Valiokunnan lausunto
SuVL
1
2020 vp
Suuri valiokunta
Valtioneuvoston selvitys: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä
Valtioneuvostolle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvosto on toimittanut eduskuntaan perustuslain 97 §:n mukaisen jatkokirjelmän EJ 2/2020 vp - E 45/2019 vp. 
Lausunnot
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 
perustuslakivaliokunta
PeVL 5/2020 vp
valtiovarainvaliokunta
VaVL 1/2020 vp
talousvaliokunta
TaVL 4/2020 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Tuukka
Taipale
valtiovarainministeriö
Viitetiedot
Suuri valiokunta on antanut asiasta E 45/2019 vp lausunnon SuVL 4/2019 vp
VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Valtioneuvostonkanta ja neuvottelutilanne käyvät ilmi valtioneuvoston jatkokirjelmästä EJ 2/2020 vp - E 45/2019 vp. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Jatkokirjelmä koskee yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa euroryhmän joulukuussa 2019 tekemien linjauksien mukaisesti. Varautumisjärjestelyn käyttöönoton tehostamiseksi ja sen kapasiteetin vahvistamiseksi vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehtyyn valtiosopimukseen (jäljempänä valtiosopimus) esitetään muutoksia. Muutoksien myötä pankkisektorin tarvittaessa maksamat ylimääräiset vakausmaksut tuotaisiin yhteisen taakanjaon piiriin jo ennen valtiosopimuksessa tarkoitetun vuoden 2023 loppuun ulottuvan siirtymäkauden päättymistä. 
Suuri valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan painottaen asiassa perustuslakivaliokunnan (PeVL 32020 vp), talousvaliokunnan (TaVL 4/2020 vp) ja valtiovarainvaliokunnan lausunnoissa (VaVL 1/2020 vp) esitettyjä näkökohtia.  
Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa perusteltuna siitä, että lopullinen kanta varautumisjärjestelyn aikaistettuun käyttöönottoon muodostetaan Euroopan komission, yhteisen kriisinratkaisuneuvosto SRB:n ja Euroopan keskuspankin tekemän pankkisektorin riskien vähenemisarvion ja Suomen oman itsenäisen riskien vähenemisarvionsa perusteella. Jos varautumisjärjestely otetaan käyttöön aikaistetusti, samassa yhteydessä voidaan tehdä valtiosopimukseen rajattuja muutoksia valtioneuvoston kirjelmässä E 45/2019 - EJ 2/2020 vp kuvatulla tavalla.  
Perustuslakivaliokunnan arvion mukaan valtiosääntöistä estettä valtioneuvoston edellä kuvatulle ehdolliselle kannalle ei ole. Perustuslakivaliokunta toteaa, ettei erityistä Suomen täysivaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan liittyvää perustuslaillista estettä yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistetulle käyttöönotolle ja valtiosopimuksen muuttamiselle riskien vähenemistä koskevan arvion pohjalta näyttäisi olevan. Tällöin käsittelyn lähtökohdista keskeiseksi nousee mahdollisimman kattavan ja ensisijaisen sijoittajanvastuun toteutuminen sekä se, että pankit vähentävät ja yhdenmukaistavat riskitasojaan yhteisen pankkiunionin edellyttämälle tasolle. (PeVL 3/2020 vp
Talousvaliokunta puolestaan katsoo, että pankeilta kerätty kriisinratkaisurahasto ja sen viimesijaisena tukena oleva varautumisjärjestely ovat tärkeitä osia pankkiunionin viimeistelytyössä. Vaikka yhteisvastuun mahdollinen aikaistaminen ja lisääminen voivat johtaa siihen, että suomalaiset luottolaitokset kantavat tilapäisesti vastuuta jossain toisessa valtiossa toteutuvan kriisin kustannuksista, on tämän vastapainona talousvaliokunnan mukaan se, että myös Suomessa tapahtuvaan kriisinratkaisuun olisi käytettävissä nykyistä enemmän rahoitusta. Järjestely heikentää myös pankkien ja niiden kotivaltioiden välistä suoraa kohtalonyhteyttä, mitä on pidetty keskeisenä elementtinä rahoitus- ja makrovakauksien turvaamisessa. Talousvaliokunta huomauttaa lisäksi, että mitä lähempänä ollaan siirtymäkauden loppua, sitä pienemmiksi yhteisvastuun aikaistamisen vaikutukset jäävät. (TaVL 4/2020 vp
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää puolestaan huomiota Suomen pankkisektorin mittavaan kokoon suhteessa maamme bruttokansantuotteeseen sekä talouteen liittyviin epävarmuustekijöihin. Myös nämä seikat puoltavat yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa edellyttäen, että myöhemmin laadittava riskiarvio antaa siihen realistiset mahdollisuudet. (VaVL 1/2019 vp
Valtiovarainvaliokunta painottaa lisäksi, että Suomen budjettisuvereniteetin kannalta on tärkeää huolehtia kriisinratkaisun keskeisten periaatteiden toimeenpanosta varmistamalla kattavan ja ensisijaisen sijoittajavastuun toteutuminen. Valtiovarainvaliokunta korostaa edelleen riskiarvion huolellista, puolueetonta ja läpinäkyvää laatimista. On tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten luottolaitokset ovat muuttaneet taserakenteitaan ja kuinka tarkasti ja ajantasaisesti ne täyttävät kriisinratkaisuviranomaisten asettamat, omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärää koskevat ns. MREL-vaateet (ks. myös TaVL 4/2020 vp). Riskien vähenemisen tulee olla todellista ja kokonaisuuden kannalta riittävää. (VaVL 1/2020 vp
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Suuri valiokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.  
Helsingissä 13.3.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Satu
Hassi
vihr
1. varapuheenjohtaja
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Paavo
Arhinmäki
vas
jäsen
Eva
Biaudet
r
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Sari
Essayah
kd
jäsen
Maria
Guzenina
sd
jäsen
Jussi
Halla-aho
ps
jäsen
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Eveliina
Heinäluoma
sd
jäsen
Olli
Immonen
ps
jäsen
Anne
Kalmari
kesk
varajäsen
Pia
Kauma
kok
jäsen
Ville
Kaunisto
kok
jäsen
Johannes
Koskinen
sd
jäsen
Antti
Kurvinen
kesk
jäsen
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Lulu
Ranne
ps
jäsen
Arto
Satonen
kok
jäsen
Iiris
Suomela
vihr
jäsen
Sinuhe
Wallinheimo
kok
jäsen
Anne-Mari
Virolainen
kok
varajäsen
Inka
Hopsu
vihr
varajäsen
Mai
Kivelä
vas
varajäsen
Jouni
Ovaska
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Anna
Sorto
ERIÄVÄ MIELIPIDE1
Perustelut
Perussuomalaiset vastustavat pankkien yhteisvastuuta ja erityisesti vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamista. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aikaisemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta ja lisää kansallisen pankkisektorin riskejä, jotka liittyvät kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin. 
Pankkiunionimaiden pankkisektorien kuntoerot ovat todella merkittävät. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia. Myös globaali koronaviruksen aiheuttama pandemia on suuri uhka EU:n alueen taloudelle ja pankkisektorille. 
Valtioneuvoston nykyinen kanta korostaa sijoittajavastuun merkitystä kriisinratkaisussa, mutta jättää huomiotta, että mikäli kriisinratkaisurahaston varoja tarvittaisiin likviditeettitukitarkoituksiin, ei sijoittajavastuun toteuttaminen ole ennakkoedellytys kriisinratkaisurahaston varojen käyttöön. Tämä kuulostaa huolestuttavalta. 
Muutossopimuksen soveltamiseen vaikuttava ”laukaiseva tekijä” 5 artiklan toisessa kohdassa eroavat toisistaan ensimmäisessä ja toisessa luonnoksessa. Perussuomalaisten mielestä toisen luonnoksen versio on parempi, sillä laukaisevana tekijänä on Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvoston yksimielinen päätös varautumisjärjestelyn myöntämisestä. 
Perussuomalaisten suhtautuvat hyvin kielteisesti mahdolliseen valtiosopimuksen muuttamiseen. Esillä olleet valtiosopimuksen muutosehdotukset merkitsisivät ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja, muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien takia. Asiantuntija-arvioiden mukaan maksut voivat yltää sataan miljoonaan euroon. 
Kaiken kaikkiaan suomalaisen pankkisektorin enimmäisaltistuma ylimääräisille vakausmaksuille on 650 miljoonaa euroa vuodessa, eli yhteensä 1,95 miljardia euroa kolmelle vuodelle jakautuen.  
Perussuomalaiset vastustavat ehdotettuja muutoksia valtiosopimukseen, koska ne tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta. Tällainen toiminta lisää entisestään rahoitusmarkkinoiden kriisialttiutta. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että lausuntonaan suuri valiokunta ilmoittaa, että valtioneuvoston tulee hylätä sopimusmuutokset ja ottaa edellä mainitut perustelut huomioon. 
Helsingissä 13.03.2020
Jani
Mäkelä
/ps
Ritva
Elomaa
/ps
Olli
Immonen
/ps
Lulu
Ranne
/ps
ERIÄVÄ MIELIPIDE2
Perustelut
Kristillisdemokraatit eivät hyväksy yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa sovitusta eli vuoden 2024 alusta, koska pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat suuresti. Monissa jäsenmaissa on myös pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka valtioneuvoston kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä. Lisäksi maailman taloudessa on tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. 
Esitetyn arvion mukaan valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin. 
Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt sopimuksen kokonaisuuden ja siitä tekemänsä valtiosääntöoikeudellisen arvion kannalta merkityksettömänä sitä, että sopimukseen sisältyy siirtymäkautta koskeva järjestely. Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti lausunnossaan esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva. 
Kristillisdemokraatit huomauttavat lisäksi, että Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttuminen mahdollistamalla ERVV:n liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet. Valtiovarainministeriöstä pyydetyssä lisäselvityksessä todetaan, että mikäli keskustelut ERVV-tukien siirtämisestä alkaisivat ”samassa yhteydessä arvioitaisiin eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyyn, Jos siirto toteutettaisiin, vakuusjärjestelyn voimassaolo edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen.” Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat sopimusmääräyksen kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen. 
Helsingissä 13.03.2020
Sari
Essayah
/kd
Viimeksi julkaistu 1.4.2020 15.15