Puolustusministeriön vaikuttamissuunnitelma vuodelle 2016
Puolustusministeriön vaikuttamissuunnitelmassa vuodelle 2016 on listattu viisi painopistealuetta: EU:n puolustusulottuvuuden strateginen ohjaus, huoltovarmuuden kehittäminen, EU:n puolustustutkimus, hybridiuhkiin vastaaminen ja EU:n asedirektiivin muuttaminen.
EU:n puolustusulottuvuuden strategisen ohjauksen vahvistaminen tulee konkretisoitumaan EU:n uudessa globaalistrategiassa, jonka on määrä valmistua kesällä 2016. Edellinen vastaava strategia laadittiin vuonna 2003. Asiakirjaa tarkistettiin vuonna 2008. Globaalistrategian tulisi antaa ohjausta EU:n puolustusyhteistyölle. Tätä silmällä pitäen tavoitteena on valiokunnan saaman selvityksen mukaan laatia myöhemmin puolustusta koskeva strategia-asiakirja/ohjausasiakirja. Puolustusta koskevan alastrategian laatiminen olisi valiokunnan mielestä merkittävä avaus myös sitä taustaa vasten, että asiakirjassa voitaisiin käsitellä tarkemmin myös EU:n avunantolausekkeen merkitystä.
EU:n puolustustutkimuksen kehittämistä valiokunta pitää potentiaalisesti merkittävänä uutena avauksena. Komission mukaantulo hankkeeseen tarkoittaa puolustustutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien merkittävää laajentumista. Valiokunta huomauttaa, että hanke on vielä kuitenkin alkutekijöissään, eikä asiasta ole tehty lopullisia päätöksiä. Tavoitteena on kolmen vuoden ns. valmistelujakson (2017—2019) jälkeen saada puolustustutkimukseen korvamerkittyä 3,5 miljardia euroa vuosille 2021—2027. Summaa voidaan valiokunnan mielestä pitää merkittävänä. Ranska ja Britannia käyttävät vuosittain kumpikin noin 500 miljoonaa euroa puolustussektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. EU-ohjelman kautta saatava raha olisi siis samaa luokkaa kuin suuren unionimaan käyttämä vuosittainen T & K -rahasumma.
Valiokunta korostaa, että rahoitusohjelma tarjoaa etenkin Suomen puolustusteollisuuden pienille ja keskisuurille toimijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden EU-tason yhteistyöhön ja helpottaa yritysten markkinoillepääsyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksi EU-rahoitusohjelman keskeisiä periaatteita tulee olemaan osallistujapohjan moninaisuus: mukana on oltava sekä pieniä että suuria maita, samoin pieniä ja suuria yrityksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustushallinto kartoittaa yhdessä suomalaisen puolustusteollisuuden kanssa heti valmistelujakson alusta lähtien mahdollisia eurooppalaisia yhteistyökumppaneita. Valiokunta korostaa myös tarvetta tiiviiseen kanssakäymiseen Euroopan puolustusviraston kanssa ennen valmistelujakson aloittamista.
Valiokunta on kannanotoissaan johdonmukaisesti korostanut huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on logistisesti saari, ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat Suomelle keskeisen tärkeitä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2016 aikana EU:ssa laaditaan huoltovarmuuden tiekartta komission, EU:n puolustusviraston ja jäsenmaiden välisenä yhteistyönä. Huoltovarmuuskysymyksissä Suomi ajaa myös sotilaallisen huoltovarmuuden huomioimista kokonaisuudessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi pitää tätä ulottuvuutta vahvasti esillä myös jatkossa EU-tason keskusteluissa.
Hybridiuhkien osalta EU on valiokunnan saaman selvityksen mukaan aktivoitunut vuoden 2015 alusta lähtien. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sekä kansallisesti että EU-tasolla hybridiuhkiin varautuminen otetaan vakavasti. Puolustusministeriön vaikuttamissuunnitelmassa todetaan, että puolustushallinnon kärkihankkeita hybridiuhkiin varautumisessa on kansallisen, EU:ta tukevan hybridiuhkakeskuksen perustaminen. Valiokunta pitää hyvänä, että Suomella on ollut EU:n piirissä hybridiuhkiin varautumisessa korkea profiili.
Puolustushallinnon viides painopistealue vuoden 2016 osalta on EU:n asedirektiiviin vaikuttaminen. Puolustusvaliokunta on tuonut asiasta omat näkemyksensä esiin jo aiemmin (PuVL 4/2015 vp). Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä, että direktiivivalmisteluissa on saatava turvattua vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan direktiiviluonnoksen valmistelu on edennyt Suomen kannalta positiiviseen suuntaan.