovat edellä todetun mukaisesti globaaleja ja koskevat yhtäläisesti kaikkia maailman maita. Selonteko on toimeenpanosuunnitelma, joka kertoo hallituksen lähestymistavan globaaliohjelman toimeenpanoon. Agenda2030:n toimeenpanossa kansallisilla hallituksilla on keskeinen rooli ja samalla vastuu onnistumisesta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan niin kansallisen kuin erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuden syventämistä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää,

että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 30.3.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JariLeppäkesk
varapuheenjohtaja
ReijoHongistops
jäsen
MarkkuEestiläkok
jäsen
PerttiHakanenkesk
jäsen
TeuvoHakkarainenps
jäsen
LasseHautalakesk
jäsen
JohannaKarimäkivihr
jäsen
JukkaKoprakok
jäsen
SusannaKoskikok
jäsen
KariKulmalaps
jäsen
JariMyllykoskivas
jäsen
MatsNylundr
jäsen
TyttiTuppurainensd
jäsen
HarryWallinsd
jäsen
EerikkiViljanenkesk
jäsen
PeterÖstmankd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
CarlSelenius

Eriävä mielipide

Perustelut

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ohjaa Suomea kestävän kehityksen polulla. Toimintaohjelma määrittelee suuntaviivoja niin talouden, tasa-arvon, koulutuksen kuin ympäristönkin kestävälle kehitykselle. Maa- ja metsätalousvaliokunnan kannalta keskeisimmistä asioista selonteossa otetaan kantaa kestävään metsä- ja biotalouteen, vaelluskaloihin ja hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseen.  

Oikean suuntaisista tavoitteistaan huolimatta hallituksen selonteon Agenda2030-toimintaohjelman painopiste 1: "Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi" pohjautuu hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka ei ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, kuten Kehitysyhteistyökeskus (Kepa ry) on lausunnossaan todennut. 

Valiokunta ottaa lausunnossaan kantaa joustavampien kriteerien puolesta liittyen metsäbiomassojen käyttöön. Jäsenmaiden ei kuitenkaan tule itse voida asettaa vertailutasoja ja laskentasääntöjä kansallisesti ilman ulkopuolista arviointia hiilinielun todellisesta kehityksestä. Ilmaston näkökulmasta metsien hakkuiden aiheuttama hiilinielujen pieneneminen on yhtä kestämätöntä kuin päästöjen tuottaminen. Lisäksi hallitus painottaa kestävää metsätalouden harjoittamista samanaikaisesti kuin se on leikannut rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavalta Metso-ohjelmalta. 

Hakkuiden lisäämisen sijaan tulee keskittyä enemmän hyödyntämään puuta tehokkaammin korkeamman jalostusasteen tuotteiden muodossa, kuten olemme saaneet esimerkkejä esimerkiksi puukuidun hyödyntämisestä kankaissa ja uusissa materiaaleissa sekä puuraaka-aineesta saatavan glukoosin hyödyntämisestä lääke- ja kemianteollisuudessa. 

Metsäbiomassan käytön lisäämisen sijaan Suomen tulisi suunnata katsettaan vahvemmin kestäviin maatalousbiomassoihin. Suomessa on tutkitusti viljan sivutuotteina syntyvässä oljessa sekä kesantona tuetusti kasvatettavassa nurmessa yhdessä eläinten lannan kanssa laskennallisesti huomattava energiapotentiaali. Biokaasuntuotanto maatilojen sivutuotteista on kestävää uusiutuvaa energiaa ja laajentaisi myös ahdingossa olevan maatalouden elinkeinorakennetta. Peltobiomassojen hyödyntäminen loisi myös uutta elinvoimaa maaseudulle ja maatalousyrittäjille.  

Suomen tulisi panostaa metsäbioenergian käytön kestämättömän lisäämisen sijasta hajautettuun uusiutuvan energian pientuotantoon ja sen mahdollisuuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Suomella on korkean osaamisen maana mahdollisuus olla uusiutuvan energian Cleantech-ratkaisuissa edelläkävijämaana. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergiamarkkinat ja niiden mahdollisuudet Suomelle ovat maailman laajuisesti huomattavat.  

Selonteossa on otettu kantaa myös kalatalouskysymyksiin, ja valiokunta on myös lausunnossaan maininnut vaelluskalat. On tärkeää, että vaelluskalakantoja vahvistetaan, kuitenkin viime kaudella hyväksytty kalatiestrategian toimeenpanoa olisi tulisi entisestään vauhdittaa.  

Suomen tulee ryhtyä nopeasti merkittäviin toimiin Pariisin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen ohjelma Agenda2030 sisältää hyviä suuntaviivoja hiilineutraaliuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta tavoitteisiin tulisi pyrkiä kestävämmin keinoin luonnon monimuotoisuus paremmin huomioiden ja turvaten.  

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja uusien suojelualueiden perustaminen ovat keskeisessä roolissa kestävän kehityksen mukaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Näitä arvoja voidaan edistää esimerkiksi hyväksi koetun vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan Metso-ohjelman rahoituksen leikkausten palauttamisella ja sen tuntuvalla kasvattamisella. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella katson, että tulevaisuusvaliokunnan tulisi ottaa huomioon edellä olevat perustelut mietintöä laatiessaan.

Helsingissä 30.3.2017
JohannaKarimäkivihr