Ruokapoliittisessa selonteossa linjataan politiikan tavoitteita ja keskeisiä painopisteitä, joihin eri hallinnonalojen toimijat pyritään sitouttamaan. Selonteon valmisteluprosessissa on kuultu laajalti asiantuntijoita ja eri sidosryhmiä ja eri osakokonaisuuksissa on selkeästi kirjattu konkreettiset tehtävät tavoitteiden saavuttamiseksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen laaditaan toimeenpanosuunnitelma, jonka avulla tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Valiokunta toteaa, että selonteon kansanterveyttä käsittelevä osuus on melko suppea ja keskittyy merkittävältä osin ruuan turvallisuutta koskeviin seikkoihin. Selonteossa olisi ollut mahdollista tuoda paremmin esille myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan yhteisiä suosituksia.
Ruoka ja kansanterveys
Kuten selonteossa todetaan, on ruualla keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Merkittävimpinä kansanterveyteen vaikuttavina ruokavalion ongelmina todetaan niukka kasvisten, kalan ja täysjyväviljan kulutus sekä liian suuri suolan, tyydyttyneen rasvan ja sokerin saanti. Selonteossa esitetyn arvion mukaan elintavoista johtuvat hoitokustannukset ovat Suomessa yli 2 miljardia euroa vuodessa. Hoitokustannusten lisäksi kustannuksia aiheutuu esimerkiksi lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seurauksena.
Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero poistettiin 1.1.2017 alkaen. Veron poistamisen on ennakoitu lisäävän erityisesti lapsilla ja nuorilla makeisten, suklaan ja jäätelön kulutusta ja niihin liittyviä haittoja (esim. hammaskaries ja lihavuus ja sen liitännäissairaudet). Valiokunta piti makeisveron poistamisen yhteydessä valitettavana, että veron tavoitteen muuttamisen ja veropohjan laajentamisen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin kokonaan eikä välittömästi kehitetty veroa terveyttä edistävään suuntaan (StVL 6/2016 vp). Valiokunta pitää tärkeänä selonteon ehdotusta siitä, että mahdollisuuksia ohjata verotuksen keinoin kansalaisten kulutustottumuksia ja tuotekehitystä ravitsemuksellisesti laadukkaimpiin elintarvikkeisiin jatkossa selvitetään.
Suomella on ravitsemukseen ja terveyteen liittyen kansainvälisesti hyvä maine muun muassa terveellisen kouluruokailun ja elintarviketeollisuuden tuotekehitysosaamisen perusteella. Valiokunta katsoo, että terveysperusteisella verotuksella voidaan luoda lisäkannustimia tuotekehitykselle, joka tukee terveys- ja hyvinvointitavoitteita ja on samalla kansantaloudellisesti järkevää. Terveellisten elintapojen lisääminen ja kansansairauksien ehkäiseminen ovat myös keskeinen tekijä hallituksen asettaman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen kärkihankkeen onnistumisessa.
Valiokunta yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen siitä, että terveellisten ruokavalintojen tekemisen tulee olla helppoa kaikissa kuluttajaryhmissä. Tämä edellyttää, että kuluttajilla on sekä kyky että mahdollisuus tehdä tietoisia terveellisiä ruokavalintoja. Terveellisyystekijöiden ohella kuluttajat odottavat myös entistä useammin avointa informaatiota ruuan alkuperästä ja tuotantotavoista. Mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin voidaan lisätä muun muassa kehittämällä ruokapalvelujen laatua ja saatavuutta. Väestön terveyden kannalta tärkeitä ovat myös ravitsemusosaamiseen, koulutukseen ja ruokakasvatukseen vaikuttaminen ja elintarvikkeiden vastuulliseen markkinointiin tähtäävät toimet.
Tutkimus ja tietovarannot
Tutkimusta ja tietovarantoja koskevassa selonteon osiossa todetaan, että meillä on hyvää ravitsemus- ja terveystietoa työikäisistä, mutta lasten, nuorten, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden suhteen tilanne on huonompi. Hyvät tiedot aikuisväestön ruokavaliosta ja ravitsemustilasta perustuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksiin. Lasten ja nuorten kohdalla vastaavat tutkimukset ovat vasta suunnitteilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan kaikkien väestöryhmien ravitsemustietojen keräämistä on tarpeen kehittää, mikä on syytä kirjata tarvittaviin toimenpiteisiin ja ottaa huomioon selonteon toimeenpanossa.
Tietovarantoihin liittyy myös kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta Fineli, jonka ylläpitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sitoutunut, mutta jonka analyyseihin ja päivittämiseen samoin kuin kehittämiseen tarvitaan rahoitusta myös eri käyttäjätahoilta. Fineli on tärkeä tietolähde myös pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat koostumustietoja elintarvikkeiden pakollisiin ravintoarvomerkintöihin.
Valiokunta toteaa, että terveellinen ruoka voi hyvinvoinnin ohella edistää myös yritysten kilpailukykyä. Terveellisen ruuan kysyntä kasvaa kansainvälisesti, ja suomalaista tietoa ja osaamista on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin esimerkiksi erilaisten tuotteiden (ksylitoli, kolesterolia alentavat, vähäsuolaiset, gluteenittomat ja laktoosittomat tuotteet) viemisessä kansainvälisille markkinoille.
Kuntien ja maakuntien tehtävät
Selonteossa ehdotetaan alueiden roolin vahvistamista terveellisen ravitsemuksen edistämisessä ja kuntien kannustamista noudattamaan ravitsemussuosituksia hankinnoissa. Lisäksi ehdotetaan panostamista maittavan ja terveellisen ruuan tarjontaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja yliopistoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tuoreissa kouluruokailusuosituksissa on ensimmäistä kertaa mukana kattavat ravitsemuslaadun hankintakriteerit elintarvikkeiden kilpailutukseen ja ruokapalvelujen hankintaan.
Ehdotetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kuntien että maakuntien vastuulle (HE 15/2017 vp). Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksessa on tarpeen kiinnittää huomiota kuntien ja maakuntien työnjakoon ja yhteistyöhön muun muassa sen vuoksi, että päiväkotien ja koulujen ruokailu jää kunnan vastuulle. Myös laillistettujen ravitsemusterapeuttien palvelujen saatavuuden parantaminen on tärkeää ottaen huomioon, että saatavuudessa on ollut isoja kuntakohtaisia eroja.