VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ / JATKOKIRJELMÄ
Neuvottelutilanne
Komissio antoi ehdotuksen hallintomalliasetukseksi 30.11.2016 osana puhtaan energian pakettia. Neuvoston yleisnäkemys saavutettiin 18.12.2017. Euroopan parlamentti äänesti muutosehdotuksistaan 17.1.2018.
Osapuolten näkemykset ilmenevät valtioneuvoston jatkokirjelmästä UJ 12/2018 vp - U 8/2017 vp.
Hallintomallista on käyty kolmikantaneuvotteluja kevätkaudella 2018. Puheenjohtajamaa Bulgarian tavoite on saavuttaa sopu kolmikantaneuvotteluissa kesäkuun lopussa 2018 päättyvällä puheenjohtajuuskaudellaan.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 2. helmikuuta 2017 toimitetussa kirjelmässä (U 8/2017 vp). Tässä muistiossa täydennetään ja täsmennetään valtioneuvoston kantoja vastaamaan asetusehdotuksesta käytävien neuvottelujen nykytilannetta.
Parlamentin esittämän kaavan, jolla määritettäisiin uusiutuvan energian osuus eri jäsenvaltioille, vaikutuksia Suomen uusiutuvan energian tavoitteen tasoon on kuvattu uusiutuvan energian direktiivistä tehdyssä U-jatkokirjelmässä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaavaan tehdään RED II -jatkokirjeessä kuvattuja muutoksia tai vähintään voidaan ottaa huomioon hallintomalliasetuksen 5 artiklassa mainitut kansalliset olosuhteet komission arvioidessa kunkin jäsenvaltion uusiutuvan energian osuuden riittävyyttä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltion ennen vuotta 2020 tehdyt toimet otettaisiin huomioon uusiutuvan energian lisäämisessä. Tämän vuoksi valtioneuvosto katsoo, että hallintomallin artiklassa varhaisiin uusiutuvan energian edistämisen toimiin olisi tärkeää lukea toimet jaksolta 2005-2020 tai vähintään usean vuoden ajalta ennen vuotta 2020. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että varhaiset toimet osana artiklan 5(d) kriteeristöä otettaisiin huomioon myös laskentakaavassa.
Valtioneuvosto katsoo, että ohjeellinen kaava tulisi sisällyttää ensisijaisesti hallintomalliasetukseen. Valtioneuvosto voi kuitenkin osana kokonaisratkaisua hyväksyä kaavan sisällyttämisen RED II -direktiivin liitteeksi, jos direktiivistä ilmenee selkeästi sen ohjeellinen luonne. Kaava tulisi ottaa käyttöön ainoastaan tilanteessa, jossa hallintomalliasetuksen mukaiset kansalliset ilmasto- ja energiasuunnitelmat eivät yhteisesti ole saavuttamassa EU:n uusiutuvan energian tavoitetta.
Energiatehokkuuden osalta valtioneuvosto kannattaa sitä, että komissio antaa suosituksia energiatehokkuustavoitteen tarkistamiseksi niille jäsenvaltioille, joilla näyttäisi oleva energiansäästöpotentiaalia jäljellä, jos nämä toimet eivät riitä niin sen jälkeen ehdotettaisi unionin yhteisiä toimia.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että hallintomalliasetuksella ei kohtuuttomasti lisätä hallinnollista taakkaa, varsinkin kun asetusluonnoksen tarkoituksena on ollut erilaisten nykyisten raportointien muuttaminen suoraviivaisemmiksi ja kevyemmiksi. Valtioneuvosto voi kuitenkin osana kokonaisratkaisua ja energiaunionin toimeenpanoa hyväksyä hallinnollisen taakan kohtuullisen lisääntymisen.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston jatkokirjelmässä täsmennettyyn ja tarkennettuun kantaan Suomelle keskeisistä neuvottelukysymyksistä ja neuvotteluvarasta kiinnittäen huomiota talousvaliokunnan (TaVL 28/2018 vp) ja ympäristövaliokunnan (YmVL 19/2018 vp) lausunnoissa esitettyihin huomioihin.
Suuren valiokunnan saaman selityksen mukaan keskeisin neuvottelukysymys koskee laskentamenetelmää, jonka perustella jäsenvaltiolle laskettaisiin kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet tilanteessa, jossa EU ei ole saavuttamassa yhteisiä 2030 vuoden uusiutuvan energian tavoitteita.
Lausunnossaan SuVL 5/2018 vp - UJ 14/2018 vp (uusiutuvan energian direktiivi) esitetyin perustein ja reunaehdoin valiokunta katsoo, ettei EU-lainsäädäntöön sisällytettävää kriteeristöä tule laatia sitovaan, vaan ohjeelliseen muotoon riittävän joustavuuden ja kansallisten olosuhteiden huomioon ottamisen varmistamiseksi. Lisäksi on tärkeätä, että Euroopan parlamentin esittämien kriteerien lisäksi muita uusiutuvan energian kehitykselle relevantteja olosuhteita voidaan ottaa huomioon kansallisten uusiutuvan energian osuuksien laskennassa.