Hallituksen politiikka kasvattaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä
Sipilän hallitus on toteuttanut koko hallituskautensa ajan eriarvoistavaa politiikkaa. Eduskunnan tietopalvelun ja ekonomistien laskelmien mukaan tuloerot ovat kasvaneet vuosina 2015—2018. Pienituloisimmilla käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet jopa yhden prosentin tämän hallituskauden aikana, samalla kun suurituloisimmilla käytettävissä olevat tulot ovat päätösperustaisesti parantuneet. Kyseessä on selvä käänne edellisen hallituksen kauteen (2011—2015), jolloin tehtiin tuloeroja kaventavaa politiikkaa.
Talousarviossa vuodelle 2019 hallitus jatkaa sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia, vaikka talous kasvaa. Hallitus jatkaa talouspolitiikkaa, jossa suurimmat leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan ja koulutuksen tasa-arvon kaventamiseen. Näin kansalaisten eriarvoistuminen voimistuu.
Hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta myös sukupuolten välillä. Valtioneuvoston teettämän Tasa-arvoa talousarvioon -selvityksen (2018) mukaan Sipilän hallituksen politiikka (2016—2018) on hyödyttänyt miehiä enemmän kuin naisia. Taloudellisten erojen kasvu miesten ja naisten välillä johtuu etenkin sosiaalietuuksien indeksileikkauksista ja -jäädytyksistä.
Asiantuntijat ovat koko hallituskauden kritisoineet hallitusta vaikutusarviointien laiminlyönnistä. Hallitus ei riittävästi arvioi päätöstensä vaikutuksia eri sosioekonomisiin ryhmiin. Myös hallituksen perustama lainsäädännön arviointiryhmä on huomauttanut tästä toistuvasti. Esimerkiksi sukupuoli- ja lapsivaikutusarvioinnit sekä vaikutukset tulonjakoon on arvioitu riittämättömästi. Hallituksen tekemät perusturva- ja indeksijäädytykset, opintorahan sekä asumistuen leikkaukset sekä lääke- ja matkakorvausten leikkaukset osuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin ja samoihin sosioekonomisiin ihmisryhmiin. Hallituksen ajamat leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta, mikä lisää kustannuksia toisaalla ja on köyhyyspoliittisesti epätoivottavin tulos.
Sipilän hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Lapsilisien indeksikorotuksen jäädyttäminen sekä kotihoidon tuen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ovat vaikeuttaneet monen lapsiperheen arkea. Kun hallitus jättää arvioimatta päätöstensä vaikutukset eri väestöryhmiin, esimerkiksi lapsiperheisiin kohdistuvien päätösten todellinen vaikutus ei tule esiin.
Käytännössä Sipilän hallituksen toimeentulotuen tarvetta lisäävä politiikka lisää lapsiperheköyhyyttä ja köyhyyden periytyvyyttä. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia ja keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä. Vuonna 1987 syntyneistä toimeentulotukea saaneista nuorista 72 prosentilla on toimeentulotukea saanut vanhempi. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on lähes joka viides kotitalousväestöstä, noin 927 000 henkilöä. Suomessa on tulonjakotilaston mukaan 101 000 köyhää lasta, mikä tarkoittaa lähes joka kymmenettä lasta. Vihreiden näkemys on, että lapsiperheköyhyyden vähentämisen ja lasten luokkayhteiskunnan torjumisen tulisi olla keskeinen yhteiskunnallinen tavoite kaikilla politiikan alueilla.
Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta ja ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Se on yksi tärkeimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista, ja sen rajaaminen voi kasvattaa lastensuojelun kustannuksia. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei voi olla riippuvainen hänen vanhempiensa työmarkkina-asemasta. Kyse on ensisijaisesti lapsen oikeudesta, ei vanhemman. Samalla subjektiivinen päivähoito-oikeus kuitenkin tukee perheitä, työnantajia ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta tulee luopua ja varhaiskasvatuksen laatua tulee samalla vahvistaa.
Hallituksen päätös leikata köyhiltä on ollut arvovalinta, jota ei olisi ollut pakko tehdä. Yhteiskunta, jossa tuloerot pysyvät kohtuullisina ja kaikki saavat samat mahdollisuudet hyvään elämään, on kaikille parempi.
Sosiaaliturvan indeksileikkaukset on peruttava
Talousarviossa 2019 hallitus esittää edelleen indeksin jäädytyksen jatkamista vuoden 2016 indeksileikatulla tasolla. Muutos koskee laajasti suomalaisia pienituloisia. Indeksin jäädytys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.
Vihreiden mielestä hallituksen indeksileikkauksille eikä jäädytyksille ole kestäviä perusteita eikä niitä pidä hyväksyä. Emme pidä kestävänä emmekä kohtuullisena sitä, että indeksisäästöillä kuritetaan erityisesti lapsiperheitä, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, vammaisia, asevelvollisuuden suorittajia sekä sairaita suomalaisia samaan aikaan, kun hallituksen ajama kilpailukykysopimus veronalennuksineen suosii suurituloisia ja ympäristöä saastuttavalle toiminnalle esitetään monenlaisia verotukia. Toimet heikentävät pienituloisten ostovoimaa, mikä heikentää kotimaista kysyntää ja kotimaisten yritysten kasvunäkymiä.
Vähimmäispäivärahoja ja työttömän perusturvaa on korotettava
Suomessa perusturva ei tällä hetkellä riitä elämiseen. Etuuksien ostovoima heikkenee vuosi vuodelta hintojen noustessa, ja lapsiperheiden köyhyys on kasvanut. Jopa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on useaan otteeseen antanut Suomelle moitteet sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien liian pienestä tasosta. Istuvan hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi pienituloisiin ja perusturvan varassa eläviin.
Vihreiden mielestä perusturvan varassa eläville tarvitaan välitöntä apua. Työmarkkinatukeen, työttömän peruspäivärahaan sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan tulisi tehdä kuukausittainen 50 euron tasokorotus. Eduskunnan tietopalvelun laatiman laskelman mukaan tämä korotus aiheuttaisi 83 000 000 euron kustannukset. Tämä korotus kattaisi kaikki Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset ja nostaisi turvan tasoa selvästi. Esityksen mukaan työttömän peruspäiväraha ja muut samalle tasolle nostetut etuudet nousisivat 696 eurosta 746 euroon.
Takuueläkkeeseen tasokorotus
Eläkeläisten toimeentuloa on koeteltu kuluneella hallituskaudella useampaan otteeseen. Tällä hallituskaudella eläkeläisten ostovoimaa on heikennetty monin tavoin: kansaneläkeindeksiä on leikattu ja jäädytetty, terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu, matkakorvauksia on alennettu ja lääkekorvauksien omavastuuta on nostettu. Kansaneläkeindeksiin tehdyt heikennykset vaikuttavat suoraan ostovoimaan, koska etuudet eivät enää seuraa hintakehitystä.
Tässä kehityksessä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset eläkeläiset. Heistä etenkin takuueläkkeen varassa olevat eli ne kaikkein pienituloisimmat ovat kärsineet eniten hallituksen leikkauksista. Lisäksi hallituksen veroratkaisut ovat tukeneet eniten palkansaajia. Huomionarvoista on, että Suomen eläkeläisistä joka viides ansaitsee vähemmän kuin 1 000 euroa. Keskimäärin suomalainen eläkeläinen nostaa eläkettä 1 656 euroa kuukaudessa.
Takuueläkkeeseen tarvitaan selvä tasokorotus, sillä tehdyt korotukset takuueläkkeeseen eivät kata kaikkia tehtyjä leikkauksia. Tasokorotus parantaa eläkeläisten ostovoimaa ja osaltaan torjuu köyhyyttä.
Matka- ja lääkekorvauksiin korotus
Hallitusohjelman mukaan lääkekorvauksiin kohdistetaan 150 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Säästöjen toteutus aloitettiin jo vuonna 2016, ja vuonna 2017 lääkekorvauksien omavastuuta korotettiin 50 euroon, ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta korotettiin 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeistä lääkekohtaista omavastuuta korotettiin 1,50 eurosta 2,50 euroon. Potilaan matkakustannusten omavastuuta nostettiin 16 eurosta 25 euroon.
Toteutetut säästöt sattuvat kipeimmin sairaisiin pienituloisiin ja eläkeläisiin. Kelan mukaan lääkeomavastuu on noussut useammin pieni- kuin suurituloisilla, ja kaikkein pienituloisimpien joukossa oli eniten niitä, joiden maksuosuus nousi jopa 100—200 euroa vuodessa. Matkakorvausten leikkaukset kohdistuvat erityisesti iäkkäille, harvaan asuttujen alueiden asukkaille.
Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Lääkekorvausjärjestelmän tulisi turvata erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukainen lääkehoito. Lääkekorvausten leikkaamisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin kansalaisten tasa-arvoonkin. Hyvinvointivaltiossa kenenkään terveyden ei tulisi olla riippuvainen käytettävästä varallisuudesta.
Kattavampi perustulokokeilu
Perustulon kattava kokeileminen on välttämätöntä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on aikoinaan ollut aivan erinomainen mutta jäänyt auttamatta työelämän muutosten jalkoihin. Nykymalli toimii, jos ihminen kulkee selkeää urapolkua ja tekee vain yhtä asiaa kerrallaan: ensin opinnot, sitten pitkä työura samalla alalla, mielellään yhdellä työnantajalla. Välissä ongelmattomat vanhempainvapaat ja lopuksi eläkkeelle täyden eläkeiän saavuttaneena. Tämä yhden putken malli koskee yhä pienempää osaa suomalaisista. Sosiaaliturvamme on sovelluttava kaikenlaisiin elämäntilanteisiin, ei vain yhdenlaiseen malliin.
Hallituksen perustulokokeilu on kuitenkin valitettavan rajallinen. Sen tavoitteet rajautuvat työmarkkinatuen saajien työssäkäynnin lisäämiseen, ja kokeilun piirissä on vain 2 000 suomalaista. Perustulokokeilu tulisi toteuttaa laajemmassa mittakaavassa niin, että sillä saadaan aitoja tuloksia perustulon vaikutuksista.
Perustulo ansaitsee laajemman kokeilun, jossa noudatetaan tieteellisesti päteviä kriteerejä ja hyvän tiedontuotannon periaatteita. Kokeilun riittävän laajuuden turvaamiseksi sille on turvattava riittävät resurssit. Kokeilun tavoitteena tulee olla yleistettävä tieto ja tulokset, joiden pohjalta voidaan tehdä poliittisia päätöksiä perustulon jatkosta. Perustulokokeilua on laajennettava niin, että kokeilun otantaa laajennettaisiin määrällisesti ja laadullisesti kattamaan useampia ihmisryhmiä.
Nuorille maksuton ehkäisy
Maksuttomalla ehkäisyllä vältetään paitsi ei-toivottuja raskauksia ja seksitauteja myös suojellaan nuoren hedelmällisyyttä. Seksitaudit ja ei-toivotut raskaudet ovat yleisimpiä 20—24-vuotiailla nuorilla.
Osa suomalaisista kunnista tarjoaa jo alle 25-vuotiaille nuorille maksuttoman ehkäisyn. Maksutonta ehkäisyä tarjoavissa kunnissa nuorten raskaudenkeskeytykset ja seksitautitartunnat ovat vähentyneet merkittävästi. Maksuton ehkäisy luo nuorille tasavertaisen mahdollisuuden huolehtia seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Nykyisin heikko sosioekonominen tausta nostaa riskiä aborteille ja teiniraskauksille. Olisi tärkeää huolehtia siitä, ettei oma tai perheen varallisuus ole esteenä ehkäisyn hankinnalle.
Jokaiselle nuorelle koko maassa täytyy turvata mahdollisuus huolehtia itsestään. Nuorelle tulisi tarjota hänelle sopivin ehkäisymuoto, oli se sitten esimerkiksi kierukka, pillerit tai kondomi. Väestöliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat suositelleet maksutonta ehkäisyä jo yli vuosikymmenen ajan. Eduskunnan tietopalveluiden arvioiden mukaan maksuttoman ehkäisyn kustannukset koko maassa olisivat vain noin 4,6 milj. euroa.
Perhevapaat tulee uudistaa
Nykyisen perhevapaajärjestelmän jäykkyys ja sen aiheuttamat rakenteelliset ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Siitä huolimatta Sipilän hallitus ei ole kyennyt uudistamaan perhevapaita. Vaikka miesten perhevapaiden käyttö on viime vuosien aikana ollut kasvussa, miesten käyttämä osuus perhevapaapäivistä on edelleen vaatimaton Ruotsiin verrattuna. Perhevapaajärjestelmän uudistuksen tavoitteena tulee olla hoitovastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken niin, että naisten asema työelämässä paranee ja miesten rooli kotona vahvistuu. Toiselle vanhemmalle kiintiöidyn vapaan osuutta on kasvatettava.
Vihreät uudistaisivat perhevapaat ensiaskeleena 5+5+5-mallin pohjalta niin, että äitien asema työelämässä paranee ja isien asema kotona vahvistuu. Isien vapaata pidennetään ja vapaiden käyttö tehdään kaikille joustavammaksi.
Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä nykyistä joustavammaksi niin, että perheiden valinnanvapaus lisääntyy. Sen on tunnistettava perheiden monimuotoisuus ja sovelluttava moninaisiin elämäntilanteisiin. Nykyistä paremmin tulee huomioida mm. eroperheiden ja sateenkaariperheiden tarpeet. Nykyisen järjestelmän jäykkyys ohjaa liiaksi olemaan joko töissä tai kokonaan töistä pois. Esimerkiksi osa-aikatyön tai lyhyiden työpätkien tekemistä tulisi helpottaa. Parempi mahdollisuus osa-aikatyöhön vähentäisi myös yksinhuoltajaperheiden köyhyyttä. Nykyisin osapäivätyö on pienen lapsen vanhemmalle vain harvoin taloudellisesti kannattavaa, kaikista vähiten yksinhuoltajille.
Järjestelmää uudistettaessa on kiinnitettävä laajasti huomiota niiden rakenteiden purkamiseen, jotka nykyisellään heikentävät perheenperustamisikäisten naisten työllisyyttä. Kotihoidon tukea tulee kehittää nivomalla se kiinteämmin osaksi yhtenäisempää ja joustavampaa perhevapaajärjestelmää. Perhevapaiden ohella on jaettava niistä aiheutuneet kustannukset nykyistä tasaisemmin kaikkien työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Lisäksi naisten työmarkkina-asemaa ja palkkatasa-arvoa on kohennettava myös muuten kuin perhevapaita kehittämällä.
Perhepolitiikkaa tulee tehdä luomalla rakenteita, jotka lisäävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta perhe- ja lapsiystävällisellä tavalla. Naisten asema työelämässä ei vahvistu eikä isien tasavertainen vanhemmuus toteudu nykyisellä järjestelmällä. Hallituksen tulisikin viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi niin, että uudistus lisää tasa-arvoa, perhevapaajärjestelmän joustavuutta ja työllisyyttä.
Valinnanvapauden pilotointi
Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana hallituksen esittämää valinnanvapauslainsäädäntöä. Eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksiä edelleen. Lakien on näillä näkymin tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2020.
Perustuslakivaliokunta pitää sote- ja maakuntauudistuksen lakeja koskevassa lausunnossaan (
PeVL 15/2018 vp) ongelmallisena, että uudistuksessa on edetty pitkälle yksinomaan hallituksen yleistoimivaltaan turvautuen ennen kuin maakuntauudistusta on hyväksytty eduskunnassa ja ennen kuin perustuslakivaliokunta on lausunut lopullisen käsityksensä uuden hallintomallin perustuslainmukaisuudesta. Perustuslakivaliokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilottien avulla.
Yksityislääkärien Kela-korvauksista liikkumavaraa
Tällä hetkellä Kela korvaa osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista. Mikäli ei halua jonottaa julkiseen terveydenhuoltoon, voi maksaa yksityislääkärin käynnistä korkeamman summan ja Kela maksaa tästä osan asiakkaalle takaisin.
Yksityislääkärien Kela-korvaukset luovat terveydellistä epätasa-arvoa ja jakavat ihmisiä varakkaiden yksityisiin ja heikompiosaisten julkiseen terveydenhuoltoon. Samalla ne lisäävät kansalaisten terveyseroja ja heikentävät julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon piirissä tehtävät ylimääräiset tutkimukset ja apuvälineiden maksattaminen asiakkailla nostavat vakuutusmaksuja kaikkien osalta.
Ymmärrämme, että yksityislääkärien Kela-korvauksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen lisää painetta julkiseen terveydenhuoltoon. Uskomme kuitenkin, että ne kansalaiset, joilla on varaa käyttää yksityislääkäreiden palveluita, tekevät sen Kela-korvauksen leikkaamisesta huolimatta. Yksityislääkärien Kela-korvaus on suora tulonsiirto yksityisille terveysasemille, eikä se ohjaa merkittävästi ihmisten käyttäytymistä. Varakkaiden ohituskaista terveydenhuoltoon ei ole hyvä asia.