Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetussa laissa (1092/2022, T&K-rahoituslaki) säädetään valtion talousarvioon vuosina 2024—2030 otettavan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrästä. Valtion T&K-panostuksilla tavoitellaan kansantalouden kestävää kasvua, tuottavuuskehitystä sekä näiden pohjaksi tarvittavaa kasvavaa T&K-työtä tekevien määrän ja koulutustason nostoa. Valtion T&K-rahoituksen lisäykset perustuvat vuosien 2021 ja 2022 aikaisen parlamentaarisen työn tuloksena saavutettuun yhteisymmärrykseen. Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitusta nostetaan siten, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus kasvaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta asiantuntijalausunnoissa esille tuoduin tavoin pitää erittäin tärkeänä, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutosta tavoitteeseen nostaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiosuuteen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen säilyminen on oleellista T&K-politiikan johdonmukaisuuden sekä rahoituksen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden kannalta.
Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta muuttaa T&K-rahoituslain 2 §:ää siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten tarkistamisessa voitaisiin jatkossa huomioida valtiovarainministeriön tuorein talousennuste. Esityksen taustalla on hallituksen vuoden 2026 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissa tekemä linjaus noin yhden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteistä vuoden 2027 tasolla. Suomen BKT on kasvanut viime vuosina hitaammin kuin T&K-rahoituslakia valmisteltaessa arvioitiin. Sen vuoksi alkuperäisen lain perusteella lasketun euromääräisen T&K-toiminnan lisäyksen on arvioitu johtavan lähivuosina tavoiteltua kehitysuraa korkeampaan prosentuaaliseen T&K-panostuksen kasvuun.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rahoituksen korotuksia koskevien laskelmien tarkistuspisteiksi säädetään vuodet 2026, 2028 ja 2030 voimassa olevien vuosien 2024 ja 2028 sijasta. Vuotuisten korotusten määrän tarkistamispisteiden muuttamisella ehdotuksen mukaisesti euro- ja prosenttimääräiset korotukset saadaan seuraamaan toisiaan mahdollisimman hyvin. Ehdotetun muutoksen perusteella valtion T&K-rahoituksen kokonaismäärän on arvioitu vähenevän vuosina 2026 ja 2027 noin 1,3 prosenttia voimassa olevaan lakiin verrattuna.
Muutoksen myötä valtion T&K-rahoituslisäysten suhdannealttius kasvaa ja ennakoitavuus vastaavasti heikkenee. On huomattava, että ehdotettu muutos ei aiheuta leikkausta olemassa olevaan rahoitukseen vaan rahoituksen suunniteltuun kasvumäärään. Asiantuntijalausunnossa esitetyn arvion mukaan ehdotuksella ei todennäköisesti tule olemaan negatiivisia henkilöstövaikutuksia korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa. Sen on kuitenkin katsottu heikentävän mahdollisuuksia kasvattaa pysyviä korkeakoulujen T&K-panoksia tulevina vuosina.
Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että valtion T&K-rahoituksen kohdennukset ovat alkuvaiheessa painottuneet yritysten ja yritysvetoisen T&K-toiminnan rahoitukseen. Painotuksella on pyritty vivuttamaan yksityisen T&K-rahoituksen kasvua. T&K-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää T&K-järjestelmän kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Rahoituksen kohdennuksissa ja rahoitusehdoissa on myös vahvistettu yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden T&K-toiminnan yhteistyön edellytyksiä ja kannustimia.
Valiokunnan mielestä on erinomaista, että T&K-rahoituksesta kohdennetaan vuodesta 2026 alkaen pysyvää rahoitusta korkeakouluille: T&K-rahoituksen kasvaessa on varmistettava myös riittävä osaajien määrä ja korkeakoulujen riittävä perusrahoitus. Osaaminen on hyvä sisällyttää T&K-toiminnan kokonaisuuden kehittämiseen. Valiokunta asiantuntijalausuntoon yhtyen toteaa, että T&K-rahoituslain mukaisen julkisen T&K-rahoituksen lisäksi panostuksia on, ja tulee jatkossakin olla, käytettävissä T&K-rahoitusta täydentäviin innovaatiotoimiin. Parlamentaarisissa TKI-työryhmissä linjattiin, että innovaatiorahoitus jätetään T&K-rahoituslain ulkopuolelle, koska yritystukien kokonaisuus Suomessa on laaja.
Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen TKI-seurantaryhmä osallistetaan tiiviisti T&K-rahoituksen kokonaisuutta koskevien säädösmuutosten valmisteluun.