Yleistä
Sivistysvaliokunta toteaa, että edellisellä ja tällä vaalikaudella toteutetuilla määrärahaleikkauksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia erityisesti opetukseen, koulutukseen ja tutkimukseen, eikä näitä vaikutuksia ole voitu käytettävissä olevin kehittämisvaroin täysimittaisesti kompensoida. Asiantuntijalausunnoissa kritisoidut indeksien jäädytykset sekä muut aiemmin päätetyt julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat määräaikaisia ja vaikuttavat vielä vuoden 2019 osalta kehyskauden määrärahatasoon.
Asiantuntijalausunnoissa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019—2022 (jälj. kehys) on pidetty osin puutteellisena, vaikkakin siihen sisältyviä kehittämisajatuksia ja -panostuksia on kiitelty. Kehyssuunnitelmasta puuttuvat lausunnonantajien mielestä koulutuksen kehittämistä koskevat pitkän tähtäimen strategiset tavoitteet ja niitä tukevat taloudelliset panostukset. Sivistysvaliokunta korostaa, että maassamme koettu talouden vahva käänne parempaan on verraten tuore ja muun muassa julkisen talouden rakenteelliset haasteet, kuten huoltosuhteen heikkeneminen ja velkaantuminen, asettavat edelleen rajoituksia myös opetus- ja kulttuuritoimen lisärahoitukselle. Tästä huolimatta on vaalikauden aikana uudistettu ja uudistetaan edelleen opetus- ja kulttuuritoimen lainsäädäntöä merkittäviltä osin aina varhaiskasvatuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta lukiouudistukseen ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöhön. Nämä uudistukset luovat koulutukselle vahvan perustan pitkälle tulevaisuuteen.
Vaalikauden päättyminen ja vaalien jälkeen käytävät hallitusneuvottelut tulevat osaltaan suuntaamaan opetus- ja kulttuuritoimen kehittämistä vaalikaudella käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että opetuksen ja kulttuurin merkitystä suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä voimavarana korostetaan edelleen ja tähän tarvitaan pitkäjänteistä strategista otetta.
Tämän osalta valiokunta viittaa myös lausuntoonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018 (SiVL 3/2018 vp — K 5/2018 vp). Sivistysvaliokunta pitää kansallisen lapsistrategian tekemistä erittäin tärkeänä.
Tarvitsemme uudistumiskykyisen koulutusjärjestelmän ja riittävät panostukset koulutusjärjestelmään jatkuvan osaamisen edistämiseksi ja koko koulutusjärjestelmän joustavuuden ja nopean reagointikyvyn lisäämiseksi. Meidän tulee säilyttää korkeaan osaamiseen nojaava kansainvälinen kilpailukykymme ja pystyä vastaamaan työn murroksen asettamiin haasteisiin mm. elinikäistä oppimista vahvistamalla. Valiokunta viittaa myös lausuntoonsa tulevaisuusvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osasta, Jaettu ymmärrys työn murroksesta (SiVL 18/2017 vp —VNS 6/2017 vp).
Kehyssuunnitelmassa esitetään opetus- ja kulttuuritoimen pääluokan loppusummaksi vuodelle 2022 noin 6,3 mrd. euroa, mikä on noin 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Pääluokkaan kohdistetaan suunnitelmassa noin 22—28 milj. euron lisäpanostukset, jotka kohdistuvat lähes kokonaisuudessaan opetustoimen kehittämiseen sekä opintotukeen.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu eri toimintojen riittävän perusrahoituksen merkitystä toiminnan jatkuvuuden ja pysyvien kehittämistoimien mahdollistamiseksi. Valiokunta yhtyy tähän käsitykseen, mutta pitää kuitenkin myös hankerahoituksesta saatuja tuloksia osin hyvinä ja hankerahoitusta perusteltuna esimerkiksi silloin, kun on haluttu ohjata rahoitusta kohdennetusti luokkakokojen pienentämiseen perusopetuksessa. Hankerahoituksen vaikuttavuutta voidaan valiokunnan arvion mukaan parantaa kokoamalla erilaisiin kehittämistarkoituksiin osoitettavat määrärahat valtion talousarviossa nykyistä harvemmille momenteille, mikä mahdollistaa kehittämisrahoituksen myöntämisen suurempina ja vaikuttavampina erinä.
Sivistysvaliokunta käsittelee kehyssuunnitelmaa seuraavassa oman toimialansa osalta.
Osaamisen kehittäminen
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on kehyskauden keskeisimpiä koulutuksen haasteita. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että jo kevään lisätalousarvioehdotukseen varataan yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista kohdistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien korkeakoulututkintoihin johtavien tai korkeakoulututkintojen osista koostuvien opintojen toteuttamisesta työvoiman saatavuuden varmistamiseksi varataan 10 miljoonaa euroa. Ammatillista koulutusta lisätään ja toteutetaan pilotti, jossa tavoitteena on kehittää malli, jolla mahdollistetaan alan vaihto täsmäkoulutuksella. Tähän varataan 16 miljoonaa euroa. Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen osa-aikaista ja joustavaa koulutusta lisätään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2 miljoonalla eurolla, ja heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistetaan niin ikään 2 miljoonaa euroa.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kehysriihessä sovitun mukaisesti yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelun (Osaava Suomi). Uudistetun ammatillisen koulutuksen sekä työvoima- ja kasvupalvelukoulutusten joustavuutta hyödynnetään ja korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään. Asianomaisten viranomaisten yhteistyönä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuuden toteutus.
Osaava Suomi -hanke käynnistetään nykyrahoituksella. Valiokunta korostaa hankkeen merkittävyyttä ja riittävän jatkorahoituksen varmistamista.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatukseen kohdennetaan 10 miljoonan euron lisämääräraha tasa-arvoavustuksena vuodelle 2019 ja 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Lisäpanostuksen turvin pienennetään ryhmäkokoja ja palkataan lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Lisäpanostuksella pyritään vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua haasteellisilla alueilla.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua 5-vuotiaiden osalta laajennetaan ja jatketaan 5 miljoonan euron lisämäärärahalla vuodelle 2019. Ensimmäinen vaihe jo aiemmin päätetystä maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta käynnistyy elokuussa 2018. Kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Kokeilulla tutkitaan myös 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämistä ja mahdollisuuksia laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeinä kehyssuunnitelmaan sisältyviä varhaiskasvatuksen lisäpanostuksia ja viittaa lausuntoonsa valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 (SiVL 17/2017 vp — HE 106/2017 vp). Siinä valiokunta käsitteli laajasti kysymystä tasa-arvoisesta varhaiskasvatuksesta kaikille.
Perusopetus
Hallitus on päättänyt toteuttaa vieraan kielen opiskelun varhentamisen. Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ensimmäisen vuoden oppilaita 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018, ja näitä koskevat opetussuunnitelmat valmistellaan Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille korottamalla kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia 7,5 milj. eurolla vuodelle 2020 ja 12 milj. eurolla vuodesta 2021 lukien.
Sivistysvaliokunta kannattaa esitystä kielitaidon vahvistamiseksi. Kielten opiskelun varhentamista on toteutettu jo osassa Suomen kuntia osana hallituksen kielten opiskelua koskevaa kärkihanketta. Se on toiminut hyvänä pohjana nyt tehdylle päätökselle, jolla saadaan kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet kieltenoppimisen varhaiseen aloittamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota opettajien täydennyskoulutukseen alkuopetukseen soveltuvan kieltenopetuksen osaamisen vahvistamiseksi.
Kehyksessä viitataan perusopetuksen tasa-arvon vahvistamiseen. Valiokunta toteaa, että edellisvuoden kehyspäätöksessä lisättiin perusopetuksen tasa-arvorahoitusta 15 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2018 että 2019.
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille tarve kehittää opetusta vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita entistä paremmin. Valiokunta pitää tärkeänä opetuksen jatkuvaa kehittämistä ja katsoo, että meneillään olevilla perusopetuksen kehittämistoimilla osaltaan tavoitellaan sitä, että suomalainen opetus tarjoaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset oppimisen edellytykset.
Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus on hyvässä vauhdissa. Sillä pyritään varmistamaan, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen ja taidot pysyvät tulevaisuudessakin hyvällä tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuina. Valiokunnan arvion mukaan opetussuunnitelman uudistuksella vastataan moneen kysymykseen, joita yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö opetukselle asettaa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on myös meneillään Uusi peruskoulu -ohjelma, jolla toteutetaan hallituksen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua ja oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opettajien osaamista. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan 90 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana. Valiokunta katsoo, että ohjelma kehittää perusopetusta monipuolisesti ja muodostaa yhdessä opetussuunnitelmauudistuksen kanssa hyvän perustan oppimiselle.
Perusopetuksen kotikuntakorvaus.
Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, jonka myöntää valtiovarainministeriö.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin kotikuntakorvauksen muuttamista yhdenvertaiseksi kaikille perusopetuksen oppilaille siten, että se olisi kaikille opetuksen järjestäjille samantasoinen. Muun kuin kuntajärjestäjän korvaus on ollut 94 % kunnan kotikuntakorvauksesta vuodesta 2015 lähtien. Sitä ennen alennettu korvaus oli 90 %, ja se koski vain sellaisia yksityisiä opetuksenjärjestäjiä, jotka olivat saaneet opetuksen järjestämisluvan 31.7.1998 jälkeen. Vuodesta 2015 voimassa olleen uudistuksen yhteydessä muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksetaan siirtymätasausta, jos kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Siirtymätasausta maksetaan viimeisen kerran vuonna 2019.
Nykyistä 94 %:n korvausta on perusteltu sillä, että kunnille on säädetty laajemmat tehtävät kuin muille opetuksen järjestäjille (HE 38/2014 vp). Asiaa koskeneen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan (SiVL 8/2014 vp) huomiota yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen ja yksityisten opetuksen järjestäjien resurssien riittävyyteen. Valiokunta katsoo, että koska on epäselvää, mitä edellä mainittu kuntien yksityisiä järjestäjiä laajempi vastuu pitää sisällään ja millaisiin laskelmiin juuri kuuden prosentin vähennys perustuu, on valtioneuvoston hyvä selvittää asiaa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
Lukiokoulutus
Hallitus on toteuttamassa lukiokoulutuksen uudistuksen kehyskaudella 2019—2022. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatu ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Uudistus sisältää sekä uutta lainsäädäntöä että toimintakulttuurin kehittämistä.
Hallituksen esityksen mukainen uudistus tulee lisäämään koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia jonkin verran. Se sisältää uusia ja laajentuvia tehtäviä, jotka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 64 §:n ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentin mukaan on rahoitettava sataprosenttisella valtionosuudella. Hallitus onkin varautunut lisärahoituksella uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Ylioppilastutkinnon uusimiskertojen lisääntymisestä aiheutuviin kustannuksiin varataan 0,38 miljoonaa euroa vuodelle 2019 ja 0,75 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin varataan 4 milj. euroa vuodelle 2021 ja 8,53 milj. euroa vuodesta 2022 lukien. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille arvioita, joiden mukaan hallituksen uudistukseen varaama lisärahoitus ei ole riittävä. Lukiolain uudistus on parhaillaan sivistysvaliokunnassa käsiteltävänä. Valiokunta pitää lukiolain uudistamista kannatettavana ja tulee esittämään tarkemmat sitä koskevat kannanottonsa mietinnössään.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisen koulutuksen laajan reformin toimeenpanoa jatketaan kehyskaudella. Toimeenpanoa tuetaan laajalla tukiohjelmalla, jonka puitteissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen ydinprosesseja ja toimintamalleja. Reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 milj. euron lisärahoitus vuonna 2019. Hallitus päätti myös kehyksen puitteissa jatkaa vuoden 2018 talousarviossa päättämäänsä lisäpanostusta ammatilliseen koulutukseen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tarkoitukseen varataan vuonna 2019 edelleen 9,4 milj. euroa ja vuonna 2020 4,7 milj. euroa. Lisäykset kohdennetaan osaajapula-aloille ja kasvun kannalta keskeisille aloille.
Sivistysvaliokunta pitää ammatillisen koulutuksen reformia erittäin merkittävänä ja korostaa sen vuoksi reformin toimeenpanon seurantaa ja arviointia. Tulevalla kehyskaudella on tarkasti arvioitava erityisesti ammatillisen koulutuksen tulevan perusrahoituksen riittävyys.
Korkeakoulutus ja tutkimus
Väestön korkea koulutus- ja osaamistaso on Suomelle ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuuden kannalta on erittäin merkityksellistä, että suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat houkuttelevia sekä Suomesta että muualta tulevien näkökulmasta. Tutkimuksen ja koulutuksen laatu on ratkaisevassa asemassa uusien tutkimustulosten tuottamisessa, tutkijasukupolvien kouluttamisessa, kansallisen kilpailukyvyn kehittämisessä sekä sivistyksen ja kulttuurisen ymmärryksemme edistämisessä. Julkisen talouden resurssit ovat kuitenkin rajallisia, ja niiden käytön tulee olla tehokasta tuottaakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Edellisissä julkisen talouden suunnitelmissa päätetyt valtiontalouden sopeuttaminen, kilpailukykysopimuksen huomioon ottaminen ja indeksitarkistusten väliaikainen jäädyttäminen vaikuttavat edelleen kehyskauden määrärahatasoon vuoden 2019 osalta. Valiokunta tunnistaa talouden sopeuttamisen haasteet ja toteaa, että toisaalta erityisesti korkeakoulusektorilla on aiemmin päätettyjä määräaikaisia lisäpanostuksia mm. opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toteuttamiseen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisen toimenpiteisiin. Julkisen talouden suunnitelmassa on muutamana viime vuonna esitetty osaamisen kehittämistoimenpiteitä, joilla on laadun ja vaikuttavuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia. Viimeisimpänä esimerkkinä on tutkimuksen lippulaivaohjelma, jolla tutkimuskeskittymiä rahoitetaan 25 milj. euron Suomen Akatemian myöntövaltuudella v. 2019. Ohjelman kohteena ovat toiminnot, jotka yhdistävät erittäin laadukkaan tieteen, merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja isäntäorganisaatioiden selkeän sitoutumisen toiminnan kehittämiseen. Koko tutkimusjärjestelmään vaikuttavana uudistuksena voidaan mainita noin neljä vuotta sitten vakiintunut tutkimusinfrastruktuurirahoitus, jonka ohella on toteutettu myös kansallisen tutkimusinfrastruktuuritoiminnan pitkän aikavälin strategista suunnittelua.
Asiantuntijakuulemisessa kaivattiin tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kehittämisen nykyistä pitemmälle aikajänteelle ulottuvaa tavoitteellisuutta. Valiokunta korostaa, että sekä tutkimuksen että korkeimman opetuksen toiminnan järjestämisessä ja sitä tukevassa rahoituksessa keskeistä on tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys. Sen lisäksi tarvitsemme mekanismeja, joilla voidaan tarvittaessa nopeastikin reagoida eteen tuleviin yllättäviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi äkillisiin alueellisiin rakenteellisiin muutoksiin työ- ja elinkeinoelämässä. Korkeakoulu- ja tutkimussektorilla on tartuttu toimiin, joilla vastataan kumpaankin tarpeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2017 käynnistämän korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2030 ulottuvan vision toimenpiteillä tähdätään siihen, että korkeakoulutus ja tutkimus toimivat entistä vahvemmin suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös muita panostuksia korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin vastataan tukemalla vuoden 2021 loppuun saakka vuonna 2017 käynnistynyttä tekniikan alan Fitech-verkostoyliopistoa, ja vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.
Alkaneen myönteisen talouskehityksen jatkumiseksi ja Suomen kilpailukyvyn edelleen vahvistumiseksi tarvitaan rohkeita investointeja koulutukseen ja tutkimukseen. Suomi on asettanut tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamisen neljään prosenttiin BKT:sta. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä ja kannustaa toimimista sen saavuttamiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös ammattikorkeakoulujen asemaan TKI-rahoituksen kohdentamisessa. Ne muodostavat merkittävän TKI-potentiaalin Suomessa.
Valiokunta tähdentää, että on huolehdittava sekä perus- että soveltavan tutkimuksen tekemisen edellytyksistä. Korkeakoulutusta ja tutkimusta tulee kehittää ottaen huomioon yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Valiokunta kiinnittää huomiota opiskelijoiden riittävään hyvinvoinnin tukemiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon siirtämistä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen piiriin valmistellaan parhaillaan. Kehyksessä säätiön toiminnan laajentumisesta aiheutuviin kertakustannuksiin osoitetaan 3 milj. euroa vuodelle 2019. Valiokuntakuulemisissa opiskelijajärjestöt ovat kuitenkin arvioineet, että YTHS:n laajennus lisää kustannuksia 5,9 miljoonan euron edestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että siirron yhteydessä huolehditaan resurssien riittävyydestä, jotta säätiö voi jatkossakin tarjota laadukkaita opiskeluterveydenhuollon palveluita. Korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että säätiön toimintaa voidaan laajentaa myös niille paikkakunnille, joissa toimintaa ei vielä ole.
Opintotuki
Opintotuen osalta pienituloisten perheiden opiskelijoille ryhdytään kehyspäätöksen mukaan maksamaan opintotuen oppimateriaalilisää 1.8.2019 lukien. Oppimateriaalilisä olisi 46,80 euroa kuukaudessa. Siihen olisivat oikeutettuja toisen asteen alle 20-vuotiaat opiskelijat, joiden vanhempien yhteenlasketut vuositulot jäävät alle 40 950 euron (nk. vähävaraiskorotuksen tuloraja). Oppimateriaalilisää saisi arviolta lähes 40 000 toisen asteen opiskelijaa. Tätä koskeva hallituksen esitys liittyy vuotta 2019 koskevan valtion talousarvion käsittelyyn eduskunnassa. Oppimateriaalilisä lisää opintorahamenoja vuonna 2019 yhteensä 6,35 milj. euroa ja kokovuotisesti vuonna 2020 yhteensä 12,7 milj. euroa. Valiokunta pitää oppimateriaalilisää kannatettavana, sillä se lisää osaltaan peruskoulun päättävien nuorten tasa-arvoisia edellytyksiä jatkaa opintoja toisella asteella. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että kuukausittain maksettava tuki ei vastaa kustannusten ajallista jakautumista, esimerkkinä kustannusten kasaantuminen osin lukuvuoden alkuun. Valiokunta kehottaa ministeriötä vielä harkitsemaan tuen maksatuksen optimaalista ajoitusta.
Kehysriihessä päätettiin myös lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiajan pidentämisestä yhdellä kuukaudella 1.8.2019 lukien. Käytännössä tukea voisi saada pääsääntöisesti elokuusta toukokuun loppuun. Muutos parantaa noin 15 000 lukiolaisen taloudellisia edellytyksiä opiskeluun. Määrärahalisäys on tältä osin 1,5 milj. euroa. Sivistysvaliokunta kannattaa tukiajan pidennystä, jolloin lukuvuoden tukiajan määräytymisperusteet yhtenäistyvät toisella asteella.
Kulttuuri
Kehyspäätöksen mukaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta edistetään hallituksen kärkihankkeesta saatujen tulosten pohjalta. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaista taide- ja kulttuuriosallistumista koulupäivän yhteyteen sijoittuvien harrastustuntien avulla. Aiempien prosenttitaidehankkeiden tulosten pohjalta taide- ja kulttuuripalveluja vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Valiokunta kannattaa tätä kehyspäätöksen linjausta.
Kehyspäätöksen mukaan kulttuurin rahoitusjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus ja parantamalla esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä. Uudistukset pohjautuvat asiaa valmistelleen työryhmän ehdotuksiin ja niistä saatuihin lausuntoihin. Uudistuksen toimeenpanoon osoitetaan lisärahaa 7 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2020 lukien. Sivistysvaliokunta kannattaa näitä uudistuksia, mutta pitää valitettavana, että kulttuurin valtionosuusuudistusta ei voitu tähän käytettävissä olleen lisärahoituksen rajallisuuden vuoksi toteuttaa kokonaisuudessaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tulevalla kehyskaudella toteutetaan pitkään valmisteilla ollut kulttuurin valtionosuuskentän kokonaisuudistus ja että siihen varataan kehyskaudelle riittävä lisäpanostus.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä sitä, että kulttuurin toimialalla voidaan kehyskaudella osoittaa varoja kiireellisiin investointitarpeisiin, kuten Helsingin Musiikkitalon urkuhankintaa varten 0,5 miljoonaa euroa, Suomenlinnan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien eräiden asuinrakennusten peruskorjaukseen 1 milj. euroa ja Saamelaismuseo Siidan tilojen laajentamiseen ja peruskorjaukseen 0,98 miljoonaa euroa. Sivistysvaliokunta muistuttaa tässä yhteydessä Kansallisteatterin Pienen näyttämön kiireellisestä korjaustarpeesta, johon täytyy löytyä riittävä rahoitus.
Sivistysvaliokunta viittaa myös lausuntoonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ylimääräisen taiteilijaeläkkeen perusteella myönnettävistä perhe-eläkkeistä (SiVL 12/2017 vp — HE 58/2017 vp). Sivistysvaliokunta korosti lausunnossa muun muassa, että taiteilijoiden tulonmuodostus on varsin vaatimatonta, apurahan saajien eläkekertymä pieni ja esimerkiksi yksityisten eläkevakuutusten ottaminen mahdollista vain harvoille. Taiteilijoiden eläketurva vaatii kehittämistä. Valiokunta korosti, että vuosittainen eläkehakemusten suuri määrä (n. 500/vuosi) osoittaa, että ylimääräiselle taiteilijaeläkkeelle on tarvetta.
Sivistysvaliokunta korostaa edelleen, että suurten ikäluokkien eläköityminen lisää tarvetta tarkistaa myönnettävien eläkkeiden määrää.
Nuorisotyö
Kehyspäätöksen mukaan nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta lisätään. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeella syvennetään yhteistyötä nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä ja kootaan hyviksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.
Sivistysvaliokunta viittaa nuorisotyön järjestämisen osalta lausuntoonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (SiVL 11/2017 vp — HE 15/2017 vp). Lausunnossaan valiokunta piti tärkeänä muun muassa sitä, että maakuntauudistuksen toteutuessa työpajojen osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään edelleen ja että jatkossa asiakkaiden ohjautuminen työpajoille tulee ratkaista toimivalla ja joustavalla tavalla välttäen eri toimintamuotojen toimintojen päällekkäisyyttä. Valiokunta uudistaa tämän kannan.
Liikunta
Sivistysvaliokunta on edellä mainitussa sote- ja maakuntauudistusta koskeneessa lausunnossaan ja myös tuoreessa lausunnossaan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (SiVL 4/2018 vp — HE 14/2018 vp) korostanut alueellisen liikuntatoimen kehittämistarpeita ja myös liikunnan kasvavaa roolia sosiaali ja terveyssektorin palveluketjuissa. Valiokunta pitää selvänä, että kehyskaudella tulee tarvetta tehostaa alueellista ja paikallista toimintaa liikuntasektorin ja muiden toimialueiden toimijoiden kesken ja tämän toteuttaminen tulee edellyttämään kehyskaudella myös merkittäviä lisäpanostuksia.
Tekijänoikeus
Kehyspäätöksen mukaan tekijänoikeuslain (404/1961) mukaista yksityisen kopioinnin hyvitystä alennetaan kopiointimäärien vähenemisen myötä 2 milj. eurolla v. 2019 ja 4 milj. eurolla vuodesta 2020 alkaen. Sivistysvaliokunta ei kannata tätä linjausta.
Valiokunta toteaa, että vuonna 2014 Suomessa siirryttiin budjettipohjaiseen hyvitykseen. Hyvityksen tasoksi määriteltiin 11 miljoonaa euroa. Tasoa asetettaessa ei saadun lausunnon mukaan tutkittu sen enempää kopioinnin määrää kuin sen aiheuttamaa haittaa. Päätöksestä ei tehty riittävää vaikuttavuusarviointia, ja oikeudenhaltijat kritisoivat jo tuolloin tasoa liian matalaksi. Maksun asettaminen 11 miljoonan euron tasoon perustui pitkälti aiemman laitemaksun tuottoon, jota järjestelmän rapautumisen johdosta kerättiin ennen vuotta 2015 enää vain 4 prosentista kopiointivälineiden kauppaa.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että vuodelle 2019 päätettävä maksun taso vastaa kohtuullista hyvitystä yksityisestä kopioinnista aiheutuvasta haitasta. Nykyinen 11 miljoonan euron budjettikorvaus merkitsee uusimpien kopioinnista tehtyjen tutkimusten mukaan noin 4,4 sentin korvausta per kopio ja 92 senttiä vuodessa henkilöä kohden.
Valiokunta korostaa, että hyvitysmaksun kokonaismäärä ei ole merkittävä millään talousmittareilla arvioituna, mutta se on olennaisen tärkeä niin yksittäisten maksun saajien kuin myös yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen hyödyntäjien kannalta (ml. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Musiikin edistämissäätiö MES ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK).
Sivistysvaliokunta viittaa eduskunnan 10.12.2014 hyväksymään lausumaan, jossa eduskunta edellytti, että hallitus varautuu hyvitysmaksun rahoituksen monipuolistamiseen esimerkiksi ottamalla valtion rahoituksen rinnalle myös kattavan laitemaksujärjestelmän, jos valtion rahoituksella ei tulevaisuudessa kyetä suorittamaan EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY edellyttämää sopivaa korvausta (fair compensation) yksityisen kopioinnin sallimisesta. Lausuman mukaan hallituksen tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä.
Sivistysvaliokunta kannustaa valtiovarainvaliokuntaa tarkkaan selvittämään perusteet yksityisen kopioinnin hyvityksen määrän alentamiselle ottaen huomioon eduskunnan asiassa hyväksymän lausuman.
Opetushallituksen voimavarat
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että kun otetaan huomioon Opetushallituksen vastuulle viime vuosina jo siirtyneet tehtävät ja eduskunnan käsiteltävinä oleviin hallituksen esityksiin sisältyvät uudet tehtävät Opetushallitukselle, kehyspäätöksessä osoitetut määrärahat eivät mahdollista toimintojen pitkäjänteistä ja laadukasta kehittämistä. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet toimintamenomäärärahat käytetään alustavan arvion mukaan loppuun jo vuoden 2018 aikana. Sivistysvaliokunta korostaa Opetushallituksen erityistä merkitystä opetustoimen keskeisenä suunnittelu-, hallinto- ja arviointiyksikkönä. Valiokunta suhtautuu erittäin vakavasti esitettyyn arvioon kehyssuunnitelmaan varattujen määrärahojen riittämättömyydestä ja kehottaa valtiovarainvaliokuntaa varmistamaan virastolle riittävät voimavarat kehyskaudelle.