Valiokunnan lausunto
SiVL
1
2020 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 5/2020 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
opetusneuvos
Riina
Vuorento
opetus- ja kulttuuriministeriö
sosiaalineuvos
Juha
Luomala
sosiaali- ja terveysministeriö
toiminnanjohtaja
Petri
Lempinen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
sosiaalityön professori
Ilse
Julkunen
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
valtiovarainministeriö
Helsingin yliopisto
Lapin yliopisto
Suomen Akatemia
Tampereen yliopisto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Sivistysvaliokunta toteaa, että sosiaalihuollon asiantuntijat, sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön tieteenalan yliopistoedustajat ovat jo vuosikymmenten ajan tuoneet toistuvasti esille huolen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperustan ohuudesta ja tutkimukseen osoitettujen resurssien riittämättömyydestä yhteiskunnalliseen tarpeeseen nähden. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimukseen ei tähän saakka ole ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtionkorvaukseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää. 
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sosiaalihuoltolakiin lisätään yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta koskeva uusi 60 c §. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain rahoitusta sosiaalityön tutkimushankkeille. Hankehakemuksista tehdään vertaisarviointi, ja rahoitusta saavien hankkeiden on sovittava yhteen sosiaalityön tutkimuksen painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Ministeriö asettaa asiantuntijoista koostuvan sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän, jota se kuulee ennen rahanjaosta päättämistä. 
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja kannatettavana. 
Tarve sosiaalityön tutkimuksen erillisrahoitukselle
Sosiaalihuollosta puuttuvat yliopistollisia keskussairaaloita vastaavat toimintayksiköt, joissa yhdistyvät tieteellinen tutkimus, tieteellisammatillinen koulutus ja käytännön työ. Sosiaalityön ja sosiaalihuollon käytäntöjä kehittävälle tutkimukselle on selkeä tarve. Sosiaalihuollossa myös työskentelee merkittävä joukko tutkimusvalmiudet omaavia sosiaalityön ammattilaisia, joilla on mahdollisuus ja valmiudet kehittää sosiaalihuoltoa entistä vaikuttavampaan suuntaan. Tutkijan-urien yhdistäminen käytännön sosiaalityöhön voi olla merkittävä uusi vetovoimatekijä alalla, jossa rekrytoinnin ongelmat aiheuttavat suuria haasteita. 
Sivistysvaliokunnan arvion mukaan hallituksen esitys vahvistaa sosiaalipalvelujen ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien tutkimusperustaista kehittämistä. Uudistus tarjoaa lisäresursseja tutkimusperustaisten työkäytäntöjen vahvistamiselle. Tähän merkittävään ja haastavaan yhteiskunnalliseen tehtävään vastaamiseksi tarvitaan myös kriittistä perustutkimusta, jonka osalta lakiesitys avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Sosiaalityön tutkimustoiminnan vahvistuminen luo edellytyksiä sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden parantamiselle sekä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeutta tutkimusperustaiseen sosiaalityöhön ja palveluihin.  
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esittämää sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitusta erittäin tervetulleena avauksena, mutta määrältään vielä vaatimattomana ilmeisen merkittävään tarpeeseen nähden. Ehdotettu uusi rahoitusmuoto on varsin tärkeä myös sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen ja rakenteellisen uudistumisen ja integraation kannalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että sosiaalihuollolle ja terveydenhuollolle luodaan lainsäädännöllä yhdenvertaiset rakenteet ja rahoitusjärjestelmät myös koulutuksessa ja tutkimuksessa. 
Tutkimuksen korkea laatu
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen merkitys on erityisen suuri sosiaalityölle sen ollessa suhteellisen uusi oppiaine. Tieteidenvälisyys on ominaista sosiaalityön tutkimukselle, ja siksi on perusteltua, että rahoitusta voidaan jakaa myös usean eri toimijan yhteishankkeille. Näin voidaan tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja samalla varmistaa tutkimuksen korkea laatu. 
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille lakiehdotuksen 60 c §:n sisältämä tuettavan tutkimuksen määritelmä. Rahoitusta voidaan ehdotuksen mukaan myöntää yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tuettava tutkimus määrittyy siis nimenomaan tutkimuksen tieteellisen tason eikä toteuttajatahon perusteella. Ehdotettu säännös vastaa tältä osin terveydenhuoltolain (1326/2010) 61 §:n säännöstä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta. 
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan yliopistotasoisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea tutkimuksen korkeaa tieteellistä laatua riippumatta siitä, onko tutkimushankkeessa mukana yliopistoa vai ei. Rahoitusta voidaan siten myöntää myös esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten tai ammattikorkeakoulujen tai muiden yliopistojen ulkopuolisten tahojen suunnittelemalle ja toteuttamalle hankkeelle, jos hanketta voidaan sisältönsä ja metodiensa puolesta pitää tieteellisesti korkealaatuisena sekä määriteltyjen painoalueiden mukaisena. Tästä voi esityksen perustelujen mukaan olla osoituksena esimerkiksi se, että hanketta johtaa vähintään dosentuurin omaava tutkija. 
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotetulla säännöksellä voidaan varmistaa tutkimuksen korkea tieteellinen laatu rajaamatta kuitenkaan tutkimusta vain tiettyihin organisaatioihin tai niiden osallistumiseen useamman tahon yhteiseen tutkimushankkeeseen. Kaikkien toimijoiden korkeatasoinen osaaminen voidaan näin saada sosiaalityön tutkimuksen tueksi. Valiokunta korostaa, että vertaisarvioinnin laadukas toteuttaminen on tärkeä osa tuettavien hankkeiden valintaprosessia ja tutkimuksen laadun arviointia. 
Rahoituksen määrä
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin huoli siitä, että esitetty sosiaalityön tutkimuksen määräraha käytännössä alentaa samalla momentilla olevaa terveyden tutkimuksen määrärahaa. 
Eduskunnan hyväksymässä talousarviossa vuodeksi 2020 momentilta 33.60.32 yliopistotasoiseen tutkimukseen on osoitettu valtion tutkimusrahoitusta yhteensä 25 milj. euroa. Tästä määrärahasta on ollut hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus kohdentaa 4 milj. euroa yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen. Nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus ja vuoden 2020 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen sisällytettävä momentin 33.60.32 käyttötarkoituksen muutos mahdollistavat saadun selvityksen mukaan hallitusohjelman mukaisen erillisrahoituksen yliopistotasoiselle sosiaalityön tutkimukselle. 
Terveydenhuoltolain mukaiseen yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen kohdentuu vuonna 2020 edellä mainitulta momentilta 21 milj. euroa, mikä saadun selvityksen mukaan vastaa aiempien vuosien budjettiesitysten mukaista rahoituksen tasoa. Sivistysvaliokunta muistuttaa kuitenkin, että vuodelle 2019 valtiovarainvaliokunta on mietinnössään nimenomaan lisännyt 2,8 milj. euroa momentille 33.60.32, jonka loppusumma vuodelle 2019 on siis ollut 23,8 milj. euroa. Tämä lisäys on poistettu vuoden 2020 talousarvioehdotuksesta, samalla kun siihen on lisätty 4 milj. euroa sosiaalityön tutkimusta varten.  
Valiokunta muistuttaa lisäksi, että hyväksyessään valtion talousarvion vuodeksi 2020 eduskunta on hyväksynyt momenttia 33.60.32 koskevan lausuman, jossa eduskunta on edellyttänyt, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa (EK 24/2019 vp — HE 29/2019 vp). 
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suunnataan eduskunnan lausumassaan edellyttämä kasvava rahoitusosuus, ja että tulevissa maakunta- ja sote-ratkaisuissa otetaan huomioon nykyinen kuntien panostus terveyden tutkimuksen rahoituskokonaisuuteen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Sivistysvaliokunta esittää,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 11.3.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Paula
Risikko
kok
varapuheenjohtaja
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Sanna
Antikainen
ps
jäsen
Marko
Asell
sd
jäsen
Jukka
Gustafsson
sd
jäsen
Veronika
Honkasalo
vas
jäsen
Kaisa
Juuso
ps
jäsen
Emma
Kari
vihr
jäsen
Hilkka
Kemppi
kesk
jäsen
Pasi
Kivisaari
kesk
jäsen
Ari
Koponen
ps
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Kaj
Laine
Viimeksi julkaistu 12.3.2020 14:54