Komissio on 27.11.2025 antanut ehdotuksen päätökseksi, jolla muutettaisiin markkinavakausvarantopäätöstä ((EU) 2015/181), siltä osin kuin on kyse fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta (ETS2). ETS2:n soveltamisala kattaa päästökauppadirektiivin mukaisesti tieliikenteen, rakennusten erillislämmityksen sekä yleisen päästökaupan (ETS1) ulkopuolisen teollisuuden sekä rakentamisen käyttämän polttoaineen.
ETS2-järjestelmän toimeenpano on aiheuttanut suuria haasteita ja viivästynyt useissa jäsenvaltioissa. Vastauksena huolenaiheisiin järjestelmän hinnoittelun käynnistymistä on päätetty lykätä vuodella, ja lisäksi komissio on ilmoittanut antavansa muita järjestelmän vakautta tukevia ehdotuksia. Nyt tarkasteltavalla ehdotuksella pyritään lieventämään järjestelmän käynnistämiseen liittyvää kysynnän ja tarjonnan välisen epätasapainon riskiä ja tekemään järjestelmästä vastustuskykyisempi markkinahäiriöille sekä välttämään kohtuuttomia hintavaikutuksia.
Ehdotuksen myötä markkinavakausvarantoon luoduista 600 miljoonasta päästöoikeudesta käyttämättä jääneet päästöoikeudet jäisivät voimaan vuoden 2030 jälkeen. Samoin markkinavakausvarannosta vapautettaisiin huutokaupattavaksi päästöoikeuksia tilanteessa, jossa kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä on 210—260 miljoonaa päästöoikeutta. Lisäksi markkinavakausvarannosta huutokaupattavaksi siirrettävien päästöoikeuksien määrää lisättäisiin tilanteissa, joissa päästöoikeuden hinta ylittää 45 euroa päästökauppadirektiivin 30 h artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Talousvaliokunta on lukuisissa asiayhteyksissä korostanut päästökauppajärjestelmän merkitystä EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkaana ohjauskeinona. Talousvaliokunta tukee valtioneuvoston tavoin muutoksia, joiden tavoitteena on turvata ETS2-järjestelmän sujuvaa käynnistymistä ja samalla varmistaa järjestelmän toiminnan tehokkuus.
Päästökauppajärjestelmän on toimittava ennustettavasti ja markkinaehtoisesti, jotta se tuottaa selkeän ja kustannustehokkaan päästövähennyssignaalin. Talousvaliokunta korostaa asiantuntijakuulemisessa esiin noussutta tarvetta varmistaa sääntely-ympäristön ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys erityisesti investointien turvaamisen näkökulmasta. Tämä kysymys liittyy myös laajemmin ilmastopolitiikan sektorikohtaiseen rakenteeseen ja sääntelyn tilannekohtaisiin muutoksiin.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota kuulemisessa esiin tuotuun tarpeeseen varmistaa, etteivät kansalliset ohjauskeinot muodostu ETS2:n käynnistyessä päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäiseksi tavalla, joka heikentäisi Suomen kilpailukykyä ja kotitalouksien asemaa. Valiokunta pitää samoin tärkeänä varmistaa, että järjestelmä tukee liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. ETS2-järjestelmän käyttöönottoon liittyy Suomen kannalta merkittäviä haasteita myös maa- ja metsätalouden kustannusten nousun kautta.
Talousvaliokunta kiinnittää kriittistä huomiota siihen, ettei komissio ole toteuttanut esityksestä erillistä vaikutusarviointia. On kuitenkin arvioitu, että liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrän lisääntyminen voi kasvattaa jäsenvaltioiden huutokauppatuloja, joskin vaikutus voi tasapainottua alempien yksikköhintojen myötä. Samoin toteutuva päästöoikeuden hinta voi vaikuttaa osaltaan päästökehitykseen ja sen myötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Talousvaliokunta katsoo, että esityksen jatkokäsittelyssä pitää pyrkiä arvioimaan sen vaikutuksia muun muassa päästöjen, huutokauppatulojen ja kustannusten kannalta.
Vaikutusarvioinnin puuttuessa ehdotuksen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia päästökehitykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voi tasapainottaa se, että ETS2-päästöt kuuluvat vuoteen 2030 saakka taakanjakoasetuksen velvoitteiden piiriin, ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa korvaavia toimia. Tällä voi kuitenkin toisaalta olla päästövähennystoimien kustannustehokkuutta heikentävä vaikutus. Vaikutusten arvioinnin vaikeutta korostaa myös se, ettei vuoden 2030 jälkeisestä EU:n ilmastopolitiikan rakenteesta ja sääntelykehikosta ole tällä hetkellä varmuutta.