Yleistä

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahataso on 6,5 mrd. euroa vuonna 2018 ja se alentuu kehyskaudella 6,3 mrd. euroon. Kokonaismäärärahatason aleneminen perustuu aiemmin tehtyihin välttämättömiin säästö- ja muihin toimiin, jotka vaikuttavat koko kehyskauden. Sivistysvaliokunta korostaa kuitenkin, että käsiteltävänä olevassa suunnitelmassa osoitetaan nyt myös lisäpanostuksia. Valiokunta tiedostaa sen, että lisäpanostuksiin suunnatut euromäärät ovat useamman vaalikauden aikana tehtyihin leikkauksiin nähden vielä vaatimattomat. Ne osoittavat kuitenkin selvän suunnanmuutoksen säästöpäätöksistä kohdennettuihin lisäpanostuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleisen taloustilanteen vahvistuessa koulutukseen ja tutkimukseen kohdistettuja resursseja lisätään jatkossakin. 

Valiokunta korostaa, että koulutukseen panostaminen sen kaikilla asteilla vahvistaa osaltaan elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumista. Elinikäisen oppimisen tulevaisuustyöhön tulee kiinnittää nykyistä vahvemmin huomiota ja koulutusta kehittää ottaen huomioon koulutuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Muun muassa koulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutuminen tulee nostaa kehittämistyön keskiöön. 

Asiantuntijalausunnossa on korostettu, että lapsiväestöön sekä suoraan että välillisesti kohdistuvat poliittisten päätösten seuraukset lasten hyvinvointiin ja täysipainoiseen kehitykseen tulisi arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa olisi huomioitava kokonaisuutena kaikki lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat toimenpiteet, muun muassa varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen, perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavat toimet. Sivistysvaliokunta yhtyy esitettyyn käsitykseen lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä niin julkisen talouden suunnitelmassa kuin myös vuosittaisessa talousarvioehdotuksessa. Ilman väestöryhmittäistä vaikutusarviointia ja kokonaisvaikutusten arviointia valtion talouteen kohdistuvien toimenpiteiden seurauksia lasten ja lapsiperheiden tilanteeseen, hyvinvointiin ja toimeentuloon on mahdotonta arvioida luotettavasti. 

Valiokunta korostaa, että koulutuksen laadun kannalta merkitystä on myös terveellisillä ja turvallisilla opetustiloilla kaikilla koulutusasteilla. Koulutusjärjestelmän tärkeä tehtävä on huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Valiokunta pitää tärkeänä kaikkia toimia, joilla edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä opiskelun turvallisuuden edistämistä. Oleellista on tunnistaa, millaisia vaikutuksia eri päätöksillä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Seurausten tunnistaminen edellyttää huolella tehtyä vaikutusten arviointia. 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettaviksi pieni- ja keskituloisilta, ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen varataan 5 miljoonaa euroa vuosina 2018—2019 ja 9 miljoonaa euroa vuosina 2020—2021. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea. 

Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää pärjäämistä myöhemmin koulutiellä. Suomen alhaista varhaiskasvatukseen osallistumisastetta on syytä nostaa eurooppalaiselle tasolle.  

Sivistysvaliokunta pitää varhaiskasvatusmaksujen alentamista erittäin kannatettavana. Sen avulla tuetaan nykyistä useamman naisen siirtymistä työelämään tai sinne palaamista. Muutos tulee arvion mukaan lisäämään palvelutarvetta noin 4 200 lapsella. Lisääntyvä päivähoidon kysyntä tullee aiheuttamaan muun muassa tilojen ja henkilökunnan lisätarvetta, joista aiheutuu lisäkustannuksia. Asiantuntijalausunnossa onkin esitetty arvio, että kunnille aiheutuu varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta ja siitä aiheutuvista palvelutarpeen lisäyksistä noin 20 miljoonaa suuremmat kustannukset kuin mitä kunnille suunniteltu kompensaatio pitää sisällään. Valiokunta korostaa asiakasmaksujen alentamisen merkitystä lapsiperheille ja pitää tärkeänä, että julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu tuki kunnille kohdentuu maksuja alentaviin kuntiin. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi henkilöstörakenteen kehittämiseen varattu yhteensä 28 miljoonan euron panostus. Tällä satsauksella voidaan muun muassa lisätä yliopistojen lastentarhanopettajakoulutusta ja vastata kasvavaan lastentarhanopettajavajeeseen. Varhaiskasvatusuudistuksen sisällöllisen onnistumisen perusedellytyksenä on riittävän koulutuksen saanut pätevä henkilökunta. Pidemmällä aikajänteellä kansallisen tavoitteen tulisi olla, että siirrytään yhä enenevässä määrin kohti maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta.  

Perusopetus

Perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Näin se lähes kaksinkertaistuu 30 miljoonaan euroon. Tukea kohdennetaan haasteellisempien alueiden kouluille ja esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Osana koulutuksen ja osaamisen kärkihanketta digitaalisten materiaalien käyttöönottoa vauhditetaan, digioppimista kokeillaan ja kehitetään sekä opettajien osaamista lisätään. Valiokunta toteaa, että esitetyt lisäpanostukset perusopetukseen ovat erittäin tarpeellisia ja kannatettavia. 

Perusopetuksen tasa-arvon ja laadun edistämistä sekä opetusryhmäkokojen pienentämistä on tuettu valtionavustuksin usean vuoden ajan. Perusopetuksen opetusryhmien kokojen pienentämiseen osoitettiin 60 miljoonaa euroa sekä vuonna 2013 että 2014. Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen kohdennettiin 30 miljoonaa euroa. Samana vuonna perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen osoitettiin 12 miljoonaa euroa, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 10 miljoonaa euroa sekä yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen reilut 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 opetuksen laadun parantamiseen kohdennettiin vähän reilut 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 reilut 17 miljoonaa euroa. Nämä avustukset tarkoitettiin koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja eräisiin muihin laadun parantamista koskeviin toimenpiteisiin. 

Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan aiempia luokkakokojen pienentämiseen kohdennettuja taloudellisia panostuksia tuloksellisempaa on kohdistaa tuki opetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Lausunnossa korostetaan, että tasa-arvoa edistävän avustusmuodon vaikutuksia voidaan tässä vaiheessa arvioida lähinnä rahoituksen kohdentamisperiaatteiden pohjalta. Lisäresurssit esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen, matalan sosioekonomisen alueen koulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimiseen yleisopetuksen ryhmiin ovat lausunnon mukaan erittäin tärkeät. Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota nyt tarjolla olevan rahoituksen määrään (20 miljoonaa euroa) suhteessa mittavaan tarpeeseen. Yksittäisen kunnan kohdalla tuki voi muodostua liian pieneksi, jotta sillä saavutettaisiin riittävä vaikuttavuus. 

Sivistysvaliokunta korostaa, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ovat oikeutettuja yksilöllisen tarpeen mukaiseen tukeen lakiin perustuvan kolmiportaisen mallin mukaisesti. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan erityisen tuen saamisessa on esiintynyt huolestuttavan paljon puutteita. Nyt esitetyillä lisäpanostuksilla ei arvion mukaan kyetä vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuen tarpeeseen. Rahoituksen riittävyyden lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota kolmiportaisen tuen toimivuuteen ja tuloksellisuuteen ja pitää välttämättömänä, että jatkossa selvitetään kolmiportaisen mallin mukaisen tuen toimivuus ja tarjottavan tuen määrä tarpeeseen nähden. 

Sivistysvaliokunta kannustaa tutkijoita arvioimaan koulutukseen suunnattujen taloudellisten satsausten ja koulun tuloksellisuuden, esimerkiksi oppimistulosten, välistä yhteyttä. Koulutukseen ohjattavien lisäpanostusten vaikuttavuudesta tarvitaan tutkittua tietoa poliittista päätöksentekoa varten. 

Lukiokoulutus

Suunnitelman mukaan hallitus käynnistää lukiokoulutuksen uudistuksen. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Sivistysvaliokunta kannattaa lukiokoulutuksen uudistustyön käynnistämistä. 

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille huoli lukiokoulutuksen vetovoimasta ja laadusta. Lukiokoulutuksen laadun ja oppimistasojen vaihtelut ovat erittäin merkittäviä nuoren aloittaessa opiskelun korkeakoulussa. Opiskelujen alussa korkeakoulut joutuvat täydentämään opiskelijoiden osaamista eräiltä osin, jotta opiskelijalla olisi tarvittavat edellytykset opiskeluun korkeakoulussa. Lausunnoissa korostetaan, että esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja riittävä kielivaranto ovat erittäin kriittisiä tekijöitä Suomen menestyksessä. 

Valiokunta painottaa, että lukiokoulutuksen uudistamista ei tule tehdä hätiköiden. Oikeiden ratkaisujen tekemiseksi on tärkeä saada kokonaiskuva lukiokoulutuksen nykytilasta ja kehittämisen tarpeista. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä aloittaa uudistus lukioiden tilaa käsittelevällä kokonaisselvityksellä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistä ei voi erottaa toisistaan, koska ne liittyvät läheisesti toisiinsa. 

Ammatillinen koulutus

Sivistysvaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp). Ehdotuksella uudistetaan ammatillisen koulutuksen sääntely, rahoitus, ohjaus ja rakenteet. Tavoitteena on osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus, johon käytettävien resurssien vaikuttavuutta tehostetaan. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2018. Sivistysvaliokunta pitää erittäin hyvänä, että ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019, eli yhteensä 30 miljoonaa euroa. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan polkuja koulutukseen ja työelämään oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Uudistus lisää oppilas- ja opiskelijahuollon piiriin tulevia opiskelijoita, mikä kasvattaa osaltaan kuntien menoja vuodesta 2018 lähtien. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan tähän liittyen 5,6 miljoonan euron lisäys, mitä valiokunta pitää hyvänä. Valiokunta antaa hallituksen esityksestä mietinnön keväällä 2017. 

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiöitä yhteensä 80 miljoonalla eurolla. Sivistysvaliokunta kannattaa tätä päätöstä.  

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen uudistus lisää maksuttomaan ateriaan oikeutettujen opiskelijoiden määrää lähes 50 000 opiskelijalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen uudistukseen osoitettavan rahoituksen riittävyys varmistetaan, kun eduskunta on hyväksynyt uudistusta koskevat lakiehdotukset. 

Korkeakoulut ja tutkimus

Julkisen talouden suunnitelman mukaan korkeakoulujen profiloitumista tukevaa työnjakoa kehitetään samalla kun niiden keskinäistä ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Tavoitteena on koota osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi, käyttää tieteen ja tutkimuksen resurssit entistä tehokkaammin, kohottaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukea tieteen uudistumista. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen perustettavien lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseksi Suomen Akatemian myöntövaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla vuosina 2018 ja 2019. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Hallitus sitoutuu datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman toteuttamiseen, johon osoitetaan kehyskaudella yhteensä 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 yliopistojen pääomittamiseen varataan 46 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen 24 miljoonaa euroa. 

Valiokunta toteaa, että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen ja koulutuksen laatu ovat ratkaisevassa asemassa uusien tutkimustulosten tuottamisessa, tutkijasukupolvien kouluttamisessa, kansallisen kilpailukyvyn kehittymisessä sekä sivistyksen ja kulttuurisen ymmärryksen edistämisessä. Julkisen talouden resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja niiden käytön tulee olla tehokasta. Tästä aiheutuu tarve tutkimusorganisaatioiden profiloitumiselle sekä keskinäiselle yhteistyölle ja työnjaolle. Valiokunta korostaa kunkin organisaation vahvuuksille rakentuvia paikallisia ja kansallisia laadukkaita ja vaikuttavia tutkimusalueita. Jokaisella korkeakoululla on vastuu oman profiloitumisensa kehittämisestä, mutta siihen tarvitaan myös kansallisia toimia. Valiokunta korostaa myös yhteiseen tutkimusinfrastruktuuriin tehtävien panostusten merkittävyyttä tieteen ja tutkimuksen tekemiselle Suomessa. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelmalla on tarkoitus nostaa alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle ja vahvistaa tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta. 

Julkisen talouden suunnitelmassa tarkoitettu lippulaiva-ohjelma vahvistaa suomalaisen tieteen huippuja ja tukee tutkimuksen laajaa vaikuttavuutta. Siihen osoitetaan 50 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018—2019. Lisäksi vuosille 2018—2020 suunnataan yhteensä 143 miljoonan euron lisäpanostukset tutkimukseen. Valiokunta pitää näitä panostuksia erittäin merkittävinä nykyisessä taloustilanteessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että edellä tarkoitettuja lisäresursseja ohjataan myös ammattikorkeakouluissa suoritettavaan tutkimukseen, joka on käytännönläheistä sekä alueellisesti elinkeinoelämää ja yrityksiä tukevaa. 

Hallituksen tutkimukselle osoittama lisärahoitus ohjautuu korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tekesin ja Suomen Akatemian kautta. Tämä tarkoittaa saadun lausunnon mukaan, että rahoitusvaltuudet käytännössä sidotaan lyhyisiin määräaikoihin ja korvamerkitään tietynlaiseen toimintaan. Menettely kaventaa tutkijoiden mahdollisuuksia toiminnan suuntaamisessa ja tekee toiminnasta lyhytjänteistä. Tutkimuksen resursseista tingittäessä suomalaiset yritykset joutuvat lausunnon mukaan innovaatiotoiminnassaan antamaan lisää etumatkaa ulkomaisille kilpailijoilleen. 

Valiokunta korostaa, että pidemmällä tähtäimellä on syytä pohtia tutkimusrahoituksen kokonaisuutta sekä eri instrumenttien vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta. Rahoituksesta päätettäessä asetetaan usein turhaan vastakkain toisaalta nopeaan vaikuttavuuteen ja tutkimuksen kaupallistamiseen tarkoitetut panostukset ja toisaalta korkeakoulujen sitomaton perusrahoitus, joka muodostaa tutkimustoiminnan perustan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan on näyttöä siitä, että pitkäjänteinen ja korkeatasoinen perustutkimus tuottaa ympärilleen myös yritystoimintaa, jos muut tutkimus- ja innovaatioketjun osat ovat kohdallaan. 

Valiokunta kannattaa osana Savonlinnan alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen vahvistumisen tukemiseksi esitettyä mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutuksen käynnistämistä Xamkissa. Koulutuksella vahvistetaan puurakentamiseen liittyvän osaamisen kehittämistä alueella, ja sen rahoittamiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. 

Valiokunta muistuttaa tarpeesta kompensoida sote-uudistuksen yhteydessä ammattikorkeakouluille niiden maksamat sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvaukset.  

Opettajankoulutus

Julkisen talouden suunnitelman mukaan jatketaan opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toteuttamista. Tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen vastaamaan uuden oppimisen tarpeita. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan vuonna 2018 yhteensä 21,5 miljoonaa euroa. Korkeakouluopetuksen kehittämisen, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisen toimenpiteisiin varataan vuonna 2018 yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. 

Valiokunta pitää esitettyä lisärahoitusta kannatettavana ja kiinnittää huomiota siihen, että tuloksellinen opetus edellyttää osaavaa ja riittävää opetushenkilökuntaa. On pidettävä huoli siitä, että ammattitaitoisia opettajia varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka valmistuu riittävästi, ja että työuran aikana osaamista päivitetään. Osaavan henkilöstön turvaaminen edellyttää ennakointia. Tässä yksi työkalu voisi olla opettajarekisteri, josta pystytään seuraamaan opettajien tarvetta ja kelpoisuustilannetta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös opetusalan työttömyyteen. Sen hoitaminen edellyttää toimivaa muutosturvaa. 

Opettajien työttömyysaste vaihtelee koulutusasteittain, ja samoin alueittain opettajien saatavuus on erilainen. Tällä hetkellä työttömiä aikuisopettajia on 25,1 %, kun työttömyys keskimäärin opetusalalla on 6 %. Esimerkiksi Itä-Suomessa luokanopettajien saatavuus heikentynee Savonlinnan Opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen myötä. Valiokunta korostaa, että opettajien saatavuus tulee varmistaa kaikkialla Suomessa.  

Opintotuki

Opintotukiuudistuksen toteutuksen säästövaikutus on kehyskauden loppuun mennessä n. 113 miljoonaa euroa. Opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen, mistä syystä opintotuen asumislisän määrärahatarve vähenee vuositasolla 250 miljoonaa euroa. Uudistus on julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraali, ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset katetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta yleiseen asumistukeen tehdyillä muutoksilla. 

Sivistysvaliokunta pitää erityisen kannatettavana perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen esitettyä 75 euron huoltajakorotusta. Muutos lisää valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.  

Asiantuntijalausunnossa on todettu, että esitetty huoltajakorotuksen taso ei korvaa perheelliselle opiskelijalle opintotukileikkauksien ja muiden etuusmuutoksien aiheuttamaa etuusmenetysten kokonaisuutta mutta että korotus on askel oikeaan suuntaan. Lausunnossa pidetään erittäin tärkeänä, että huoltajakorotus on yleiseen asumistukeen nähden etuoikeutettua tuloa, jotta opintotuen huoltajakorotus ei leikkaa opiskelijan saamaa asumistukea.  

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että huoltajakorotuksen asema lausunnossa tarkoitettuna ns. etuoikeutettuna tukena otetaan asian jatkovalmistelussa huomioon. 

Nuoret, taide ja kulttuuri

Julkisen talouden suunnitelman mukaan nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta lisätään. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeella syvennetään yhteistyötä nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön budjettirahoitus säilytetään kehyskaudella vuoden 2017 tasolla eli 19,5 miljoonassa eurossa. Sivistysvaliokunta korostaa, että eduskunnassa käsiteltävinä olevissa merkittävissä maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen uudistuksissa tulee varmistaa moniammatillisen nuorisotyön jatkuminen kaikissa sen toimintamuodoissa ja että yhteisötakuulla voidaan tarjota kaikille nuorille tie eteenpäin. 

Osana hallitusohjelmaa toteutetaan myös koululaisille suunnattua tunti liikuntaa päivässä -kärkihanketta. Sivistysvaliokunta korostaa säännöllisen liikkumisen ja liikuntaharrastuksen merkitystä kaikille iästä riippumatta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kärkihankkeen ajatusta laajennetaan mahdollisuuksien mukaan kaikille koulutusasteille. 

Taiteen ja kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistaminen valmistellaan toteutettavaksi vuonna 2019. Hallituksen kärkihankkeella parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi. 

Valiokunta korostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen riittävyyden arviointia muun muassa valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Samalla tulee kiinnittää vakavaa huomiota valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen taide- ja kulttuuritoiminnan rahoitusmahdollisuuksiin sekä taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimeentuloon Suomessa. 

Valiokunta toteaa, että ammattitaiteilijoiden toimeentulen ja suomalaisen taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten parantamiseksi on esitetty valtion myöntämien apurahojen määrän ja tason nostamista sekä taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämistä.  

Turvapaikanhakijat

Julkisen talouden suunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös turvapaikanhakijatilanteen edellyttämiin lisätoimenpiteisiin. Opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalvelujen kehittämiseen panostetaan. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpitein tuetaan maahanmuuttajien henkistä hyvinvointia, toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja kotouttamista. Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan sisällytetyistä vapaan sivistystyön koulutuksista ei perittäisi kurssimaksua ja että näihin koulutuksiin jatkossa myönnettäisiin täysi valtionosuus. Valiokunta korostaa koulutuksen merkitystä kotouttamisen onnistumiseksi ja pitää tärkeänä, että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan sisältyvien vapaan sivistystyön kurssien maksullisuus arvioidaan uudelleen.