Yleistä
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma on noin 14,6 miljardia euroa, mikä on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan tarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen hakemista helpottava maksatuksen siirto Kelalle, opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön.
Ikääntyneille toteutetaan kertaluonteinen eläketuki, joka kohdennetaan yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tasataan kertakorvauksella (2 500 euroa). Hallituksen kärkihankkeisiin liittyviä kokeiluja tuetaan ja omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä kehitetään.
Indeksitarkistuksia kansaneläke- tai kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä vuosina 2017—2019 ja kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan ensi vuonna. Säästöt koskevat muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä. Säästöt pienentävät valtion menoja 67,3 miljoonaa euroa.
Vaikutusten arviointi
Valiokunta katsoo, kuten kuluvan vuoden talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa (StVL 3/2015 vp), että eduskunnan päätöksentekoa varten tarvittavan tiedon turvaamiseksi hallituksen esitysten vaikutusten arviointia on edelleen syytä kehittää. Valiokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota huoleen eri etuuksien leikkausten ja muiden julkisen talouden sopeutustoimien yhteisvaikutusten kohdentumisesta eri väestöryhmiin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden kannalta on tärkeää, että talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden vaikutukset eri väestöryhmiin, kuten eläkeläisiin, lapsiperheisiin, työttömiin ja opiskelijoihin, arvioidaan valmistelun aikana ja esitetään nykyistä paremmin hahmotettavina kokonaisuuksina.
Huolellisella kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnilla on esimerkiksi päädytty osoittamaan lisämäärärahaa rokotusohjelman laajentamiseen vesirokkorokotteella ja eräillä alueilla puutiaisaivokuumerokotteella. Sen sijaan makeisten ja jäätelön valmisteveron poistamisesta neutraalisuusperiaatteen vuoksi tehdyssä esityksessä ei valiokunnan käsityksen mukaan ole riittävästi arvioitu kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Näin sen kokonaistaloudellinen vaikutus jää epäselväksi. Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman linjausta lainsäädännön vaikutusarviointien laadun varmistamisesta.
Yhtenä osana vaikutusten arviointia on viranomaisten yhteistyönä kehitetty erilaisten muutosvaihtoehtojen mikrosimulaatioita. Kela ja Tilastokeskus ovat kehittäneet SISU-mallia, jossa ei esimerkiksi huomioida lainmuutosten johdosta mahdollisesti aiheutuvia käyttäytymisvaikutuksia. Eläkkeitä koskeva Eläketurvakeskuksen mikrosimulaatiomalli (ELSI) on ns. dynaaminen malli, jolla saadaan tietoa Suomen eläkejärjestelmän kehityksestä yksilöaineiston perusteella pitkälle tulevaisuuteen. Valiokunta toteaa, että mikrosimulointilaskelmien käyttöä tulee lisätä lainvalmistelutyössä siten, että niiden tuloksia voidaan aidosti käyttää sääntelyvaihtoehtojen valinnassa. Samalla on tarpeen kehittää laskelmissa käytettäviä tietoaineistoja.
Kärkihankkeet
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina 2016—2018. Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 56,0 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2017. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa vuonna 2017.
Kärkihankkeiden avulla on tarkoitus poikkihallinnollisesti edistää väestön terveyttä ja vahvistaa varhaisen tuen palveluita ja samalla kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Painopisteen siirtämisellä ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin voidaan hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Terveyden edistämisen kärkihankkeeseen osoitetaan ensi vuodelle 3,5 milj. euroa. Kärkihankkeessa pyritään edistämään terveellisiä elämäntapoja ja kaiken ikäisten ihmisten liikuntaa sekä tukemaan ihmisten vastuunottoa omasta terveydestään. Hanke on merkittävä väestön terveyserojen vähentämisen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta.
Kärkihankkeiden tavoitteena on myös uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja siten, että palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tukevat omatoimisuutta. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseen talousarvioon on vuodelle 2017 varattu 17 milj. euroa. Valiokunta pitää kärkihankkeiden etenemistä tärkeänä valmisteilla olevan palvelurakenteen uudistamisen kannalta.
Kärkihankkeista eniten varoja osoitetaan Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankkeeseen. Mainitun kärkihankkeen tavoitteena on uudistaa iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta ja osana palvelujärjestelmän uudistamista juurruttaa omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävät toimintamallit kotona tapahtuvan hoivan laajentamiseksi.
Hallituksen tavoitetta nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin tuetaan kärkihankkeella, jossa on tarkoitus luoda osatyökykyisille nykyistä parempia väyliä työhön sekä parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia pysyä työssä samoin kuin edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen avulla pyritään paitsi työllisten määrän kasvuun myös työkyvyttömyysmenojen vähentämiseen sekä työttömyydestä ja työstä poissaoloista aiheutuvien kustannusten laskemiseen. Hankkeeseen osoitetaan ensi vuonna 7 milj. euroa
Hyvinvoinnin ja terveyden yhtenä kärkihankkeena toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Ohjelma tähtää siihen, että palvelut ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisempiä, ennaltaehkäiseviä ja vaikuttavia. Uudistuksella on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus vähentää kustannuksiltaan kalliiden korjaavien palvelujen, kuten huostaanottojen ja laitoshoidon, tarvetta ja torjua nuorten syrjäytymistä. Hankkeeseen varataan 17 milj. euroa vuonna 2017.
Valiokunta toteaa, että valtiontalouden tiukan menokurin aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kärkihankkeisiin tehtävät yhteensä 130 milj. euron taloudelliset panostukset ovat merkittäviä. Tästä syystä hankkeiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta ja arvioinnin mittausperusteet on hyvä suunnitella hankkeiden alkuvaiheista lähtien.
Vanhusten palvelut
Talousarviossa on useita vanhuspalvelujen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Valiokunta pitää hyvänä, että ikäihmisten hoidon lähtökohtaa eli asumisen mahdollistamista omassa kodissa tuetaan vahvistamalla kotiin annettavia, toimintakykyä ylläpitäviä palveluja. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseksi ja palveluvalikoiman kehittämiseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 4,8 milj. euroa. Iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta uudistetaan hallitusohjelman mukaisella, edellä mainitulla kärkihankkeella, johon vuonna 2017 kohdennetaan varoja 11,5 milj. euroa. Kärkihankkeen tavoitteena on osana palvelujärjestelmän uudistamista juurruttaa omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävät toimintamallit kotona tapahtuvan hoivan laajentamiseksi.
Valiokunta korostaa, että laitoshoidon vähentämiseksi tarvittava kotihoidon lisääminen edellyttää, että henkilöstön kohdentamista nykyisestä tarkistetaan ja kotihoidon osaamista vahvistetaan. Kotihoidon asiakkaina tulee laitoshoidon vähentyessä olemaan yhä vaativamman hoidon tarpeessa olevia. Samalla ympärivuorokautisessa hoidossa olevien asiakkaiden hoitotarve kasvaa, kun laitokseen siirtymistä lykätään ja laitoshoitoon sijoittamisen kriteerejä tiukennetaan.
Vanhuspalvelujen laatusuositus uudistetaan kokonaisuudessaan ja sen yhteydessä laitoshoidon henkilöstömitoituksen perusteita täsmennetään vuoden 2017 alusta. Hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa hoidettavaa kohti olisi jatkossa 0,40—0,50 aiemman 0,50:n sijasta. Kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6,3 milj. eurolla.
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että hoitajamitoituksen tarkistamisesta saatavat säästöt voivat jäädä arvioitua pienemmiksi (StVL 1/2016 vp). Säästötavoite voi olla ylimitoitettu erityisesti siitä syystä, että jatkossa laitoshoitoon siirtyvien toimintakyky on nykyistä heikompi ja tuen tarve intensiivisempi. Lisäksi palveluntuottajia kilpailutettaessa mitoitusvaatimukset on pääsääntöisesti asetettu nyt määriteltyä tavoitetta korkeammiksi. Valiokunta katsoo, että laatusuosituksia uudistettaessa on syytä huolellisesti arvioida, onko hoitajamitoituksen tarkistamiselle edellytyksiä. Valiokunta huomauttaa, että laatusuositusten laadintaa ohjaa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulain) 20 §:n säännös, jonka mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.
Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja n. 2 milj. euroa, joka on otettu huomioon valtionosuuden mitoituksessa.
Tutkimusrahoitus
Terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoisesta tutkimuksesta maksettavaa erityisvaltionosuutta on vähennetty vuoden 1997 noin 60 milj. eurosta merkittävästi, ja ensi vuonna se on 15 milj. euroa. Kuten valtiovarainvaliokunta totesi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä, on määrä enää 1/6 siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettävissä 1980-luvun lopulla (VaVM 16/2015 vp). Valtiovarainvaliokunta kiinnitti vakavaa huomiota siihen, että tutkimusrahoituksen leikkaus vaarantaa korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen. Tämä vaikuttaa suoraan terveydenhoitojärjestelmän kykyyn uudistua ja kehittää hoitokäytäntöjä sekä mahdollisuuksiin vähentää hoidon kustannuksia. Eduskunta päätti määrärahan nostamisesta 3 miljoonalla eurolla tälle vuodelle. Tämä kertaluonteinen lisäys on ensi vuoden talousarvioesityksessä ehdotettu poistettavaksi. Samoin valtiovarainvaliokunta on eri vuosina lisännyt momentille 33.03.63 määrärahaa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen (200 000 euroa vuodelle 2016).
Valiokunta katsoo, että myös sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat on turvattava. Talousarvioesityksessä sosiaalialan osaamiskeskusten määrärahaa pienennetään kuluvan vuoden kolmesta miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan euroon. Kuten terveydenhuollon tutkimuksessa, on tässäkin kyse kertaluonteisen lisäyksen poistamisesta.
Tutkimusrahoituksen riittävyys on erittäin tärkeää korkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon kehittämisen kannalta. Sektoritutkimuslaitosten säästöt ovat vähentäneet myös hoitosuositusten laatimiseen käytettävissä olevia voimavaroja. Valiokunta toteaa, että terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi perustuu pitkälti yliopistolliseen tutkimukseen, johon on ollut saatavissa korkeatasoista henkilökuntaa. Nykyisellä rahoitustasolla tämä hyvä kehitys vaarantuu. Määrärahan pienentyminen lisää käytännössä myös kuntien tarvetta rahoittaa toiminnan kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Valiokunta katsoo, että terveydenhuollon (ml. hoitotyön) ja sosiaalialan tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava myös tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa.
Valiokunta pitää tutkimuksen kannalta myönteisenä genomikeskuksen ja syöpäkeskuksen perustamista. Genomikeskuksen taustalla on tavoite Suomen kehittymisestä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Valtion talousarviossa perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa v. 2017—2020. Kansallisen syöpäkeskuksen tarkoituksena on muun muassa toimia tutkimuksen integroimiseksi hoitoihin ja kansallisesti yhtenäisten diagnostiikka- ja hoitolinjojen laatimiselle ja päivittämiselle viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti hyödyntämällä muun muassa genomiikkaa ja biopankkeja.
ICT
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ja toimeenpanon rahoituksesta (41,5 milj. euroa) osa kohdistetaan uudistuksen edellyttämiin ICT-muutoksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen digitalisaatio- ja toimintatapamuutosrahoitusta keskitetään yhteen reformeja tukevaksi muutosohjelmaksi talousarvion yhdelle momentille, joka annetaan ensi vuoden talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä.
Sote- ja maakuntauudistus lisää merkittävästi ICT-järjestelmien uusimisen, kehittämisen ja alueellisen yhtenäistämisen tarvetta ja edellyttää huomattavia lisäinvestointeja. Talousarvioesitykseen sisällytettyjen määrärahojen (VM 7 milj. euroa ja STM 3 milj. euroa) riittävyys on jatkossa varmistettava. Valiokunta korostaa ICT:n ja digitalisaation merkitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun, asiakaspalvelujen yhteensovittamisen ja kustannustehokkuuden kehittämisessä.
Turvakotien rahoitus
Valiokunta pitää myönteisenä, että turvakotitoiminnan rahoitusta lisätään. Suomi on ratifioinut ns. Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. On tärkeää, että sopimuksen edellyttämään väkivallan ehkäisemiseen sekä väkivallan vastaiseen työhön ja uhrien auttamiseen osoitetaan tarvittavat resurssit.
Tällä hetkellä turvakotipalvelut eivät vielä ole valtakunnallisesti kattavia eikä turvakotien paikkamäärä vastaa kaikissa osissa maata kysyntää. Lisätarvetta palvelulle on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekä Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Vuoden 2017 valtion talousarviossa on esitetty turvakotipalveluiden tuottamiseen 13,3 miljoonaa euroa, jossa on 2 miljoonan euron lisäys vuoden 2016 määrärahaan. Lisätyllä määrärahalla on tarkoitus avata uusia turvakoteja alueille, joilta turvakotipalvelut puuttuvat kokonaan. Lisäksi määrärahalla käynnistetään lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu ympärivuorokautinen tukipuhelintoiminta.
Valiokunta katsoo, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle on turvattava riittävä rahoitus. Erityisen tärkeää on varmistaa, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi.
Päihdeäitien hoito
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on aiemmin lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota päihdepalvelujen saatavuuden merkittävään vaihteluun maan eri osissa (StVL 13/2013 vp) sekä päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja heidän lastensa palveluiden parantamiseen (StVL 3/2015 vp).
Päihdeäitien hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi kuntien valtionosuuksiin on tehty vuodesta 2011 lukien vuosittainen korotus päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja heidän lastensa palvelujen parantamiseen, mutta rahat eivät ole ohjautuneet päihdehoitoon kaikissa kunnissa. Lisäksi eduskunta on vuodesta 2010 myöntänyt valtion budjetin kautta 1—1,5 milj. euron rahoituksen, joka on kanavoitu sosiaali- ja terveysministeriön momentilta valtionavustuksena Ensi- ja turvakotien liitolle. Valtion rahoitusta on näin ohjattu sekä valtionosuuksina kunnille että valtionavustuksina suoraan palveluja tuottavalle järjestölle.
Valiokunta korostaa, että päihdeäitien palvelujen järjestäminen on saatava vakiinnutetuksi osaksi kuntien ja tulevaisuudessa maakuntien palvelujärjestelmää. Päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Tulevaisuudessakin palvelujen tuottajina voivat olla myös järjestöt. Valiokunta huomauttaa, että päihdeäitien kuntoutus on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kannattavaa, sillä merkittäviä säästöjä syntyy esimerkiksi siitä, etteivät lapset vaurioidu sikiöaikana tai ettei vauvoja tarvitse sijoittaa pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle ja että äidit kuntoutuvat työkykyisiksi.