Viimeksi julkaistu 6.10.2021 15.09

Valiokunnan lausunto SiVL 15/2021 vp HE 131/2021 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 131/2021 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • osastopäällikkö Taneli Puumalainen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • erityisasiantuntija Laura Järvelä 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakimies Maija Neva 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos Joni Hiitola 
    opetus- ja kulttuuriministeriö
  • ylitarkastaja Oona Mölsä 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • ylilääkäri Otto Helve 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • lakimies Minna Antila 
    Suomen Kuntaliitto
  • pääsihteeri Hanna Kosonen 
    Forum Artis ry
  • pääsihteeri Rosa Meriläinen 
    Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry
  • toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö 
    Music Finland ry
  • toimitusjohtaja Tero Koistinen 
    Suomen Filmikamari ry
  • toimitusjohtaja Mikko Salonen 
    Suomen Olympiakomitea ry
  • toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen 
    Suomen Teatterit ry
  • johtaja Maria Sahlstedt 
    Tapahtumateollisuus ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • Suomen elokuvasäätiö sr
  • Tiketti Oy
  • LiveFIN ry
  • Suomen Muusikkojen Liitto ry
  • Suomen Näyttelijäliitto ry
  • Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
  • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi EU:n digitaalisen koronatodistuksen (jälj. koronatodistus) kansallisesta käytöstä. Esityksen mukaan koronatodistusta voidaan edellyttää muun muassa yleisötilaisuuksissa, urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa. 

Sivistysvaliokunta on arvioinut hallituksen esitystä toimialansa kannalta. Valiokunta viitaten aikaisemmassa lausunnossaan koronapassista toteamaansa (SiVL 12/2021 vp, s. 4) kannattaa koronatodistuksen käyttöönoton mahdollistavan lainsäädännön voimaan saattamista mahdollisimman pian. Valiokunta katsoo, että kaikki toimet, jotka tähtäävät yhteiskunnan hallittuun avaamiseen terveysturvallisesti, ovat tarpeellisia. Vaikka koronatodistuksen käyttö jäisi vähäiseksi yleisötilaisuuksiin vaikuttavien rajoitusten laajamittaisen purkamisen ansiosta, on hyvä, että koronatodistuksen käyttömahdollisuus tuodaan nyt osaksi lainsäädännön turvaamaa keinovalikoimaa. 

Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun (s. 33), että korona-ajan yleisötilaisuuksiin ja tilojen käyttöön kohdistuneet rajoitukset ovat olennaisesti heikentäneet ihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastustoimintaan. Koronarajoitukset ovat haitanneet erityisen paljon kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden mahdollisuuksia järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia yleisölle. Kulttuurialan freelancerit ovat kärsineet korona-ajan rajoituksista huomattavasti, kun työskentelyn ja ansainnan mahdollisuudet ovat heikentyneet lähes olemattomiin. 

Mielikuvat yleisötilaisuuksista ja niiden turvallisuudesta ovat kärsineet koronaepidemian aikana pahoin ja suurelta osin aiheettomasti. Ammattimainen tapahtumajärjestäminen on Suomessa normaaliaikanakin useilla eri laeilla säänneltyä ja valvottua toimintaa. Ammattimainen tapahtumatoimijakenttä toimii vastuullisesti ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Myös koronaepidemian aikana tapahtumajärjestäjät ovat nopeasti omaksuneet ja itse aktiivisesti kehittäneet terveysturvallisuustoimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää koronaviruksen leviämisen riskiä erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja tapahtumatiloissa. Turvallisuuden tunne tapahtumiin osallistuttaessa on yksi tärkein tekijä, jotta yleisöt ja asiakkaat uskaltavat jälleen saapua tapahtumiin. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että koronatodistuksen käyttöönotto saa kannatusta laajasti myös erilaisten tapahtumayleisöjen ja -asiakkaiden keskuudessa. 

Koronatodistus on vaihtoehto rajoitusten noudattamiselle

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tartuntatautilakiin väliaikaisesti uusi 58 i §, jossa säädetään koronatodistuksen kansallisesta käytöstä. Säännös mahdollistaa toiminnanharjoittajalle vaihtoehdon järjestää toimintansa terveysturvallisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan viranomaisen tai aluehallintoviraston 58 §:n ja 58 d §:n nojalla tekemässä päätöksessä edellytettyjen rajoitustoimenpiteiden taikka valtioneuvoston 58 a §:n 2 ja 3 momentin nojalla säätämien velvoitteiden sijasta. Käytännössä kyse on sen osoittamisesta, että säännöksessä tarkoitettuun toimintaan tai tilaisuuteen osallistuva henkilö on saanut tartuntatautilain 16 g §:n 1 momentissa tarkoitetun täyden rokotussarjan vähintään seitsemän vuorokautta aiemmin, negatiivisen koronatestituloksen enintään 72 tuntia aiemmin tai sairastanut covid-19-taudin enintään kuusi kuukautta aiemmin. 

Esityksen mukaan koronatodistuksen käyttöönotto on toiminnanharjoittajalle vapaaehtoista ja siten mahdollistava, ei velvoittava. Jos tapahtuman järjestäjä ei ota käyttöön koronatodistuksen esittämisen edellytystä, sen tulee noudattaa voimassa olevia rajoituksia. Valiokunta pitää koronatodistuksen käyttöönoton mahdollisuutta hyvänä vaihtoehtona viranomaisten asettamille rajoituksille koronaepidemian leviämisen estämiseksi. 

Koronatodistus lasten ja nuorten kannalta

Ikäraja.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) on kiinnitetty huomiota koronatodistuksen esittämisvaatimusta koskevaan ikärajaan. Esityksen mukaan koronatodistus voidaan vaatia 12 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että ehdotettu 12 vuoden ikäraja on liian matala ja lisäksi se on eri kuin lain 16 a §:n (covid-19-tautia koskeva todistus Suomeen saavuttaessa) mukainen ikäraja, joka on säädetty siten, että todistus vaaditaan vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä. 

Asiantuntijalausunnon (THL) mukaan ehdotettu 12 vuoden ikäraja tulee melko pitkään merkittävästi rajoittamaan alaikäisten lasten mahdollisuuksia osallistua heidän kehitykseensä, terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin toimintoihin, kun rajoitukset liittyvät moniin lasten ja nuorten harrastusten ja vapaa-ajan vieton kannalta tärkeisiin tiloihin. 

Eri-ikäisten lasten asettamisen keskenään erilaiseen asemaan todetaan asiantuntijalausunnossa olevan ristiriidassa hallituksen koronan hillitsemiseksi tekemän hybridistrategian lapset ja nuoret ensin -periaatteen kanssa. Kyseinen periaate, jonka mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet ovat viimesijaisia toimia, on tuotu esille hallituksen esityksessä (s. 32), mutta sen merkitys nyt ehdotettavan 12 vuoden ikärajan asettamisessa jää epäselväksi. 

Toisaalta valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa (Lapsiasiavaltuutetun toimisto) lapsen oikeuksien näkökulmasta tehdyn arvion mukaan koronatodistuksen käyttöönotolle ei ole estettä, jos koronatodistus toteutetaan tavalla, joka ei ole perusoikeuksien rajoitusedellytysten vastainen ja joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Asiantuntijalausunnossa tuodaan esille, että koronatodistuksella halutaan muun muassa suojata lapsen oikeutta vapaa-ajan harrastuksiin ja taata toiminnan terveysturvallisuus, sekä kiinnitetään huomiota siihen, että koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat jo pitkään kohdistuneet lapsiin ja nuoriin ja heidän harrastusmahdollisuuksiinsa sekä liikuntaan ylipäätään, mistä on ollut negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnille. 

Valiokunta tiedostaa, että koronatodistuksia koskevat erilaiset ikärajat ja eri-ikäisten lasten (alle 12-vuotiaat ja 12 vuotta täyttäneet) asettaminen erilaiseen asemaan eivät ole aivan ongelmattomia. Hallituksen esityksessä (s. 32) 12 vuoden ikärajan asettamista perustellaan siten, että koska tällä hetkellä Suomessa koronarokotteen voivat saada vain 12-vuotiaat ja tätä vanhemmat, koronatodistus voidaan edellyttää vain 12 vuotta täyttäneiltä. Asiaa on arvioitu hallituksen esityksen perusteluissa (s. 75) tuoden esille, että erilainen kohtelu on merkittävän yhteiskunnallisen intressin edellyttämä, sillä 12 vuotta täyttäneiden ikäryhmään kuuluvat lapset ja nuoret ovat voineet sairastua ja heidän välityksellään tartunnat myös ovat levinneet merkittävämmin kuin alle 12-vuotiaiden keskuudessa. 

Eräitä muita huomioita.

Asiantuntijalausunnossa on katsottu, että mahdollisuutta, että lapset voivat saada koronatodistuksen voimaan 72 tunniksi ilmaisella testauksella, ei voida pitää kohtuullisena tai oikeasuhtaisena, koska tämä edellyttää alaikäisilta lapsilta mahdollisesti useaan kertaan viikossa toistuvaa testausta harrastuksiinsa pääsemiseksi. Edellä todetun on nähty olevan ristiriidassa sen kanssa, että lasten testaussuosituksia on terveydellisistä ja epidemiologisista syistä lievennetty. Valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää erityistä huomiota testaukseen pääsemisen ja testitulosten saamisen sujuvuuteen, jotta koronatodistuksesta ei muodostu käytännössä estettä lapsen harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan osallistumiselle. 

Valiokunta painottaa alaikäisten koronatestaamisen maksuttomuutta koronatodistuksen saamiseksi viitaten hallituksen esityksessä (s. 76) todettuun: ”Lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 12—17-vuotiaiden lasten mahdollisesti tarvitsema testaaminen koronatodistuksen saamista varten tulisi turvata julkisessa terveydenhuollossa, jos lapsi ei ole saanut täyttä rokotussarjaa tai sairastanut covid-19-tautia kuuden kuukauden sisällä. Lasten oikeus testiin julkisessa terveydenhuollossa tulisi turvata riippumatta siitä, miksi lapsi ei ole saanut rokotetta.” 

Valiokunta pitää perusteltuna, että koronatodistuksen voi ottaa käyttöön ilman verkkopankkitunnuksia ja se on saatavissa terveydenhuollon yksiköstä. Tärkeää on myös varmistaa se, että lapset ja nuoret saavat ajantasaista tietoa kaikista koronatodistukseen liittyvistä näkökohdista, esimerkiksi paikoista, joissa koronatestin voi tehdä ja koronatodistuksen saada. 

Valiokunta pitää tärkeänä seurata ja arvioida sitä, miten koronatodistuksen käyttäminen vaikuttaa lasten ja nuorten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin osallistua toimintoihin, joihin pääsemiseksi koronatodistuksen esittämistä vaaditaan. Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsee koronatodistusta koskevan ikärajan nostamista 16 ikävuoteen. 

Koronatodistuksen käytön rajaus

Ehdotuksen mukaan koronatodistuksen käyttömahdollisuus rajataan siten, että todistus on vaihtoehto tiettyjen, ei kaikkien, rajoitussäännösten noudattamiselle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että koronatodistuksen käyttöönotolla tulisi olla mahdollisuudet ehdotettua laajemmin päästä eroon rajoituksista ja erillistoimenpiteistä, esimerkiksi myös tartuntatautilain 58 c §:n mukaisista velvoitteista. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että tartuntatautilain 58 c §:n 2 momentin perusteella on alueellisesti asetettu erilaisia yleisökapasiteettia rajoittavia suosituksia ja määräyksiä esimerkiksi siten, että yleisötilaisuuksiin on sallittu vain 50 tai 75 prosenttia osallistujamäärän täydestä kapasiteetista. 

Hallituksen esityksen mukaan tartuntatautilain 58 a §:ssä ja 58 c §:ssä säädetyt yleiset hygienia- ja muut vaatimukset ovat voimassa riippumatta siitä, edellyttäisikö toiminnanharjoittaja koronatodistuksen esittämistä vai ei. Hallituksen esityksessä toisaalta on todettu, että todistuksen edellyttäminen mahdollistaisi kuitenkin täyden täyttöasteen yleisötilaisuuteen tai tilaan. 

Edellä todettu täyden täyttöasteen mahdollistaminen jää hallituksen esityksessä epäselväksi, sillä itse säännösehdotuksessa ei mainita 58 c §:ää sellaisena säännöksenä, jonka mukaiset velvoitteet voidaan jättää noudattamatta vaatimalla koronatodistuksen esittämistä. Jotta hallituksen esityksen perusteluissa todettu tarkoitus täyden täyttöasteen mahdollistamisesta olisi yksiselitteinen, tulisi sen ilmetä myös säännöksestä. 

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että tartuntatautilain säännösten ja niitä koskevan ohjauksen selkeyteen ja johdonmukaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tärkeää on myös varmistaa se, että koronatodistuksen käyttöönoton opastuksesta ja mahdollisia häiriötilanteita koskevista kysymyksistä vastaava taho on selkeästi määritelty. 

Valiokunta kiinnittää huomiota tapahtuma-alan kansainvälisyyteen ja pitää tärkeänä, että koronatodistuksen käyttöönotossa huomioidaan myös muut kuin EU:n hyväksymää koronatodistusta käyttävät henkilöt. Suomeen saapuu ja Suomessa asuu sekä oleskelee paljon kansainvälisiä tapahtumavieraita. Tapahtumilla on merkittävä asema muun muassa kansainvälisen kulttuuritoiminnan ja urheilun edistämisessä. 

Maksut

Hallituksen esityksen mukaan Omakanta-palvelusta tai terveydenhuollosta saatava koronatodistus on sen saajalle maksuton. Myös koronarokotukset ovat väestölle maksuttomia. Kansallisen covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian mukaan kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustaudin oireita tai epäily koronatartunnasta, tulee olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. 

Koronatodistuksen saamiseksi koronatestiä hakevat ovat lähtökohtaisesti oireettomia, minkä vuoksi testejä toteutetaan hallituksen esityksen mukaan lähtökohtaisesti yksityisissä terveydenhuollon toimipaikoissa. Yksityiset palveluntuottajat hinnoittelevat testeistä perittävät maksut itse. Hinnat ovat vaihdelleet noin 98 eurosta 200 euroon. 

Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että koronatestistä perittävä maksu voi kotitalouden tulotasosta riippuen olla merkittävä ja vähentää näin rokottamattomien tai tautia sairastamattomien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, joissa koronatodistus on otettu käyttöön. Osallistuminen myös esimerkiksi viikoittaiseen harrastustoimintaan testitodistusta käyttäen voisi osoittautua taloudellisesti mahdottomaksi. 

Todistukseen oikeuttavat koronatestit tulisi hallituksen esityksen perustelujen (s. 76) mukaan toteuttaa julkisessa terveydenhuollossa, jos henkilöllä on lääketieteellinen peruste, jonka vuoksi hänen ei ole mahdollista saada koronarokotteita. 

Aikuiset voivat joutua hakemaan testin yksityiseltä terveydenhuollon palvelujen tuottajalta, mikä saattaa asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella. Toisaalta lähes poikkeuksetta täysi-ikäisillä on mahdollisuus hankkia myös maksuton rokotesuoja, minkä vuoksi rokotteen ottamatta jättäminen olisi aidosti oma valinta. 

Valiokunta pitää tärkeänä seurata sitä, miten ehdotetut koronatodistuksen hankkimisen käytännöt vaikuttavat eri asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksiin osallistua harrastuksiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 

Koronatodistuksen lukijaohjelma

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tartuntatautilakiin säännös (58 j §), jossa säädetään oikeudesta käsitellä koronatodistuksen tietoja. Hallituksen esityksen mukaan koronatodistuksen tarkastaminen tulee toteuttaa siten, että toiminnanharjoittaja käyttää siihen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymää lukijaohjelmaa. Jos se ei ole teknisistä syistä mahdollista, todistuksen voimassaolon voi tarkistaa manuaalisesti. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli siitä, että säännösehdotuksen mukainen lukijaohjelma ei turvaa asiakkaiden sujuvaa sisäänottoa parhaalla mahdollisella tavalla. Tapahtuma-alan arvioiden mukaan yhdellä työntekijällä ja yhdellä lukijalla tuhannen osallistujan lipuntarkastukseen menee aikaa noin tunti normaalissa toimintaympäristössä. Lakiehdotuksen mukainen menettely edellyttää laitteiden ja työntekijöiden määrän viisinkertaistamista, jos vakiintuneella lipuntarkastussovelluksella ei saa tehdä samalla sekä pääsylipun että koronatodistuksen luentaa. Tämä puolestaan johtaa kulujen kasvamiseen niin suuriksi, että tapahtumien taloudellinen kannattavuus kärsii merkittävästi. 

Valiokunta pitää välttämättömänä arvioida mahdollisuutta huolehtia säännöstasolla siitä, että koronatodistuksen tarkastaminen pääsylipun tarkastamisen yhteydessä voidaan toteuttaa sujuvasti ja kustannustehokkaasti lipuntarkastukseen suunnitelluilla laitteilla henkilötietojen tietoturva ja koronatodistuksen ripeä käyttöönotto varmistaen. 

Koronatodistuksen esittämistä edellyttävien toiminnanjärjestäjien asiakaspalvelun sujuvuus edellyttää myös sitä, että koronatodistuksen lukijasovelluksen tuki ja käyttöönoton opastus ovat ammattitaitoista ja oikea-aikaista. Viestintä kansalaisille on tärkeää, jotta koronatodistuksen käyttöönotto ei vähennä tapahtuma-alan toimintoihin osallistuvien määrää. 

Voimassaoloaika

Hallituksen esityksen mukaan koronatodistusta koskeva sääntely on voimassa 31.12.2021 saakka. Siten koronatodistuksen käyttämisen aika jää lyhyeksi. 

Asiantuntijalausunnon mukaan hallituksen esityksen mukainen aika koronatodistuksen käytölle parantaa pienten ja keskisuurten, pääosin paikallisten ja alueellisten tapahtumien toimintaedellytyksiä, mutta suurempien tapahtumien kannalta voimassaoloaika on riittämätön. Tapahtuma-alalla suunnitellaan toimintaa pitkällä aikajänteellä. Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että parhaillaan tehdään päätöksiä ehdotetun voimassaoloajan jälkeiseen aikaan, suurimpien tapahtumien osalta jopa vuosille 2023 ja 2024. 

Valtakunnallisten ja kansainvälisten suurtapahtumien valmisteluun tarvitaan huomattavan pitkä ennustettavuus tapahtuman toteuttamisedellytysten arvioimiseksi. Koska yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten mahdollistava tartuntatautilain 58 § on voimassa toistaiseksi, ei mahdollisuus yleisötilaisuuksien rajoittamiseen ja tapahtuma-alalla jatkuvaan epävarmuuteen ole päättymässä vuodenvaihteeseen. 

Valiokunta katsoo, että ehdotettua pitempi voimassaoloaika loisi tapahtumien suunnitteluun selkeämmän näkymän. Koronatodistus yhtenä tekijänä vahvistaa tapahtuma-alan pitkään kaipaamaa ennustettavuutta ja avaa Suomelle mahdollisuuden säilyttää asemansa alan kansainvälisessä kilpailussa. 

Hallituksen esityksessä todetaan, että koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan sääntelyn jatkamista on perusteltua arvioida uudelleen vuoden lopulla ajantasaisen epidemiologisen tilannekuvan perusteella, jolloin voidaan arvioida tarve myös muiden määräaikaisten säännösten voimassaolon jatkamiselle. Samalla on mahdollista arvioida, tulisiko koronatodistuksen kansallista käyttöä joka tapauksessa jatkaa vaihtoehtona 58 §:ssä tarkoitetuille yleisötilaisuuksien rajoituksille. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä edellä mainittujen arviointien toteuttamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten, että arviointityössä käydään vuoropuhelua tapahtuma-alan toimijoiden kanssa. 

Pykäläkohtainen huomio

Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota lakiesityksen 58 i §:n momentteja koskevaan epäselvyyteen. Tämän yhteydessä kävi ilmi, että pykälän momenttijaossa 3 momentti on vahingossa jaettu kahteen osaan. Valiokunta pitää teknisen virheen korjaamista tarpeellisena. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sivistysvaliokunta esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 1.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Paula Risikko kok 
 
varapuheenjohtaja 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
 
jäsen 
Sanna Antikainen ps 
 
jäsen 
Marko Asell sd 
 
jäsen 
Jukka Gustafsson sd 
 
jäsen 
Veronika Honkasalo vas 
 
jäsen 
Kaisa Juuso ps 
 
jäsen 
Emma Kari vihr 
 
jäsen 
Hilkka Kemppi kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Mikko Kinnunen kesk 
 
jäsen 
Pasi Kivisaari kesk 
 
jäsen 
Ari Koponen ps 
 
jäsen 
Mikko Ollikainen 
 
jäsen 
Pirkka-Pekka Petelius vihr 
 
jäsen 
Sofia Vikman kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Marja Lahtinen  
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei yhdy sivistysvaliokunnan koronapassin käyttöönottoa puoltavaan näkemykseen. Katsomme, ettei esitys ole enää ajankohtainen, sillä koronarajoituksista luopuminen ja yhteiskunnan avaaminen on jo aloitettu rokotekattavuuden kasvaessa. Esitykseen sisältyy myös ihmisiä eriarvoistavia vaikutuksia.  

Koronapassista olisi voinut olla hyötyä kevään ja kesän aikana, mikäli sen avulla olisi voitu avata yhteiskuntaa aikaisemmin rokotusten ollessa pahasti kesken. Koronapassin valmistelu aloitettiin liian myöhään, jotta se olisi ehtinyt auttamaan esimerkiksi kulttuurialaa rajoitusten ollessa vielä voimassa. 

Koronapassin käyttöönotto tulisi käytännössä estämään niiden ihmisten monenlaisten palveluiden käyttöä ja harrastuksia, jotka eivät halua rokotetta ottaa. Mikäli aikuiset joutuvat hakemaan testin yksityiseltä terveydenhuollon palvelujen tuottajalta, asettaa tämä ihmiset eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa erityisesti, ettei todistuksen esittämisvelvollisuudella saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin ja välttämättömiin palveluihin. Esitys asettaisi myös alle 12-vuotiaat ja 12 vuotta täyttäneet lapset keskenään eriarvoiseen asemaan ikäryhmien perusteella. 

Asiaa tulisi pohtia myös siitä näkökulmasta, onko hyväksyttävää ottaa kaikkiin kohdistuvien rajoitusten sijasta käyttöön ratkaisu, joka mahdollistaa tietyistä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista nauttimisen vain rajatulle ryhmälle.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 1.10.2021
Sanna Antikainen ps 
 
Kaisa Juuso ps 
 
Ari Koponen ps