Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää, parantaa korkeita asumismenoja maksavien opiskelijoiden asemaa sekä lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta asumisen tukemisessa. Uudistus parantaa etenkin yksin asuvien pienituloisten ja korkeita asumismenoja maksavien opiskelijoiden asumistuen tasoa. Asumistukijärjestelmän yhteensovitusongelmat poistuvat tilanteissa, joissa henkilö siirtyy asumistukijärjestelmästä toiseen. Lisäksi uudistus ratkaisee opintotukeen liittyviä erityisongelmia, kuten asumisen tuki opiskeluun liittyvien kesätaukojen aikana.
Sivistysvaliokunta pitää ehdotettua uudistusta erittäin tervetulleena mutta korostaa, että uudistuksella on myös eräitä kielteisiä vaikutuksia. Uudistus vähentää asumisen tukeen oikeutettujen opiskelijoiden määrää noin 22 prosentilla, ja osalla opiskelijoista asumisen tuen määrä pienentyy. Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus palauttaa opiskelijoille yhdessä asumisen ja avoliiton selvittämiseen liittyvät ongelmat sekä kiristää tarveharkintaa ja monimutkaistaa opiskelijoiden asumisen tukemista.
Uudistuksella voi olla välillisiä vaikutuksia asuntomarkkinoihin ja opiskelijoiden käyttäytymiseen, joita on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Pitkällä aikavälillä uudistus voi esimerkiksi entisestään kiihdyttää pienten vuokra-asuntojen vuokrannousua, jos opiskelijat muuttavat nykyistä kalliimpiin vuokra-asuntoihin.
Uudistuksen toteutukseen vaikuttaa se, että esityksellä toteutetaan myös valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä päätetyt 9,5 miljoonan euron indeksisidonnaiset säästöt asumistuen menoista. Tämä säästö ja opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin aiheutuvat lisäkustannukset ehdotetaan katettaviksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoittamalla.
Valiokunta korostaa, että uudistuksen kokonaisvaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon tulee tarkastella yhdessä hallituksen vuosien 2017—2010 julkisen talouden suunnitelmassa sopiman opintotukiuudistuksen kanssa. Opintotukiuudistukseen liittyvän opintolainan valtiontakauksen korotus (250 euroa/kk) huomioon ottaen opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ei heikennä niiden opiskelijoiden toimeentuloa, joiden asumistuen taso laskee alle 250 eurolla kuukaudessa.
Sivistysvaliokunta ottaa tässä lausunnossaan kantaa hallituksen esitykseen siltä osin kuin se liittyy opiskelijoihin asumistuen saajina. Valiokunta käsittelee erikseen samaan uudistukseen liittyvän hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) ja antaa siitä mietinnön eduskunnalle.
Vaikutukset tuensaajiin
Yleiseen asumistukeen oikeutettuja opiskelijoita arvioidaan olevan vähemmän kuin opintotuen asumislisään oikeutettuja opiskelijoita, mutta keskimääräisen yleisen asumistuen määrä olisi suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä. Asumistuki kohdentuisi siten nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin. Valiokunta korostaa, että uudistus siirtää yhteiskunnan rahamuotoisen tuen painopistettä opintojen tukemisesta asumisen tukemiseen.
Asumisen tuki pysyisi vähintäänkin nykytasolla tai nousisi 64 prosentilla nykyisistä asumislisän saajista eli noin 120 000 opiskelijalla, joilla asumistuen määrä nousisi keskimäärin 59 euroa kuukaudessa.
Asumisen tukensa menettäisi kokonaan arviolta 22 prosenttia nykyisistä asumislisän saajista eli noin 42 000 opiskelijaa.
Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin pienentää noin 54 000 opiskelijan asumisen tukea vähintään 300 euroa vuodessa eli 25 euroa kuukaudessa. Noin 22 700 opiskelijaa menettää asumisen tukea keskimäärin vähintään 100 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavista asumislisää nykyisin saavista opiskelijoista yli 100 euroa kuukaudessa menettäviä olisi 70.
Yleiseen asumistukeen siirtymisestä hyötyisivät pääsääntöisesti yksin asuvat opiskelijat. Heistä 81 prosentilla tuki suurenisi ja 19 prosentilla tuki pienenisi tai poistuisi kokonaan. Yleiseen asumistukeen siirtymisestä häviäisivät eniten pariskunnat ja yhteisellä vuokrasopimuksella asuntonsa vuokranneet yhdessä asuvat, koska yleinen asumistuki maksetaan ruokakuntakohtaisesti. Eniten menettäisivät pariskunnat, joissa on vain yksi asumislisän saaja, koska kaikki ruokakunnan tulot eli myös puolison tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään. Heistä asumisen tuen määrä pienisi tai poistuisi kokonaan noin 84 prosentilla. Kaikista pariskunnista asumisen tuen määrä pienenisi tai poistuisi kokonaan noin 73 prosentilla ja suurenisi noin 27 prosentilla.
Asumistuen huomioon ottaminen tulona vaikuttaisi niiden jo nykyisinkin yleistä asumistukea saavien ruokakuntien, lähinnä lapsiperheiden, asumistuen määrään, joihin kuuluu opintorahaa saava opiskelija. Näiden noin 17 230 ruokakunnan keskimääräinen tuki alenisi 28 euroa kuukaudessa.
Ruokakunnista noin 6 090:lla asumistuen määrä alenisi alle 50 euroa kuukaudessa, 3 550:lla 50—100 euroa kuukaudessa ja 200:lla yli 100 euroa kuukaudessa. Opintorahaa saavia lapsiperheitä on yleisen asumistuen piirissä noin 13 000. Lapsiperheiden keskimääräisen tuen määrä laskisi uudistuksen myötä 27 eurolla kuukaudessa. Kahden huoltajan perheissä keskimääräinen asumistuen määrä alenisi 41 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajaperheissä 17 euroa kuukaudessa. Yleisen asumistuen piirissä nykyisin olevista ruokakunnista yli 100 euroa kuukaudessa menettäisivät tyypillisesti ruokakunnat, joissa on kaksi opiskelijaa. Näitä yli 100 euroa kuukaudessa menettäviä ruokakuntia on noin 200, joista noin 130 on lapsiperheitä.
Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan jopa 60 % perheellisistä opiskelijoista elää jo nykyisellään köyhyysrajan alapuolella ja opintotukeen kaavaillut leikkaukset sekä opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin vaikuttavat monella tapaa heikentävästi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Opintorahan leikkauksen ja yleisen asumistuen ehtojen muuttumisen aiheuttamien suorien vaikutusten lisäksi myös opintolainan valtiontakauksen kasvattaminen johtaa siihen, että perheelliset opiskelijat joutuvat kustantamaan huollettavien lasten elatuksen yhä enemmän lainalla. Asiantuntijalausunnoissa on toivottu mahdollisuuksia kohentaa eri toimin perheellisten opiskelijoiden taloudellista asemaa. Yhtenä mahdollisuutena on ehdotettu opintotuen huoltajakorotusta.
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että opiskelijoiden asumistukiuudistuksen toimeenpanon seurannassa selvitetään laajasti uudistuksesta aiheutuvat mahdolliset opiskelijoiden toimeentulon heikennykset ja uudistuksen vaikutus tosiasiallisiin opiskelumahdollisuuksiin, esimerkiksi niiden 42 000 opiskelijan osalta, jotka menettävät asumisen tukensa kokonaan. Sivistysvaliokunta pitää uudistuksen arvioituja vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden asemaan erittäin huolestuttavina. Valiokunta tulee kiinnittämään asiaan erityistä huomiota käsitellessään opintotukilain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 229/2016 vp).
Ruokakunnan määrittely
Ruokakunnalle maksettava yleinen asumistuki kohdistuu opiskelijoihin eri tavalla kuin kaavamainen ja yksilöperusteinen opintotuen asumislisä. Asiantuntijalausunnoissa on toivottu, että yleistä asumistukea koskevan lainsäädännön toimeenpanossa otetaan huomioon opiskelijoiden elämäntilanteen eroavaisuus monista muista pienituloisista väestöryhmistä. Erityisesti kimppa- ja soluasuminen on opiskelijoiden keskuudessa hyvin yleistä. Saadussa lausunnossa on esimerkkinä todettu, että ison perheasunnon vuokrannut viiden naisopiskelijan yhteisö ei todellisuudessa muodosta yhtä ruokakuntaa siinä merkityksessä kuin ruokakuntakäsitettä käytetään asumistuen määrittelyssä. Sivistysvaliokunta korostaa, että ulkopuolisen tahon on yleensä äärimmäisen hankalaa objektiivisesti määritellä ruokakuntakäsitteeseen liittyvä parisuhde samaan tai eri sukupuoleen kuuluvien ja samassa tilassa asuvien ihmisten kesken muutoin kuin asianomaisten ilmoituksen perusteella. Kyse on myös henkilön yksityisyyteen keskeisesti kuuluvasta asiasta, mikä täytyy ottaa asian käsittelyssä huomioon. Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa on myös huomautettu, että avoliitossa eläminen ei juridisesti merkitse keskinäistä elatusvelvollisuutta.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että asumistukeen liittyvän ruokakuntakäsitteen käytännön soveltamista opiskelijoihin seurataan ja että lain toimeenpanon jatkovalmisteluun otetaan tiiviisti mukaan sekä toisen että korkea-asteen opiskelijajärjestöt. Sivistysvaliokunta esittää ympäristövaliokunnalle, että se ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi ruokakuntakäsitteen soveltamista koskevan lausuman. (Valiokunnan lausumaesitys).
Sivistysvaliokunta painottaa lisäksi ruokakunnan määrittelyn arviointiin liittyvän viranomaistoiminnan sujuvuutta ja ratkaisukäytäntöjen selkeyttä. Erilaisten asumisjärjestelyjen tulee olla helposti ilmoitettavissa Kansaneläkelaitokselle ilman asiakkaalle koituvaa kohtuutonta vaivaa. Opiskelijat vaihtavat asuntoja muuta väestöä tiuhempaan, joten opiskelijoiden asumistuen määrittelyn työllistävyys tulee ottaa huomioon Kansaneläkelaitoksen asumistukihakemuksia käsittelevän yksikön resursoinnissa.