Perussuomalaiset vastustavat pankkien yhteisvastuuta ja erityisesti vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamista. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aikaisemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta ja lisää kansallisen pankkisektorin riskejä, jotka liittyvät kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin. 

Pankkiunionimaiden pankkisektorien kuntoerot ovat todella merkittävät. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia. Myös globaali koronaviruksen aiheuttama pandemia on suuri uhka EU:n alueen taloudelle ja pankkisektorille. 

Valtioneuvoston nykyinen kanta korostaa sijoittajavastuun merkitystä kriisinratkaisussa, mutta jättää huomiotta, että mikäli kriisinratkaisurahaston varoja tarvittaisiin likviditeettitukitarkoituksiin, ei sijoittajavastuun toteuttaminen ole ennakkoedellytys kriisinratkaisurahaston varojen käyttöön. Tämä kuulostaa huolestuttavalta. 

Muutossopimuksen soveltamiseen vaikuttava ”laukaiseva tekijä” 5 artiklan toisessa kohdassa eroavat toisistaan ensimmäisessä ja toisessa luonnoksessa. Perussuomalaisten mielestä toisen luonnoksen versio on parempi, sillä laukaisevana tekijänä on Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvoston yksimielinen päätös varautumisjärjestelyn myöntämisestä. 

Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti mahdolliseen valtiosopimuksen muuttamiseen. Esillä olleet valtiosopimuksen muutosehdotukset merkitsisivät ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien takia. Asiantuntija-arvioiden mukaan maksut voivat yltää sataan miljoonaan euroon. 

Kaiken kaikkiaan suomalaisen pankkisektorin enimmäisaltistuma ylimääräisille vakausmaksuille on 650 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 1,95 miljardia euroa kolmelle vuodelle jakautuen.  

Perussuomalaiset vastustavat ehdotettuja muutoksia valtiosopimukseen, koska ne tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta. Tällainen toiminta lisää entisestään rahoitusmarkkinoiden kriisialttiutta. 

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa sovitusta eli vuoden 2024 alusta, koska pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat suuresti. Monissa jäsenmaissa on myös pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka valtioneuvoston kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä. Lisäksi maailman taloudessa on tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. 

Esitetyn arvion mukaan valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin. 

Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt sopimuksen kokonaisuuden ja siitä tekemänsä valtiosääntöoikeudellisen arvion kannalta merkityksettömänä sitä, että sopimukseen sisältyy siirtymäkautta koskeva järjestely. Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti lausunnossaan esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva. 

Kristillisdemokraatit huomauttavat lisäksi, että Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttuminen mahdollistamalla ERVV:n liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet. Valtiovarainministeriöstä pyydetyssä lisäselvityksessä todetaan, että mikäli keskustelut ERVV-tukien siirtämisestä alkaisivat, ”samassa yhteydessä arvioitaisiin eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyyn, Jos siirto toteutettaisiin, vakuusjärjestelyn voimassaolo edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen.” Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat sopimusmääräyksen kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.