Perustuslakivaliokunnan arvioitavina olevissa jatkokirjelmissä on kyse uudistusten ja investointien tukiohjelmasta ja siihen tässä vaiheessa sisällytettäviksi ehdotetuista välineistä.
Perustuslakivaliokunta on korostanut, että Euroopan rahoitusvakauden turvaamiseen liittyviä Suomen taloudellisia vastuita tulee valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa tarkastella kokonaisuutena niistä aiheutuvan eduskunnan budjettivallan rajoituksen selvittämiseksi (ks. PeVL 55/2017 vp, PeVL 25/2011 vp, s. 3/II ja PeVL 3/2012 vp, s. 2 /II). Tähän liittyy myös kysymys siitä, voidaanko vastuilla vaarantaa Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, jotka sillä Suomen perustuslain mukaan on (PeVL 5/2011 vp, s. 4/II).
Perustuslakivaliokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että budjettisuvereniteettia suojataan mahdollisimman tehokkaasti (PeVL 55/2017 vp, PeVL 28/2013 vp, s. 4/II). Valiokunta on myös pitänyt eduskunnan budjetti- ja finanssivallan turvaamisen kannalta tärkeänä, että esimerkiksi yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa toteutuu kattava ja täysimääräinen sijoittajavastuu, jolloin tarve kriisinratkaisurahaston varojen käyttöön ja julkiseen rahoitukseen minimoidaan (ks. PeVL 28/2013 vp, s. 4—5 ja PeVL 1/2014 vp, s. 3). Arvioidessaan Euroopan vakausmekanismin ja sen tukivälineiden valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä valiokunta on pitänyt tärkeinä seikkoina Suomen vastuiden kokonaismäärää, niiden toteutumisen todennäköisyyttä, eduskunnan osallistumista päätöksentekoon ja vaikutuksia valtion mahdollisuuksiin vastata perustuslain mukaisista velvollisuuksista (ks. PeVL 55/2017 vp).
Perustuslakivaliokunnan nyt arvioitavina olevat jatkokirjelmät liittyvät valiokunnassa aikaisemmin käsiteltyyn uudistusten tukiohjelman perustamista koskevaan kirjelmään (PeVL 37/2018 vp, U 85/2018 vp; ks. erit. PeVL 55/2017 vp). Valiokunta on tuolloin todennut, että EMU:n kehittämiseen liittyvät ehdotukset ovat valiokunnan käytännön mukaan merkityksellisiä erityisesti eduskunnan tiedonsaanti‑ ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen, täysivaltaisuuden ja eduskunnan budjettivallan käytön kannalta (PeVL 37/2018 vp, s. 6, ks. myös PeVL 55/2017 vp). Valiokunta on yhtynyt valtioneuvoston tuolloiseen varsin kriittiseen kantaan tarkasteltuaan asiaa ehdotusten oikeusperustan ja demokraattisen vastuujärjestelmän kannalta.
Valtioneuvoston jatkokirjelmässä UJ 7/2019 vp tarkastellaan euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävää talousarviovälinettä. Perustuslakivaliokunta on jatkokirjelmän antamisen jälkeen esittänyt perustuslain 47 §:n mukaisen tietopyynnön valtioneuvostolle. Valiokunta on edellyttänyt valtioneuvoston selostavan valiokunnalle ajantasaisesti ja kattavasti asetusehdotuksen käsittelyn nykyisen vaiheen ja erityisesti sen, mitkä kohdat ovat alkuperäisen kirjelmän jälkeen muuttuneet, miten Suomen ajamat näkökohdat ovat edenneet ja mitkä kysymykset ovat vielä auki. Valtioneuvoston selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota asetusehdotuksen arviointiin perustuslain kannalta (ks. PeVP 19/2019 vp).
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan jatkokirjelmään UJ 8/2019 vp liittyvässä perusmuistiossa selostetaan valiokunnan tietopyynnössä edellytetyn mukaisesti asiakokonaisuuden käsittelyn nykytilannetta sekä sitä, mitkä kohdat ovat alkuperäisen kirjelmän jälkeen muuttuneet, miten Suomen ajamat näkökohdat ovat edenneet ja mitkä kysymykset ovat vielä avoinna. Perusmuistioon ei kuitenkaan juurikaan sisälly nyt valmisteltavien säädösehdotusten varsinaista perustuslakiarviointia. Jatkokirjelmässä esitettävien tietojen perusteella lainsäädäntötyö kompromissiehdotuksista on vasta alkanut, mikä vaikuttaa mahdollisuuteen tässä vaiheessa arvioida ehdotuksia seikkaperäisesti perustuslain kannalta. Valiokunta painottaa kuitenkin, että nyt käsiteltävän kaltaisia ehdotuksia koskeviin kirjelmiin tulee sisällyttää arviointia perustuslaillisten kysymysten, kuten täysivaltaisuuden ja eduskunnan budjettivallan, kannalta.
Suomi on jatkokirjelmän UJ 8/2019 vp mukaan puheenjohtajana yhdessä EU:n neuvoston sihteeristön ja komission kanssa muokannut uudistusten tukiohjelmasta annetusta asetusehdotuksesta kompromissiehdotuksen uudistusten ja investointien tukiohjelmaksi. Kompromissiehdotukseen sisältyy kaksi uutta välinettä, euroalueen maille kohdistettu lähentymistä ja kilpailukykyä edistävä väline sekä euroalueen ulkopuolisille maille suunnattu lähentymis‑ ja uudistusväline, sekä jo vanhaan ehdotukseen sisältynyt teknisen tuen väline.
Jatkokirjelmän mukaan ehdotuksen oikeusperustaan liittyvät ongelmat vaikuttaisivat vähentyneen. Lisäksi demokraattista vastuuvelvollisuutta koskevilta osiltaan ehdotuksen voidaan valtioneuvoston mukaan katsoa lähentyneen Suomen kantoja merkittävästi. Perustuslakivaliokunta toteaa, että ehdotukset kokonaisuutena arvioiden vaikuttavat kehittyneen perustuslain ja valiokunnan aikaisempien kannanottojen kannalta ongelmattomampaan suuntaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota jatkokirjelmässä (s. 11) esitettyyn arvioon siitä, että monet niistä epäilyistä, joita eduskunta esitti komission alkuperäisen ehdotuksen uudistusten toteuttamisen tukivälinettä ja lähentymisvälinettä kohtaan, ovat edelleen merkityksellisiä lähentymis- ja uudistusvälineen osalta. Valiokunta painottaa edelleen tarvetta poistaa oikeusperustaan liittyviä epäselvyyksiä ja tarvetta pyrkiä siihen, ettei sääntelyyn sisälly demokraattista legitimiteettiä rapauttavia seikkoja.
Perustuslakivaliokunta korostaa velvollisuutta huolehtia eduskunnan riittävästä ja ajantasaisesta informoimisesta perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisilla menettelyillä. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, että nyt käsillä olevan kaltaisissa kirjelmissä valtioneuvoston tulee eritellysti tehdä selkoa niistä näkökohdista, joita valiokunta on yleisellä tasolla käsitellyt kokoavasti lausunnossa PeVL 55/2017 vp.