(1) Ympäristövaliokunnan (YmVL 16/2023 vp) ja maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 12/2023 vp) lausuntojen perusteluihin viitaten suuri valiokunta esittää valtioneuvostolle seuraavia ehdotuksen jatkoneuvotteluja koskevia näkemyksiä ja neuvottelutavoitteita koskevia reunaehtoja.
(2) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta tukee direktiiviehdotuksen tavoitteita parantaa maaperän terveyden tilaa ja sopeutumiskykyä EU:n alueella vuoteen 2050 mennessä, edistää maaperän kestävää käyttöä sekä lisätä maaperää koskevaa tietoa ja yleisön tiedon saantia. Suuri valiokunta korostaa terveen maaperän merkitystä ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemisessa, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille, ruokaturvalle ja taloudelle.
(3) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että EU-tason politiikkatoimet ovat tarkoituksenmukaisia tapauksissa, joissa on tarve tehokkaasti puuttua maaperän huonontumisen rajat ylittäviin vaikutuksiin, edistää politiikan johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa ja turvata yhtäläiset markkinaolosuhteet EU:n alueella. On tärkeätä, että EU-tason sääntely toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa maaperän terveyden tilaa koskevan liiketoiminnan kehittymisen ja edistää suomalaisten puhtaisiin teknologioihin keskittyneiden yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
(4) Suuri valiokunta pitää keskeisenä neuvottelutavoitteena jouston ja liikkumavaran varmistamista direktiivin soveltamisessa ja toimeenpanossa, jotta kansalliset erityispiireet, kuten jäsenvaltioiden luonnonolojen ja maankäyttömuotojen erot, voidaan huomioida riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla maaperän tilan seurannassa ja arvioinnissa, kestävän maankäytön edistämisessä sekä pilaantuneita alueita koskevissa toimenpiteissä.
(5) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että EU-jäsenmaissa yhtäläisesti sovellettavia raja-arvoja tulee asettaa vain tarkoin rajatusti ja harkitusti, koska jäsenvaltioiden olosuhteet vaihtelevat merkittävästi maaperän ominaisuuksien, heikentymisprosessien, rajat ylittävien vaikutusten ja maaperän tilan parantamiseksi jo tehtyjen toimenpiteiden osalta. Lisäksi on tärkeätä, että kaikki direktiiviin perustuvat kriteerit, raja-arvot ja muut toimet perustuvat luotettavaan tutkittuun tietoon ja ovat erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia. Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää tältä osin huolensa siitä, etteivät ehdotetut maaperän terveyden seuraamiseksi esitetyt arvot ja seurantamenetelmät nykymuodossaan kaikilta osin sovellu Suomen maaperän tilan seurantaan. Suuri valiokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan arvioon ja kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että orgaanisen hiilen määrän muutoksen mittaamiseen liittyy edelleen haasteita, jotka on otettava valmistelussa asianmukaisesti huomioon.
(6) Erikoisvaliokuntien tapaan suuri valiokunta suhtautuu erittäin varauksellisesti ehdotettuun malliin, jossa yhdenkin raja-arvon alittaminen johtaisi siihen, ettei maaperää katsottaisi direktiivin säännösten kannalta terveeksi. Tällainen lähestymistapa ei huomioi maaperän luontaisia eroja ja maaperän kunnon parantamiseksi jo jäsenvaltiossa tehtyjä toimia. Suuri valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisisissa esitettyyn näkemykseen siitä, että ehdotuksen tavoitteiden kannalta olisi keskeisempää seurata maaperän tilan kehityssuuntaa yksittäisen muuttujan raja-arvoa laajemmin.
(7) Jatkovalmisteluissa on myös varmistettava, etteivät direktiiviin sisällytettävät kestävän maankäytön ja maan käyttöönoton periaatteet ja muut velvoitteet kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä sekä metsäpolitiikassa tai aiheuta kohtuuttomia kustannuksia maanomistajalle, eikä niiden seurauksena synny sellaisia yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvia kohtuuttomia maankäytön rajoituksia, jotka perusteettomasti asettavat eri maanhoitoalueet keskenään eriarvoiseen asemaan.
(8) Suuri valiokunta toteaa, että direktiiviehdotuksen liitteen III mukaiset kestävän maankäytön periaatteet tulee nähdä esimerkinomaisena listauksena, jotta niiden soveltaminen ja ristikkäisten vaikutusten huomioiminen käytännön toiminnassa on mahdollista. Ympäristövaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomen kaltaisen yhdyskuntarakenteeltaan tiivistyvän maan on tärkeää varmistua siitä, että direktiivin myötä luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen maan käyttöönotto yhdyskuntarakentamiseen tai harrastus- ja virkistystoimintaan on tarvittaessa jatkossakin mahdollista. Myös maaperän terveys ja kestävä hoito on otettava paremmin huomioon maankäytössä.
(9) Suuri valiokunta pitää keskeisenä sitä, että neuvottelujen tuloksena syntyvä sääntely on kustannustehokasta, selkeää, ennustettavaa, oikeasuhtaista ja sen toimeenpanossa voidaan hyödyntää jo olemassa olevia menetelmiä ja toimenpiteitä. EU-tason ohjauskeinojen ja lainsäädännön päällekkäisyyttä, ristiriitaisuutta ja niistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa on vältettävä. Samalla on varmistettava, että ehdotetut seuraamukset ovat joustavasti sovitettavissa yhteen kansallisen seuraamusjärjestelmän kanssa, eikä sääntelyn kautta edes välillisesti ennakoida EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ratkaisuja tai vaikuteta EU:n eri rahoitusinstrumenttien rahoituksen ehtoihin. Valmistelussa on otettava huomioon myös kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen intressien turvaaminen. Lisäksi ehdotuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta sekä sen suhdetta omaisuuden suojaan, EU-tietosuojalainsäädäntöön ja kansallisiin tietosuojakysymyksiin on seurattava koko neuvotteluprosessin ajan
(10) Jatkovalmistelussa on huolehdittava myös siitä, ettei säädös- ja täytäntöönpanovaltaa siirretä komissiolle sellaisissa kysymyksissä, joiden on katsottava koskevan säädöksen keskeisiä osia. Ehdotusten oikeudellista arviota on tältä osin tehtävä koko neuvotteluprosessin ajan. Edellä esitetystä seuraa, että suuri valiokunta suhtautuu kriittisesti esitykseen siitä, että maanäytteiden oton ja näytteiden analyysimenetelmien vaatimuksia (liite II) ja kestävää maankäyttöä koskevien periaatteiden listaa (liite III) voitaisiin päivittää delegoiduilla säädöksillä.