Yleistä

(1) Suuri valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että valtioneuvoston EU:n rahoituskehykseen (2028-2034) kohdistunut aktiivinen ja laaja-alainen ennakkovaikuttaminen on ollut tuloksellista, mikä on nähtävissä komission tiedonannossa ja siihen liittyvissä alakohtaisissa säädösehdotuksissa. Suomen tavoittelemat EU-politiikan painopisteet ovat tulevan rahoituskehyksen keskiössä; Ukrainan tuki, turvallisuus, puolustus ja kilpailukyky. 

(2) Suuri valiokunta viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin valtioneuvoston ennakkovaikuttamisesta tulevaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (SuVL 6/2025 vp, SuVL 5/2024 vp), ja niissä esitettyihin kantoihin, jotka ovat monilta osin relevantteja edelleen. 

(3) Suuri valiokunta käsittelee tässä lausunnossa valtioneuvoston komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2028-2034 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi antamaa E-kirjettä (E 73/2025 vp) sekä seuraavia siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia koskevia U-kirjelmiä (U 48/2025 vp, U 50/2025 vp, U 52/2025 vp, U 53/2025 vp, U 54/2025 vp, U 55/2025 vp ja U 56/2025 vp). 

(4) Suuri valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2025 vp), tarkastusvaliokunnan (TrVL 2/2025 vp), valtiovarainvaliokunnan (VaVL10/2025 vp), hallintovaliokunnan (HaVL 27/2025 vp), lakivaliokunnan (LaVL 11/2025 vp), liikenne- ja viestintävaliokunnan (LiVL 15/2025 vp, LiVL 18/2025 vp), maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 32/2025 vp, MmVL 33/2025 vp, MmVL 34/2025 vp, MmVL 35/2025 vp), puolustusvaliokunnan (PuVL 16/2025 vp), sivistysvaliokunnan (SiVL 11/2025 vp), talousvaliokunnan (TaVL 45/2025 vp, TaVL 47/2025 vp) ja ympäristövaliokunnan (YmVL 26/2025 vp) lausuntojen yksityiskohtaisempiin näkemyksiin rahoituskehyksestä ja esittää näiden pohjalta seuraavia huomioita.  

Rahoituskehyksen prioriteetit ja kokonaistaso

(5) Epävarmassa ja epävakaassa maailmassa Euroopan on tehtävä asioita nyt toisin. Rahoituskehys ei ole poikkeus, sen tulee vastata tämänhetkisiin ja uusiin haasteisiin ja sopeutua myös odottamattomiin tilanteisiin. Komission rahoituskehysehdotuksella tavoitellaan aiempaa yksinkertaisempaa, läpinäkyvämpää ja johdonmukaisempaa talousarviota, joka mahdollistaa nykyistä joustavamman kehyksen ja auttaa paremmin vastaamaan unionin muuttuviin ja ennakoimattomiin tarpeisiin. Tuleva rahoituskehys myös vahvistaa Euroopan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.  

(6) Suuri valiokunta toteaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että monivuotisella rahoituskehyksellä on keskeinen rooli EU:n toiminnan ohjaamisessa, mikä korostaa siihen liittyvän neuvotteluprosessin merkitystä unionin ja Suomen tulevaisuuden kannalta.  

(7) Euroopalla on oltava yhtenäinen suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi ja kyky toimeenpanna se erilaisia EU-tasoisia ja kansallisia politiikkoja ja ohjausvälineitä joustavasti käyttäen. Rahoituskehyksen tulee mahdollistaa strategiset investoinnit kilpailukykyyn sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja ennen kaikkea luoda eurooppalaista lisäarvoa vahvistaen samalla Euroopan turvallisuutta ja resilienssiä. 

(8) Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin rahoituskehyksen yleisiä poliittisia painopisteitä kilpailukykyä ja taloudellista resilienssiä, turvallisuutta ja puolustusta, kestävää kehitystä ja vähähiilistämistä sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kannatettavina ja yhdensuuntaisina Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa, ja jakaa valtioneuvoston arvion EU-rahoituksen painopisteiden priorisoinnin välttämättömyydestä.  

(9) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että on välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen. Suomen julkisen talouden heikko tilanne huomioon ottaen suuri valiokunta pitää komission ehdottamaa rahoituskehysten kokonaistasoa liian korkeana. 

(10) Punninta kehyksen kokonaistason ja EU:n politiikkaprioriteettien sekä Suomen maksuosuuden ja saantojen välillä on erittäin haastavaa. Erikoisvaliokunnat ovat omissa lausunnoissaan nostaneet esille Suomelle keskeisiä neuvottelutavoitteita seuraavasti.  

(11) Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että neuvottelujen kuluessa on arvioitava, millaisia vaikutuksia kokonaistason laskemisella olisi EU:n ja Suomen poliittisten prioriteettien toteutumiseen, ja missä määrin jäsenvaltiot ovat tosiasiassa valmiita uusiin priorisointeihin. Tätä korostaa se, että unionin seuraavaa rahoituskehystä rasittavat samalla myös komission kuluvalla kaudella liikkeelle laskemien velkakirjojen kulut ja takaisinmaksun käynnistyminen.  

(12) Suuri valiokunta toteaa, että kuluvalla rahoituskehyskaudella EU:n vastuulla olevien velkakirjojen määrä on kasvanut huomattavasti. Tähän kehitykseen on kiinnitettävä huomiota seuraavalla rahoituskehyskaudella, sillä kohonneen lainamäärän takaisinmaksu voi vaikuttaa EU:n kykyyn rahoittaa keskeisiä prioriteettejaan.  

(13) Suuri valiokunta toteaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin, että Euroopan merkittävästi heikentynyt turvallisuustilanne ja sen aiheuttamat tarpeet sekä ennen kaikkea Ukrainan tukeminen, aiheuttavat merkittävää painetta rahoituskehykselle, ja että tämä joudutaan ottamaan huomioon rahoituskehyksen tasoa arvioitaessa. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomen geostrateginen asema itäisenä reunavaltiona tulee huomioida puolustusrahoituksen allokaatiossa 

(14) Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että EU:n turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu on geopoliittinen välttämättömyys ja rahoituskehyksen kokonaistasoa määriteltäessä nämä resurssit pitää turvata. Puolustusvaliokunta korostaa, että uuden budjetin keskeiset painotukset, erityisesti puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistaminen, tulee pystyä toteuttamaan esitetyssä laajuudessa. Samaan aikaan on olennaista, että menojen kasvu kohdennetaan unionin turvallisuuden kannalta kriittisimpiin kohteisiin.  

(15) Suuri valiokunta nostaa erikoisvaliokuntien tavoin esille unionin kokonaisvaltaisen varautumisen merkityksen. EU:n kriisinkestävyys on osa strategista kilpailukykyä ja kykyä toimia itsenäisesti. 

(16) Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää Suomen kokonaisedun kannalta tärkeänä, että neuvottelujen edetessä kehyksen kokonaistasoa ja vaikutuksia Suomeen tarkastellaan myös maatalouden saannon turvaamisen näkökulmasta, sillä kehyksen tason laskiessa ehdotetusta maatalouden saantoa voi olla vaikea turvata.  

(17) Suuri valiokunta korostaa erikoisvaliokuntien tavoin Suomen liittymissopimukseen perustuvan, vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoituksen jatkon turvaamista. Suuri valiokunta painottaa, että EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuen merkitys Suomessa harvaan asuttujen alueiden ja näillä alueilla toimivien yritysten kehittämisedellytyksille on ratkaisevan tärkeää. 

(18) Hallintovaliokunta nostaa esiin, että rahoituskehykseen liittyvien asetusten soveltamisala ei välttämättä sisällä kansallisia osuuksia, vaan Suomen saanto riippuu osaltaan kansallisista päätöksistä sekä Suomen omasta aktiivisuudesta hakea mekanismin puitteissa rahoitusta.  

(19) Suuri valiokunta korostaa, että Suomen ainutlaatuinen asema itäisenä ulkorajavaltiona ja nettomaksajana edellyttää neuvotteluissa kehyskokonaisuuden huolellista strategista arviointia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, millaisia vaikutuksia kokonaistason laskemisella arvioidaan olevan EU:n sekä Suomen poliittisten prioriteettien toteutumiseen ja toisaalta Suomen kokonaissaantoon.  

EU-rahoituksen ehdollisuus, tulosperusteisuus ja joustavuus

(20) Komissio säilyttää nykyisen ehdollisuusasetuksen koskien oikeusvaltioperiaatteen noudattamista jäsenvaltioissa ennallaan korostaen sen kokonaisvaltaista soveltamista myös tulevan rahoituskehyksen osalta. Uutena elementtinä NRP-suunnitelmia koskevassa asetusehdotuksessa esitetään EU:n perusoikeuskirjaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kytkeytyvien horisontaalisten periaatteiden ulottamista myös kaikkiin NRP-suunnitelman rahastoihin vahvistaen näin rahoituksen saamisen ennakkoedellytyksiä. Suuri valiokunta alleviivaa EU-rahoituksen ehdollisuuden tärkeyttä ja ehdollisuusasetuksen kokonaisvaltaista soveltamista tulevan rahoituskehyksen osalta. (SuVL 6/2025 vp)  

(21) Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että rahoituskehykseen liitettävää ehdollisuusvaatimusta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja tulosperusteisuuden vahvistamista rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ulkoasiainvaliokunta huomauttaa, että unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja uskottavuuden kannalta on keskeistä edellyttää vahvaa ehdollisuutta unionin sisäisessä rahoituksessa. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että unionissa jatketaan määrätietoisesti työtä oikeusvaltioperiaatteen ja unionin yhteisten arvojen ylläpitämisessä, ja siten parannetaan eurooppalaisten demokratioiden häiriönsietokykyä ja keskinäistä luottamusta. Myös oikeusalan ohjelmalla tuetaan tärkeällä tavalla oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. 

(22) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin komission esittämiä toimia rahoituskehyksen ja siihen kytkeytyvän muun EU-rahoituksen oikeusvaltio- ja perusoikeusehdollisuuden vahvistamiseksi, myös sukupuolten tasa-arvoa pitäisi edistää rahoituskehyksessä läpileikkaavana teemana. 

(23) Suuri valiokunta tukee horisontaalisten periaatteiden ulottamista kaikkiin NRP-suunnitelman rahastoihin vahvistaen rahoituksen saamisen ennakkoedellytyksiä. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että ehdollisuuden rinnalle nostetaan demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen kumppanuusrahaston yleis- ja erityistavoitteiksi. 

(24) Komissio pyrkii vahvistamaan tulosperusteisuutta rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi ja yhdenmukaistamaan EU-rahoituksen tuloksellisuuden seurantaa ottamalla käyttöön yhtenäisen menetelmän EU:n budjetin menojen seuraamiseksi ja toteutumisen valvomiseksi. Tuloksellisuusasetuksen yhtenä tavoitteena on vähentää EU-rahoituksen hallinnollista taakkaa ja saavuttaa siten myös kustannussäästöjä.  

(25) Suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin tärkeänä rahoituskehysehdotukseen sisältyvää 35 prosentin yleistä tavoitetta ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen sekä ympäristöön kohdentuvien toimien rahoituksesta. Ympäristövaliokunta korostaa, että ilmasto- ja luontokriisin ratkaiseminen sekä fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen vaativat samanaikaisesti jatkossakin merkittäviä panostuksia EU-varojen kohdentumisen osalta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen muodostavat myös merkittävän osan kokonaisturvallisuutta. 

(26) Tarkastusvaliokunta katsoo, että komission asetusehdotusten toimeenpanossa on varmistettava EU-varojen käytön riittävä ja tehokas valvonta. Tämä edellyttää aidosti uudenlaisen vaikuttavan, tehokkaan ja yksinkertaisen rahoitusohjelman kehittämistä sekä sen toteuttamista tukevia hallinto-, valvonta- ja tietojärjestelmiä. Kehysneuvotteluissa valtioneuvoston on tärkeää vaikuttaa siihen, että hallinnollista taakkaa saadaan vähennettyä ja samanaikaisesti tilivelvollisuus varojen tosiasiallisesta käytöstä säilyy. Rahoituksen ja tulosten välillä tulee olla selkeä yhteys.  

(27) Suuri valiokunta pitää tarkastusvaliokunnan tavoin EU-varojen käytön tuloksellisuuden, tavoitteiden mitattavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä välttämättömänä. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että etenkin jäsenvaltioille suoraan kohdistuvan rahoituksen tulosperusteisuus vahvistaisi EU-rahoituksen vaikuttavuutta ja tehostaisi EU-varojen toimeenpanoa. 

(28) Suuri valiokunta pitää valtiovarainvaliokunnan tavoin myönteisenä erityisrahoitusvälineiden määrän vähentämistä. Suomi on pitkäjänteisesti tukenut rahoituskehykseen kuuluvan rahoituksen painottamista ja sen ulkopuolisten välineiden minimointia rahoituksen tarkkarajaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.  

(29) Komission tavoitteena on nykyistä joustavampi kehys, jotta tuleva rahoitus olisi paremmin hyödynnettävissä EU:n muuttuviin painopisteisiin ja mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Samalla pyritään päällekkäisyyksien poistamiseen, synergioiden luomiseen ja sitä kautta menojen vähentämiseen. Suuri valiokunta suhtautuu valtiovarainvaliokunnan tavoin myönteisesti komission tavoitteisiin joustavuuden lisäämisestä luomalla suurempia kokonaisuuksia ja sisällyttämällä rahoitusohjelmiin enemmän kohdentamatonta rahoitusta. Valtiovarainvaliokunta pitää samalla tärkeänä rahoituksen ennakoitavuutta ja kurinalaisen budjetoinnin periaatetta, sekä niiden ja joustavuuden välistä tasapainoa.  

(30) Komissio tavoittelee joustavuutta lisäksi nykykaudella käytössä olevien rahoituskehysasetuksessa säädettävien mukautusten ja kahden ei-temaattisen välineen avulla. Suuri valiokunta pitää valtiovarainvaliokunnan tavoin tärkeänä varmistaa, että näiltä osin esitettävät muutokset ovat Suomelle taloudellisesti edullisia ja edistävät yleistä budjetin kurinalaisuutta.  

Omat varat

(31) Komissio ehdottaa omien varojen enimmäismäärien kasvattamista ja järjestelmän uudistamista, jotta rahoituskehys ja omat varat riittäisivät kattamaan EU:n taloudelliset velvoitteet ja ehdolliset velat. Valtiovarainvaliokunta korostaa, että omien varojen järjestelmän tulee tukea EU:n vahvuuksia ja luoda eurooppalaista lisäarvoa. Järjestelmän on tärkeää olla yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas, ja sen tulee tarjota riittävät ja vakaat resurssit EU:n toiminnan rahoittamiseksi. 

(32) Omien varojen järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi komissio ehdottaa nykyisistä omien varojen mukautuksista luopumista mukaan lukien vuosille 2021-2027 Itävallalle, Tanskalle, Saksalle, Alankomaille ja Ruotsille annetut niin sanotut maksualennukset. Suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, sillä Suomi ei ole hyötynyt mukautuksista.  

(33) Suuri valiokunta suhtautuu ympäristövaliokunnan tavoin alustavan myönteisesti ehdotukseen korottaa kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvan oman varan määräytymishintaa ja määräytymishinnan sitomista inflaatioon. Ehdotus edistäisi ympäristötavoitteita, ja sen arvioidaan olevan Suomelle taloudellisesti edullinen. Jatkotyössä on tarpeen varmistaa, että ehdotettu muutos ei lisää kohtuuttomasti omien varojen järjestelmän yksityiskohtaisuutta eikä vaaranna EU-maksujen määräytymisen ennustettavuutta.  

(34) Suuri valiokunta arvioi erikoisvaliokuntien tavoin, että hiilirajamekanismi olisi uutena EU:n laajuisena järjestelmänä tarkoituksenmukainen unionin talousarvion rahoituslähde, joka tukisi samalla ilmastopolitiikkaa ja hiilivuodon torjuntaa. Hiilirajamekanismin tuloihin perustuvan oman varan ohella keräämättömään sähkö- ja elektroniikkajätteen määrään perustuvan maksuosuuden (e-waste) ja tupakan valmisteveroon perustuvan maksuosuuden käyttöönoton arvioidaan olevan Suomelle taloudellisesti edullisia. Keräämättömään sähkö- ja elektroniikkaromuun perustuva oma vara alentaisi alustavien laskelmien mukaan Suomen EU-maksuja arviolta noin 700 miljoonalla eurolla rahoituskehyskaudella. Ympäristövaliokunta katsoo, että keräämättä jääneeseen sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuva uusi oma vara voi kannustaa keräämisasteen kasvattamiseen. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien tavoin valtioneuvoston kantaan suhtautumalla näihin Suomen kannalta edullisiin uusiin omiin varoihin tässä vaiheessa avoimesti. 

(35) Päästökauppajärjestelmään perustuvan uuden oman varan arvioidaan sen sijaan olevan Suomelle epäedullinen. Mikäli 30 prosenttia päästökaupan huutokauppatuloista siirrettäisiin EU:n talousarvioon omina varoina, kasvaisivat Suomen EU-maksut rahoituskehyskaudella. Huutokauppatuloihin perustuva oma vara myös vähentää jäsenmaiden huutokauppatuloja ohjaamalla osan tuloista unionin budjettiin, jossa niillä rahoitetaan unionin talousarviota yleiskatteellisesti, jolloin unionin tason panostukset ilmastotyöhön voivat vähentyä. Ympäristövaliokunta katsoo, että päästökauppajärjestelmästä kertyvien tulojen kohdennus kansallisiin talousarvioihin tulisi säilyttää nykyisellään. Päästökauppajärjestelmään perustuvalla uudella omalla varalla voi olla haitallisia vaikutuksia kansallisen ilmasto- ja energiapolitikan toteuttamiseen, koska varoja ei olisi entiseen tapaan kokonaisuudessaan kohdennettu ilmastotyöhön. 

(36) Yrityspohjainen oma vara (CORE) poikkeaa muista ehdotetuista uusista omista varoista, koska sillä ei olisi välitöntä vaikutusta kansalliseen talousarvioon. CORE-maksun maksaisivat yritykset ja valtio toimisi ainoastaan tulojen kantajana ja tilittäjänä unionille. Valtiovarainvaliokunta painottaa kansallisen toimivallan säilyttämistä verotuskysymyksissä. Suuri valiokunta pitää valtiovarainvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että neuvotteluissa turvataan eduskunnan budjettivalta.  

(37) Talousvaliokunta katsoo, että omien varojen kehittäminen voidaan nähdä esimerkiksi erillisiä kertaluonteisia rahoitusjärjestelyjä läpinäkyvämpänä tapana kehittää unionin budjettia. Joissain tapauksissa Suomi voisi hyötyä siitä, että kansallista bktl-maksuosuutta korvattaisiin uusilla yhteisillä varoilla. Talousvaliokunta korostaa, että mahdollisten uusien omien varojen tulee tukea EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa eurooppalaista lisäarvoa, eivätkä ne saa vaikuttaa kielteisesti EU:n kilpailukykyyn tai Suomen suhteelliseen kilpailuasemaan.  

(38) Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvoston tulee tarkastella komission omien varojen ehdotuksien yksityiskohtia osana rahoituskehyksen kokonaisuutta ja arvioida kokonaisuutta strategisesti. Neuvottelujen edetessä tulee tarkastella rahoituskokonaisuuden kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta Suomen maksuaseman kannalta.  

Ukrainan tuki

(39) Rahoituskehysehdotuksen tavoitteena on Ukrainan pitkäaikainen tukeminen EU:n liittymisprosessista aina jälleenrakennukseen asti. Ukrainan tuki kanavoidaan kehysten ulkopuolisen erityisvarauksen kautta. Ukrainan tukeen sisältyisi sekä avustuksia että lainoja. Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa, että Suomen tulee osoittaa avoimuutta erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi (SuVL 2/2025 vp, SuVL 6/2025 vp). 

(40) Suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin tärkeänä, että EU sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Ukrainan tukeminen on EU:n keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävänä, samalla kyse on yhteisestä investoinnista Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. EU:n rooli ja vastuu Ukrainan tukemisessa on kasvanut. Tärkeintä on varmistaa Ukraina-tuen riittävyys ja pitkäjänteisyys sekä rakentaa uskottava polku EU-lähentymisen etenemiseksi.  

(41) Suuri valiokunta korostaa, että lyhyellä aikavälillä tärkeintä on Ukrainalle annettavan aseavun riittävyys ja sen kestävän rahoituksen varmistaminen erilaisin rahoitusratkaisuin.  

(42) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja tukee Euroopan rauhanrahaston kasvattamista erityisesti Ukrainan sotilaallisen tuen vahvistamiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen taakanjaon tasapainottamiseksi. 

Otsake 1: Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, maatalouden ja maaseudun, kalatalouden ja merielinkeinojen vaurauden ja turvallisuuden rahasto

Maatalous

(43) Suuri valiokunta toteaa, että yhteisen maatalouspolitiikan maataloustuilla on merkittävä ja suora vaikutus maanviljelijöiden toimeentuloon. Maatalouden saannot muodostavat nykyisellään lähes puolet Suomen EU-saannoista, siksi vähäiselläkin maatalousrahoituksen tason alentamisella on suuri vaikutus Suomen nettomaksuasemaan. Maatalousrahoitus on komission ehdottamista kehyksen yksinkertaistamistoimista huolimatta laaja ja moniosainen kokonaisuus. Suuri valiokunta viittaakin rahoituskehyksen maatalouskokonaisuuden osalta maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoihin, joissa on yksityiskohtaisesti käsitelty niin komission tiedonantoa kuin lainsäädäntöehdotuksia koskevia U-kirjelmiä, ja keskittyy tässä lausunnossa maatalouspolitiikkaa koskeviin yleisiin linjauksiin.  

(44) Suuri valiokunta on antanut tukensa komission tavoitteelle uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa siten, että sen tukijärjestelmiä ja niiden valvontaa yksinkertaistetaan, ehtoja vähennetään ja kansalliset olosuhteet huomioivaa joustavuutta sekä kannustimia lisätään (SuVL 3/2025 vp). Kehysneuvotteluissa on kuitenkin tarkkaan arvioitava näiden muutosten yhteisvaikutusta Suomen saantoon. 

(45) Suuri valiokunta pitää maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että Suomi tavoittelee yhteisen maatalouspolitiikan osalta mahdollisimman korkeaa saantoa, sillä luonnonolosuhteet ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan komission Suomelle esittämä maatalouden niin kutsuttu korvamerkitty rahoitus on riittämätön. Valiokunta toistaa aiemman kantansa, jonka mukaan on tärkeää, että maataloutta voidaan harjoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi koko EU:n alueella (SuvL 3/2025 vp, SuVL 6/2025 vp). 

(46) Suuri valiokunta tukee maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin tukijärjestelmien yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä, jotta viljelijät ja kalastajat voisivat nykyistä paremmin keskittyä ruoantuotantoon ja pitkäjänteiseen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Suuri valiokunta katsoo, että maatalousrahoituksen tulisi osaltaan tukea ruuantuotannon ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamista. Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä, että tukia tulee nykyistä vahvemmin kohdentaa aktiiviseen tuotantoon, epäsuotuisille alueille sekä nuorille ja uusille tuottajille (SuVL 6/2025 vp). Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan tukia kohdennettaisiin nykyistä vahvemmin aktiivisille tuottajille.  

(47) Suuri valiokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemykseen, jonka mukaan ruoantuotanto, ruokajärjestelmän kestävyys ja maatalouden kriisinkestävyys tulee nostaa strategisiksi prioriteeteiksi. Huoltovarmuus ja omavaraisuus, mukaan lukien elintarvikeomavaraisuus, sekä maaseudun elinvoimaisena säilyminen ovat osa EU:n ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Kalastus ja kalankasvatus ovat niin ikään elintarvikeomavaraisuuden kannalta tärkeitä. 

(48) Komissio ehdottaa uutena kokonaisuutena yhteiseen markkinajärjestelyyn toimia maataloustuotteiden saatavuuden turvaamiseksi hätätilanteissa ja vakavissa kriiseissä. Suuri valiokunta toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että vain normaalioloissa kannattava maataloustuotanto turvaa elintarvikkeiden saatavuuden kriiseissä. Kansallisilla suunnitelmilla tulee varmistaa alkutuotannon jatkuminen kaikissa oloissa. Suuri valiokunta korostaa, että uusien velvoitteiden toimeenpanossa tulee huomioida kansallisten järjestelmien ja jo olemassa olevien toimintamallien täysimääräinen hyödyntäminen, kuten huoltovarmuuskeskuksen rooli ja tehtävät. 

(49) Maa- ja metsätalousvaliokunta on tuonut lausunnossaan esille huolen, että keskeiset maaseudun kehittämistoimenpiteet, kuten Leader-toiminta, joutuvat komission ehdotuksen mukaan jatkossa kilpailemaan rahoituksesta alueiden kehittämisen ja rajaturvallisuuden rahoituksen kanssa. Itä-Suomen asuttuna pitäminen palvelee huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan maaseudun kehittämistä edistäviin toimiin tulee hyödyntää laaja-alaisesti rahoitusta kehyksen eri rahoitusinstrumenteista. 

Koheesio

(50) Komission kumppanuusrahastoa koskevalla ehdotuksella tavoitellaan parempaa johdonmukaisuutta EU-prioriteettien sekä kansallisten ja alueellisten toimien välillä, yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa toteutusjärjestelmää sekä uusiin poliittisiin prioriteetteihin vastaamista helpottamalla varojen uudelleenkohdentamista. Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa, että Suomessa on edelleen tarvetta EU:n alue- ja rakennepolitiikalle (SuVL 6/2025 vp).  

(51) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin kumppanuusrahastoasetuksen yleistavoitteita, ja korostaa joustavuutta kumppanuussuunnitelman laadinnassa synergioiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden ja haasteiden huomioimiseksi. Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan tavoin, että jäsenvaltioilla tulee olla vahva rooli määriteltäessä jäsenvaltioden kansallisia ja alueellisia painopisteitä sekä niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja. Hallintovaliokunta korostaa lisäksi aitoa kumppanuutta, muuan muassa maakuntien, kuntien ja kaupunkien tiivistä osallistumista NRP-ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. 

(52) Suuri valiokunta on pitänyt tärkeänä, että Suomi tavoittelee EU-rahoitusta tulevalla rahoituskehyskaudella suljetun itärajan haittavaikutusten lieventämiseen (SuVL 6/2025 vp, SuVL 5/2024 vp). Suomen on tärkeää tuoda jatkoneuvotteluissa esiin, että Suomen itäisten alueiden elinvoimaisuus on turvallisuuskysymys koko EU:lle. Hallintovaliokunta korostaa omassa lausunnossaan Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle. Suljetun itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisesti itäisen ulkorajan maakunnissa, mutta merkittäviä vaikutuksia on syntynyt myös muilla Suomen alueilla. 

(53) Komission ehdotuksessa kumppanuussuunnitelmista kanavoitaisiin 14 prosenttia työelämän ja sosiaalisten oikeuksien edistämiseen. Suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti kumppanuusasetuksen sisältämiin moninaisiin vaihtoehtoihin alueiden kehittämiseksi etenkin kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja alueiden elinvoiman edistämiseksi. 

(54) Sivistysvaliokunta pitää hyvänä aluekehittämisrahoituksen kohdistamista myös osaamistason vahvistamiseen alueiden elinvoiman ja työllisyyden parantamiseksi muun muassa työelämää ja aluekehitystä edistävän ja alueen elinkeinorakennetta uudistavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta.  

(55) Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hyvänä, että jäsenvaltiokohtaiseen rahoitukseen sisältyy uutena painopisteenä puolustus, ja lisäksi siitä rahoitettaisiin kansallisia (jäsenvaltion sisäisiä) liikennehankkeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitusta voitaisiin kohdentaa myös TENT-verkon ulkopuolelle, kuten kaupunkiliikenteeseen ja alueelliseen liikenteeseen. Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomelle on keskeistä korostaa kaksikäyttö- ja puolustusulottuvuutta sekä alueiden elinvoimaa osana tulevan koheesiopolitiikan toimia. 

(56) Suuri valiokunta pitää keskeisenä koheesiorahoituksen sisällöllisen priorisoinnin välttämättömyyttä (SuVL 6/2025 vp). Suomi on kannattanut EU:n rahoituskehyksen uudistamista ja johdonmukaisesti korostanut päällekkäisyyksien ja hallinnollisen taakan poistamista sekä EU-varojen suuntaamista vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon vahvistamiseksi. Maakohtaiset suositukset ovat keskeisessä osassa määriteltäessä NRP-suunnitelmien investointeja, uudistuksia ja muita toimenpiteitä. Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin maakohtaisten suositusten ei-sitovaa luonnetta ja selkeää toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä. Näin jäsenvaltioilla säilyy vahva rooli määriteltäessä kumppanuussuunnitelmien kansallisia ja alueellisia painopisteitä sekä niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja. 

Sisäasiainrahastot

(57) Rahoituskehysehdotuksessa huomioidaan Euroopan muuttunut geopoliittinen tilanne kohdistamalla sisäasioiden rahastoihin eli muuttoliikkeeseen ja rajavalvontaan lähes kolminkertainen rahoitus verrattuna nykyiseen kehykseen. Rahoitus jakautuu kansallisiin kumppanuussuunnitelmiin ja EU-välineeseen, joka on tarkoitettu ennakoimattomiin menoihin. Sisäasiainrahastoilla tuetaan muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden tehokasta hallintaa, Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ulkorajoilla, Schengen-alueen ja eurooppalaisen viisumipolitiikan moitteetonta toimintaa sekä sisäistä turvallisuutta. Ehdotuksessa huomioidaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (paktin) soveltamisesta aiheutuvat investointitarpeet, jäsenvaltioiden tarve perustaa yhdennetty turvapaikka-, vastaanotto- ja palauttamisasioiden hallintajärjestelmä sekä uusi palauttamista koskeva oikeudellinen kehys.  

(58) Komission mukaan Suomen saanto sisäasioiden osalta olisi 1,4 miljardia euroa eli 4,7 prosenttia muuttoliikkeen ja rajavalvonnan kokonaisrahoituksesta. Suuri valiokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että Suomelle esitetty rahoitusosuus sisäasioiden rahastoihin turvataan, ja että sen toimeenpano on joustavaa ja raja-alueiden elinvoimaa tukevaa.  

(59) Hallintovaliokunta pitää sisäasiainrahastojen tavoitteita kannatettavina ja korostaa erityisesti Suomen asemaa itäisenä ulkorajavaltiona. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoituksen käyttö tukee rajaturvallisuuden vahvistamista ja mahdollistaa joustavat ratkaisut muuttoliikkeen hallintaan.  

(60) Rajaturvallisuusjärjestelmä perustuu jäsenvaltioiden ensisijaiseen vastuuseen, mutta unionin tuella voidaan vahvistaa erityisesti ulkorajavaltioiden kykyä rajojen turvaamisessa ja laittoman muuttoliikkeen torjunnassa unionin yhteisillä ulkorajoilla. Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan tavoin, että vakavissa rajaturvallisuustilanteissa unionin tuki on kohdennettava ulkorajojen suojaamiseen ja turvallisuusuhkien torjuntaan vaarantamatta vapaan liikkuvuuden aluetta. 

(61) Sisäisen turvallisuuden asetuksen keskeisiä tavoitteita ovat vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjunta sekä kriittisen infrastruktuurin suojelu. Suuri valiokunta pitää hyvänä, että rahoitusta kohdistetaan Suomelle tärkeisiin teemoihin, kuten maahantulon välineellistämisen ja merellisten uhkien torjumiseen.  

(62) Suuri valiokunta korostaa hallintovaliokunnan tavoin, että sisäasiainrahoituksen käyttö tulee suunnitella joustavasti ja siten, että se tukee Suomen erityisasemaa itäisenä ulkorajavaltiona ja varmistaa ohjelmien tavoitteiden tehokkaan toimeenpanon. 

Otsake 2: Eurooppalainen kilpailukykyrahasto sisältäen puolustustutkimuksen erityisohjelma ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelma

(63) Otsaketta 2 käsitellään tässä lausunnossa pääosin valtioneuvoston komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2028-2034 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi antaman E-kirjeen (E 73/2025 vp) pohjalta. Otsakkeen 2 alaisista lainsäädäntöehdotuksista annetuista U-kirjelmistä on tässä huomioitu ainoastaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva kirjelmä (U 52/2025 vp), sillä muista otsakkeen alaisista kokonaisuuksista valtioneuvosto ei ole vielä antanut U-kirjelmiä tai erikoisvaliokunnat ei ole voineet niitä vielä käsitellä.  

Kilpailukyky

(64) Komissio ehdottaa uutta kilpailukykyrahastoa, jolla rahoitettaisiin useiden nykykehyksen ohjelmien toimia kuten Horisontti Eurooppa, InvestEU, Digitaalinen Eurooppa, CEF-digirahoitus, Euroopan puolustusrahasto, tuleva Euroopan puolustusteollisuusohjelma EDIP, Euroopan avaruusohjelma, LIFE-ohjelma, EU4Health -ohjelma. Rahaston yleisenä tavoitteena olisi vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, erityisesti strategisilla aloilla ja EU:lle kriittisissä teknologioissa koko rahoituksen elinkaaren ajan. Strategista kilpailukykyä tukevien ohjelmien yhdistäminen yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi voi parhaimmillaan tehostaa EU-rahoitusta. 

(65) Suuri valiokunta toistaa aiemman kantansa, että tulevalla rahoituskehyskaudella tulee suunnata enemmän rahoitusta tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamiseen EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi (SuVL 5/2024 vp, SuVL 6/2025 vp). Tutkimusten mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset sekä digitalouden investoinnit ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi EU-rahoituksen käyttökohteiksi kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.  

(66) Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin ratkaisevan tärkeänä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus perustuu jatkossakin avoimeen kilpailuun, jossa rahoituksen jakoperusteena on korkea laatu. Näin rahoitus tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa ja houkuttelee myös yksityisiä investointeja.  

(67) Suuri valiokunta viittaa aiempaan kantaansa, ettei EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdistaminen eri jäsenvaltioiden kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kehittyneisyysasteiden tasaamiseen (ns. widening-toimet) ole tarkoituksenmukaista. Jäsenvaltioiden kehittyneisyyserojen tasaamiseen tulisi ensisijaisesti vstata koheesiopolitiikan keinoin. (SuVL 6/2025 vp)  

(68) Suuri valiokunta toteaa talousvaliokunnan tavoin, että unionin kilpailukykytavoitteen toteuttamista ei tule nähdä vain rahoituksen kautta, vaan kyse on laajemmasta taloudellisen toimintaympäristön kokonaisuudesta. Taustana EU:n Yhdysvaltoja ja Kiinaa heikommalle kyvylle kohdistaa voimavaroja teknologiseen ja taloudelliseen kehitykseen voidaan nähdä muun muassa liialliseksi muodostunut sääntely ja sisämarkkinoiden puutteet, julkisten varojen tehoton käyttö sekä EU:n kyvyttömyys koordinoida toimiaan strategisten etujen saavuttamiseksi. Talousvaliokunta korostaa, että kilpailukykytavoitetta tulee tarkastella kokonaisuutena ja läpileikkaavana prioriteettina.  

(69) Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää myös tutkimus- ja yritystoimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Suuri valiokunta korostaa erikoisvaliokuntien tavoin Suomen vaikuttamisessa tutkimustulosten ja innovaatioiden pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen liittyviä näkökulmia. On tärkeää huolehtia koko TKI-ketjun rahoittamisesta. Tämä merkitsee myös tarvetta investoida huipputason tutkimusinfrastruktuureihin. Samalla tulee edistää synergiaa kansallisen ja EU-tason politiikkojen välillä, jotta voidaan vahvistaa EU-rahoituksen vaikuttavuutta ja suunnata julkisia panostuksia tehokkaasti valittujen prioriteettien mukaisesti. EU-rahoituksen saaminen vaatii yhä useammin kansallista yhteisrahoitusta, mikä myös edellyttää kansallisten ja EU-tavoitteiden tiivistä yhteensovittamista sekä ajoissa päätettyä yhteisrahoitusta.  

(70) Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hyvänä, että Euroopan kilpailukykyrahastosta tuetaan myös puolustus-, turvallisuus- ja avaruusinvestointeja, mukaan lukien kyberturvallisuus. Valiokunta korostaa, että rahoituksessa tulee huomioida Suomen saavutettavuuteen ja asemaan EU:n ulkorajavaltiona liittyvät erityishaasteet. Sotilaallisen liikkuvuuden lisäpanostukset voivat merkittävästi tukea liikenneinfrastruktuurin kehittämistä.  

(71) Erikoisvaliokuntien tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailukykyrahaston tuella voidaan edistää investointeja tulevaisuuden kannalta keskeisiin murrosteknologioihin, kuten avaruusteknologiaan, tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan. Murrosteknologioita tulisi kehittää EU:ssa entistä strategisemmin niiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi datavetoisen talouden kehityksessä. Suuri valiokunta korostaa, että monilla näistä murrosteknologioista on myös turvallisuuspoliittista merkitystä (SuVL 3/2024 vp, SuVL 6/2025 vp). 

(72) Kyberturvallisuuden uhkataso on pysyvästi muuttunut ja tähän vastaaminen edellyttää uusia ja tehokkaampia toimia sekä yhteistyötä koko Euroopassa. Suuri valiokunta pitää liikenne- ja viestintävaliokunnan tavoin tärkeänä, että rahoitusta suunnataan myös kyberturvallisuuden vahvistamiseen. 

(73) Tutkimussektorilla on tärkeä turvata tieteen vapaus ja tutkijoiden mahdollisuus valita tutkimusaiheensa itsenäisesti. Ne ovat tulevaisuuden innovaatioiden edellytys ja sivistysvaltion perusta. Innovaatioiden synty vaatii monialaista, pitkäjänteistä ja usein yllättävää tiedon kumuloitumista. Sivistysvaliokunta muistuttaa, että rahoitus- ja yhteistyökilpailussa menestyminen edellyttää kansalliselta tieteeltä ja tutkimukselta korkeaa tasoa, jonka saavuttamista puolestaan edesauttaa riittävä kansallinen rahoitus. Tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen panostaminen on tärkeää niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.  

Puolustus

(74) Suomen ennakkovaikuttamistavoitteiden mukaisesti tulevassa rahoituskehyksessä panostetaan puolustuksen ja kriisivarautumisen rahoitukseen. Komission ehdotus lähes viisinkertaistaa puolustuksen ja avaruuden rahoituksen ja kymmenkertaistaa sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen. Puolustuksen kannalta keskeisin kokonaisuus on Euroopan kilpailukykyrahasto, jossa resilienssi-, turvallisuus-, puolustusteollisuus- ja avaruuspolitiikkaosion suuruus olisi noin 115,7 miljardia euroa. Rahasto kokoaisi yhteen muun muassa Euroopan puolustusrahaston, puolustusteollisuusohjelman, puolustusinnovaatio-ohjelman ja kriittisiin raaka-aineisiin liittyvät toimet.  

(75) Suuri valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin hyvänä sitä, että käynnissä olevia unionin puolustusohjelmia kootaan yhteen, tämä selkeyttää ja tehostaa toimintaa. Komission esitys vahvistaa EU:n roolia Euroopan puolustuksen rakentamisessa, ja samalla ohjataan jäsenvaltioita tiiviimpään yhteistyöhön puolustuskysymyksissä niin hankinnoissa kuin tutkimuksellisessa ja teollisessa yhteistyössä erityisesti. Suuri valiokunta korostaa, että myös puolustuksen osalta TKI-rahoituksen tulee perustua avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun, ja myös kaksikäyttöteknologioiden tukemisen tulee olla mahdollista. 

(76) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin puolustukseen kohdistettavan rahoituksen kasvattamista. Rahoitus tulee ohjata toimiin, jotka aidosti kehittävät jäsenvaltioiden puolustuskykyä. EU:n puolustusinvestoinnit ovat jatkossakin vain murto-osa jäsenvaltioiden puolustushankinnoista. Puolustusvaliokunnan mielestä EU-rahoituksen lisäarvo on siinä, että se yhdessä kansallisen rahoituksen kanssa voi esimerkiksi tukea ja nopeuttaa puolustusteollisen tuotannon merkittävää kasvua unionialueella sekä edesauttaa kriittisten sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden toteutumista.  

(77) Suuri valiokunta korostaa puolustusvaliokunnan tavoin, että EU-rahoituksen ohella suomalaiselle puolustusteollisuudelle on olennaista puolustuksen toimivien sisämarkkinoiden kehittäminen, hankintojen avoimuus ja pk-yritysten mahdollisuudet osallistua EU-hankkeisiin. Kokonaisuutena uusi rahoituskehysehdotus antaa Suomelle sekä taloudellisia että strategisia hyötyjä edellyttäen, että Suomi osallistuu aktiivisesti ohjelmiin ja hyödyntää tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet. Suomalaiselle puolustus- ja turvallisuusteknologialle rahoituksen kasvu luo uusia markkinoita. 

(78) Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä, että Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen on tulevalla rahoituskehyskaudella aivan keskeinen tehtävä (SuVL 6/2025 vp). Puolustuksen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja siten EU:n oman teknologisen suvereniteetin vahvistamisessa on edettävä nopeasti erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi. Samalla on huolehdittava, että yhteisten suorituskykyjen kehittäminen ja rakentaminen perustuu jäsenvaltioiden asevoimien suorituskykytarpeisiin. Ulkoasiainvaliokunta korostaa EU:n puolustuksellista vahvistamista erityisesti niillä alueilla, jotka täydentävät Naton toimintaa. EU:n panostukset tukevat myös Natoa.  

(79) Suuri valiokunta painottaa erikoisvaliokuntien tavoin Suomen itärajan merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle ja katsoo valtioneuvoston tavoin, että eurooppalaisen puolustuksen resursseja pitää suunnata erityisesti itäisen etulinjan maille. Suomen ja itärajan tukeminen vahvistaa koko EU:n turvallisuutta. Toisaalta Suomi hyötyy myös siitä, että koko Eurooppa panostaa puolustukseensa vahvistamalla niin EU-maiden kuin eurooppalaisten Nato-maiden kollektiivista sotilaallista uskottavuutta. 

Verkkojen Eurooppa

(80) Komission ehdotuksella luodaan rahoitusväline, joka mahdollistaa Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen kehittämisen helpottamaan rajat ylittäviä yhteyksiä, varmistamaan EU:n turvallisuutta, parantamaan sisämarkkinoiden toimivuutta, edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Lisäksi parannettaisiin EU:n häiriönsietokykyä ja puolustusvalmiutta. Verkkojen Eurooppa -ohjelma täydentää muita EU:n rahoitusvälineitä ja kansallisia investointeja ja keskittyy erityisesti hankkeisiin, joilla on suurin lisäarvo EU:lle. 

(81) Komission ehdotuksessa ohjelmaan sisältyisivät nykyiseen tapaan liikenteen, energian ohjelmakokonaisuudet, sekä ohjelman alle sisällytetty erillinen sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusosuus. Liikenteen osalta painotus olisi rajat ylittävissä hankkeissa TEN-verkon ydin- ja laajennetun ydinverkon loppuun saattamiseksi sekä sotilaallisen liikkuvuuden kaksikäyttöhankkeissa, prioriteettihankkeissa eli hotspoteissa ja sotilaallisen liikkuvuuden käytävissä. Energian osalta tarkoitus olisi investoida rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin, sähköverkkoihin sekä uusiutuviin energialähteisiin ja näin parantaa häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. 

(82) Suuri valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että ohjelma tukee erinomaisesti EU:n keskeisiä painopisteitä, ja sillä on olennainen merkitys kansallista budjettirahoitusta täydentävänä EU-tason rahoitusvälineenä. Suuri valiokunta katsoo erikoisvaliokuntien tavoin, että muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa on ratkaisevan tärkeää turvata Suomen saavutettavuus toimivilla ja hyväkuntoisilla liikenne-, energia- ja tietoverkoilla, ja vahvistaa siten taloutta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.  

(83) Suomen haasteena liikenneinfrastuktuurissa ovat vähäiset rajat ylittävät yhteydet. Suuri valiokunta korostaa, että Suomen tulee aiempaa aktiivisemmin pyrkiä hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -rahoitusta, ja että rajat ylittävien hankkeiden osalta on syytä selvittää mahdollisuuksia rakentaa ja rahoittaa EU:n rahoituskehyksen puitteissa uusia kiinteitä yhteyksiä toisiin jäsenvaltioihin.  

(84) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin myönteisenä energia-alan rahoituksen jatkamista EU:n rajat ylittävien sähkön ja vedyn siirtoyhteyksiin, älyverkkohankkeisiin sekä uusiutuvan energian rajat ylittäviin hankkeisiin. Talousvaliokunta pitää maiden välisten energiayhteyksien kehittämistä olennaisena puhtaan siirtymän, EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden näkökulmasta. Sähkönsiirtokapasiteetin pullonkaulat hidastavat edelleen sähkömarkkinoiden yhdentymistä, ja EU:n yhteisellä rahoituksella on perusteltua edistää jäsenvaltioiden välistä siirtokapasiteettia. 

(85) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin jäänmurron huomioimista ohjelmassa myönteisenä huoltovarmuuden, turvallisuuden ja sisämarkkinoiden toiminnan näkökulmasta. Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että satamainfrastruktuuria kehitetään nykyisestä, ja että talvimerenkulun edellytykset turvataan. Myös arktisen alueen strategisen merkityksen kasvu edellyttää, että Euroopan liikenneinfrastruktuurissa jatkossa edistettävä entistä tehokkaammin liikenneverkon kaksikäyttöisyyttä huomioiden unionin kokonaisturvallisuus. 

(86) Suuri valiokunta pitää erikoisvaliokuntien tavoin sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kasvattamista erittäin tärkeänä. Sotilaallinen liikkuvuus on Suomen ja muiden EU- ja Nato-maiden kannalta erittäin tärkeä osa-alue. Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että Suomen ja itäisen rajan infrastruktuuri on koko Euroopan puolustuksen kannalta kriittinen. Puolustusvaliokunta katsoo, että kehittyvä tie- ja rataverkko tukee sekä Suomen puolustusta että liittolaisten toimintaa. Olennaisen tärkeää on yhteyksien kehittäminen länsi-itä-suunnassa Suomen alueella sekä Ruotsiin ja Norjaan, jotta Suomen vaihtoehtoiset huoltoreitit voidaan turvata tilanteissa, joissa Itämeren meriliikenne häiriintyy. Samoin on tärkeä kehittää satamia ja niihin johtavaa infrastruktuuria sekä lentokenttiä ja varalaskupaikkoja. Tiivis EU-Nato-yhteistyö sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä on välttämätöntä. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa on hyvä huomioida kriisitilanteessa mahdollinen väestön laajamittainen evakuointi. 

(87) Valiokunta korostaa, että kasvava rahoitus tulee kohdentaa toimiin, jotka aidosti vahvistavat jäsenmaiden sotilaallisia suorituskykyjä. Rahoituksen ei tule ohjautua liiaksi puolustusteollisuuden intresseihin tai komission hallinnollisiin painotuksiin, vaan sen on perustuttava asevoimien konkreettisiin tarpeisiin. Valiokunta painottaa, että puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen, hankintojen avoimuus ja pk-yritysten mahdollisuudet osallistua EU-hankkeisiin ovat tärkeitä suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Kokonaisuutena uusi rahoituskehysehdotus antaa Suomelle sekä taloudellisia että strategisia hyötyjä edellyttäen, että Suomi osallistuu aktiivisesti ohjelmiin ja hyödyntää tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet. Suomalaiselle puolustus- ja turvallisuusteknologialle rahoituksen kasvu luo uusia markkinoita. Valiokunta huomauttaa, että Suomi on ollut nettosaaja EU:n puolustushankkeissa, ja tämän aseman turvaaminen myös tulevalla rahoituskaudella on tärkeää.  

Otsake 3: Globaali Eurooppa

(88) Otsaketta 3 käsitellään tässä lausunnossa vain valtioneuvoston komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2028-2034 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi antaman E-kirjeen (E 73/2025 vp) pohjalta.  

(89) Komissio ehdottaa nykyisten EU:n ulkosuhderahoitusvälineiden yhdistämistä yhdeksi EU:n ulkosuhderahoituksen kokonaisuudeksi kattaen kehitysavun, laajentumisen, humanitaarisen avun ja kriisitoimet. Tavoitteena on ulkosuhderahoituksen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen niin, että EU pystyy vastaamaan aiempaa paremmin muuttuvan geopoliittisen toimintaympäristön haasteisiin. Välineellä pyrittäisiin strategisempaan ja vaikuttavampaan sekä arvopohjaiseen lähestymistapaan laajentumisessa ja kumppanuuksissa EU:n keskeisten etujen edistämiseksi.  

(90) Rahoituskehys määrittää, onko EU:lla painoarvonsa edellyttämällä tavalla riittäviä resursseja ja oikeita välineitä vastata globaalin toimintaympäristön haasteisiin sekä niiden mukanaan tuomiin odotuksiin. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin komission tavoitetta tiivistää EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan yhteyttä, ja vahvistaa siten EU:n kilpailukykyä, taloudellista turvallisuutta ja strategista autonomiaa. Lisäksi tulee varmistaa, että Globaali Eurooppa -väline tukee myös unionin turvallisuutta ja muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia tavoitteita. 

(91) Globaalin vastakkainasettelun ja kiristyneen suurvaltakilpailun maailmassa EU:n ulkosuhteiden hoito on erittäin tärkeää. Unionin kyky vastata talouden saralla globaaliin kilpailuun on keskeinen tekijä EU:n globaalin aseman ja painoarvon kehityksen kannalta. Keskeisten kilpailijoiden mittavat tukitoimet, globaalit infrastruktuurihankkeet ja protektionismin kasvu vaikuttavat keskeisesti EU:n asemaan ja kykyyn solmia taloudellisia ja poliittisia kumppanuuksia eri mantereilla. 

(92) Ulkoasiainvaliokunta muistuttaa laajentumisen merkityksestä tässä geopoliittisessa tilanteessa, vaikka kehysehdotuksessa ei suoraan valmistauduta uusien jäsenmaiden liittymiseen. Prosessi ei hyödytä vain hakijamaita, vaan kyse on EU:n omasta strategisesta intressistä, turvallisuuspolitiikan keinosta ja työkalusta padota Venäjän vaikutusvallan kasvua EU:n lähialueilla sekä lisätä vakautta.  

(93) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin tavoitetta turvata riittävä rahoitus EU:n ehdokasmaille, jotta EU:lla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tukea niiden EU-lähentymistä ja sen edellyttämiä uudistuksia. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että ulkosuhderahoituksen riittävä taso on keskeinen tekijä EU:n kyvyssä uskottavasti edistää laajentumista ja vastata kiristyneeseen kilpailuun. 

(94) Ulkoasiainvaliokunta pitää tietoja rahoituksen suuntaamisesta kumppanimaiden kriisinkestävyyden, turvallisuuden ja hyvän hallinnon vahvistamiseen perusteltuina, näin edistettäisiin myös demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja vakautta EU:n lähialueilla.  

(95) Globaali Eurooppa -välineen kautta hallinnoitaisiin osin Ukrainan tukea, vaikka Ukraina-tuki säilyy erillisenä varauksena rahoituskehyksen ulkopuolella. Sivistysvaliokunta kannattaa Ukrainalle osoitetun rahoituksen kohdentamista esimerkiksi Team Europe Initiatives -hankkeina. Ukrainaan kohdistuvissa tukitoimissa on tärkeä tunnistaa people to people -yhteistyön, nuorten ja opiskelijoiden liikkuvuuden sekä koulutusyhteistyön tärkeä merkitys.  

(96) EU:n humanitaarinen apu on myös osa Globaali Eurooppa-välinettä. Suuri valiokunta muistuttaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin humanitaarisen toiminnan nojaavan kansainvälisesti sovittuihin hyvän humanitaarisen avun periaatteisiin. Apu annetaan vain yksinomaan tarpeeseen perustuen - ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.  

Lopuksi

(97) Suuri valiokunta korostaa rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen edellyttävän edelleen aktiivista ja määrätietoista vaikuttamista Suomen keskeisten tavoitteiden, kehyksen maltillisen tason ja riittävän saannon varmistamiseksi.  

(98) Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan hyvin tietoisena neuvotteluiden etenemisestä ja tuo tarvittavat jatkokirjelmät eduskunnan käsiteltäväksi hyvissä ajoin siten, että eduskunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa Suomen neuvottelukantoihin.