Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ei ole kyse siitä, että Suomi saisi EU:lta lisärahaa. Kyse on siitä, että Suomi maksaa elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa, mutta viimeisimpien arvioiden mukaan saa maksamistaan rahoista vastineena vain 2,7 miljardia euroa, eikä saa edes vapaasti päättää näiden rahojen käytöstä. Arvio Suomen saamisista on pienentynyt kesän alkuperäisestä arviosta jo noin puoli miljardia, Suomen nettomaksuosuus on kasvanut entisestään ja lopullinen saamisten määrä tulee selviämään vasta kesällä 2022h ttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000007754965.html . Suomen saantoon liittyvä epävarmuus on tuotu esiin valtiovarainministeriön asiantuntijalausunnossa, mutta tätä epävarmuutta ei riittävällä tavalla huomioida ohjelmassa. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että päätös elvytyspakettiin osallistumisesta on tehty puutteellisen tiedon pohjalta eikä hallitus ole esittänyt eduskunnalle minkäänlaisia asianmukaisesti laadittuja vaikutusarvioita. Valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista käy ilmi lukuisia kestävän kasvun ohjelmaan liittyviä ongelmia, minkä lisäksi elpymispakettiin liittyviin ongelmiin ovat ottaneet kantaa lukuisat asiantuntijat julkisessa keskustelussa. 

Taloustieteen tohtori, yliopistonlehtori Juha Tervala on arvioinuth ttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000007760621.html , että elpymispaketti voi onnistuessaankin heikentää Suomen taloutta eikä ole Suomen etu. Työelämäprofessori Vesa Vihriälä on todennut, ettei elpymispaketista lähtökohtaisesti ole suurta hyötyä Suomen viennille. Tervala katsoo, että hallituksen perustelut siitä, että elpymispakettiin osallistuminen olisi välttämätöntä, koska Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen on tärkeää myös Suomen viennille, eivät saa tukea tutkimuskirjallisuudesta. Koska kauppa Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä on vähäistä, tulonsiirrot Etelä- ja Itä-Eurooppaan eivät välttämättä ole Suomelle eduksi. Sen sijaan tulonsiirrot köyhiin maihin heikentävät kysyntää Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa. Elpymispaketti saattaa Tervalan mukaan heikentää sekä Suomen julkisen talouden tasapainoa että talouskasvua: Suomi maksaa paketin kustannuksia tulevina vuosikymmeninä korkeampina jäsenmaksuina, jotka voivat edellyttää esimerkiksi veronkiristyksiä ja näin heikentää kotimaista kysyntää. Tervalan mukaan kestävän kasvun ohjelmassa annetaan ylioptimistinen kuva elpymiskokonaisuuden mahdollisista hyödyistä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että ohjelmakokonaisuutta tulisi arvioida faktapohjalta sen sijaan, että Suomi perustaa tulevaisuutensa epärealistisiin tulevaisuudenodotuksiin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa myös EK:n asiantuntijalausunnossaan esittämän huolen siitä, että elpymispakettijärjestely tai sen osat voivat lisätä eurooppalaisen elinkeinoelämän kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä. 

Akava tuo asiantuntijalausunnossaan esiin hoito- ja palveluvelan kasvun mm. toimintaterapiassa, mielenterveyspalveluissa ja puheterapiassa ja esittää, että lastensuojelupalvelujen ja sosiaalihuollon lapsiperheiden palvelujen saamiseksi on tehtävä kansallinen suunnitelma ja resurssointi. Kuntaliitto korostaa lausunnossaan, että keskeinen osa koronakriisistä toipumisessa on poikkeusolojen aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen. Se edellyttää nopeita, tilapäisiä lisäpanostuksia, jotta koronan aikana syntyneet tai pahentuneet terveys- ja sosiaaliset ongelmat eivät kasva, lisää eriarvoisuutta ja vaikuta kielteisellä tavalla väestön toimintakykyyn ja työllisyyteen pitkällä tähtäimellä. SOSTE esittää lausunnossaan hyvinvointitaloudellisia investointeja muun muassa terapiatakuun toimeenpanoon sekä työkykyä tukevaa toimenpidekokonaisuutta. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyt näkemykset ja toteaa, että elpymispaketin rahoitusta kohdennettaisiin valiokunnan lausunnossa esitettyjen hoitojonojen purkamisen sekä hoitotakuun kehittämisen lisäksi myös terapiatakuun toteuttamiseen. Akava nostaa esiin myös sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen korkeakoulutuksen laadun ja saatavuuden turvaaminen on keskeistä, mikä edellyttää riittäviä resursseja opetukseen ja ennakointia opiskelupaikkamäärien osalta. Huoli koulutuspaikkojen riittävyydestä on tuotu esiin myös EK:n, SOSTE:n ja Kuntaliiton lausunnossa. Valiokunnan lausunnossa tuodaan esiin hoito- ja hoiva-alan tehtävissä toimivien maahanmuuttajien kielitaidosta huolehtiminen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että Suomen tulee kouluttaa itse riittävä määrä sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa, jotta palveluiden laadukas järjestäminen on mahdollista. Ulkomaisen halpatyövoiman käyttö ei ole kestävä ratkaisu yleisesti ja erityisesti sosiaali- ja terveysalalla puutteellinen kielitaito voi pahimmillaan johtaa potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantumiseen. Tästä syystä hoito- ja hoiva-alan töissä toimimisen edellytyksenä tulee olla kansalliskielten hyvä taito. 

EK nostaa lausunnossaan kustannusvaikuttavuuden osalta esiin sisältöpainopisteen 6 suhteen päällekkäisyyksien poistamisen. EK:n mukaan on syytä huomioida sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tehdyt perustutkimukset ja hoidot, jotta siitä voidaan jatkaa sujuvasti erikoissairaanhoidossa ilman, että perustutkimuksia pitää toistaa. Tällöin erikoissairaanhoidon tasoista tutkimusta ja hoitoa vaativat potilaat pääsevät hoitoon riittävän nopeasti ja joustavasti, perusterveydenhuollossa on puolestaan riittävät resurssit ja työkalut hoitamaan potilaat riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta oireet tai sairaudet eivät pääse liian pitkälle. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitetyt näkökohdat on syytä ottaa huomioon hoitovelan purkamisessa.  

Kuntatyönantajien lausunnossa nostetaan esiin digitalisaation ongelmat. Ongelmana on ollut, että digitalisaatiota on rakennettu teknologialähtöisesti sirpale kerrallaan, ja sirpaleet sopivat huonosti yhteen. Kun palveluja ja organisaatioita johdetaan järjestelmien avulla, saattaa esimerkiksi lakiuudistuksesta aiheutua kymmenien miljoonien kustannukset järjestelmien päivittämisen ja yhteensovittamisen vuoksi. Sirpaleisesta kehittämisestä on tarpeen siirtyä pitkäjänteiseen kehittämiseen valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää esitettyjä havaintoja sote-uudistuksenkin näkökulmasta keskeisenä haasteena ja kehottaa hallitusta huomioimaan riskin tietojärjestelmäkustannusten merkittävään kasvuun kehittämis- ja digitalisaatiohankkeiden sekä yleisemminkin sote-uudistuksen yhteydessä. 

STTK:n lausunnossa peräänkuulutetaan sitä, että sote-alan henkilöstön veto- ja pitovoimaan on saatava lisää konkretiaa, ja ehdotetaan johtamisen sekä työhyvinvoinnin kartoittamista ja osaamisen kehittämistä. SAK:n lausunnossa tuodaan esiin, että sote-alan ja tukipalvelujen henkilöstön työssä jaksaminen on vaarantunut pandemia-aikana, ja alan vetovoiman säilyttämiseksi sekä uupumisten estämiseksi tarvitaan sosiaalisia investointeja työhyvinvointiin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että sote-sektorin tilanne on hälyttävä: korona-aikana sote-henkilöstö on ollut samalla kovan paineen alla. Työmäärän kasvu ja koronan negatiiviset vaikutukset näyttävät kohdistuneen eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon kuormitusta työssään. Moni alan työntekijä on pelännyt terveytensä puolesta työssään. Hoitovelan purkamisen lisäksi on tärkeää löytää keinoja, jotka purkavat henkilöstön jaksamisvelkaa. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on lukuisia kertoja tuonut esiin huolensa siitä, kuinka tärkeää on huolehtia hoito- ja hoiva-alan henkilöstön työoloista sekä puuttua epäkohtiin. Sote-alan vetovoima koki kovan kolauksen, kun vuonna 2020 valmiuslain soveltamisen aikana hoitohenkilökunnan työoloja heikennettiin, eikä raskaasta työtaakasta huolimatta henkilöstö saanut ansaitsemaansa arvostusta ainakaan rahallisessa muodossa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, ettei sote-alan henkilöstötarpeita ole kestävää ja vastuullista rakentaa ulkomaalaisen halpatyövoiman saatavuuden varaan, vaan jo potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että tarjolla on kansalliskieliä hyvin taitavaa, ammattitaitoista työvoimaa. Tämä varmistetaan parhaiten sillä, että hoitohenkilökuntaa koulutetaan Suomessa maamme tarpeisiin riittävä määrä, ja työoloja sekä palkkausta kehittämällä varmistetaan heidän pysymisensä alalla.