Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

TaVL 14/2020 vp

Viimeksi julkaistu 10.6.2020 12.15

Valiokunnan lausunto TaVL 14/2020 vp HE 23/2020 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta

Talousvaliokunta

Ympäristövaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta (HE 23/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava ympäristövaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvosSariRapinoja
    ympäristöministeriö
  • ympäristöneuvosMaaritHaakana
    ympäristöministeriö

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Suomen ilmastopaneeli
  • Ensto Oy
  • Autotuojat ja -teollisuus ry
  • Elintarviketeollisuusliitto ry
  • Energiateollisuus ry
  • Kaupan liitto ry
  • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
  • Päivittäistavarakauppa ry
  • Rakennusteollisuus RT ry
  • RAKLI ry
  • Suomen Isännöintiliitto ry
  • Suomen Kiinteistöliitto ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Sähköteknisen kaupan liitto ry
  • Teknologiateollisuus ry
  • toiminnanjohtajaMattiKoistinen
    Pyöräliitto
  • dosenttiTeemuHartikainen

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksen tavoitteet.

Esityksen keskeisenä tarkoituksena on panna täytäntöön rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD-direktiivi) uudet velvoitteet mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Sääntelyn tavoitteena on lisätä sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia rakennuksissa sekä edistää rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmien yleistymistä. Esityksellä pannaan myös toimeen hallitusohjelman tavoitteita, jotka liittyvät asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen ja rakentamisen laadun parantamiseen sekä vähäpäästöiseen liikenteeseen.   

Keskeiset ehdotukset.

Ehdotus uudeksi laiksi sisältää kaksi keskeistä kokonaisuutta: lain 2 luku sääntelee sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia ja 3 luku rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Lisäksi laissa on säännöksiä viranomaisten toiminnasta. Näiden ohella ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia niiltä osin kuin se koskee toimenpidelupaa tietynlaisen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen. 

Ehdotetun sääntelyn mukaiset sähköauton latauspisteitä tai niiden valmiuksia koskevat velvoitteet jäsentyvät sen mukaan, onko kysymyksessä uusi vai jo olemassa oleva rakennus ja kuinka laajamittaisesti rakennusta aiotaan korjata. Säännökset eriytyvät myös asuinrakennusten ja muuhun kuin asumiseen käytettävien rakennusten osalta. Velvoitteet skaalautuvat myös pysäköintipaikkojen määrän mukaisesti.  

Sähköautojen latauspisteet.

Talousvaliokunta toteaa, että henkilöautokannan sähköistymisen edistäminen on edellytys hallitusohjelman tavoitteille hiilineutraalisuudesta ja liikenteen päästöjen puolittamisesta. Liikenteen sähköistyminen pienentää myös öljyriippuvuutta. Ajoneuvojen latausmahdollisuuksien parantaminen on yksi näistä elementeistä, etenkin ottaen huomioon taajamien väliset pitkät etäisyydet maamme harvaan asutuilla seuduilla. Autokannan uusiutuminen kohti sähköä käyttövoimanaan käyttävää edellyttää kuitenkin latauspisteiden lisäystä huomattavasti laaja-alaisempaa muutosta. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisesa on käynyt ilmeiseksi myös, että yksilötasolla keskeinen päätöksentekoon vaikuttaja tekijä voi olla asunto-osakeyhtiölain mukainen päätöksentekomenettely, joka ei ole omiaan edistämään latauspisteiden rakentamista niissäkään tapauksissa, kun latauspisteen rakentamisen suhteen aloitteellinen osakas olisi valmis sen itse kustantamaan. Latauspaikkojen rakentamiskustannusten oikeudenmukainen jakautuminen tulisi toteutua myös ensimmäisten ja mahdollisesti jälkeenpäin latausverkkoon mukaan liittyvien osakkaiden kesken.  

Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä.

Ehdotetun lain vaatimukset vastaavat EPBD-direktiivin säännöksiä, jotka siirretään kansalliseen lainsäädäntöömme sellaisinaan. Ehdotetussa sääntelyssä ei ole varsinaisesti tavoiteltu niiden muokkaamista suomalaisiin olosuhteisiin ja rakentamistapaan optimaalisesti soveltuviksi, vaan ne on omaksuttu säädöstekstiin pitkälti sellaisinaan. Valittu sääntelyratkaisu nojaa pitkälti hallitusohjelmaan ja sen mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen: hallitusohjelma korostaa asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä sekä sähköautojen latausinfran rakentamista keskeisinä välineinä vähähiilisyyttä tavoiteltaessa. Kun laista laaditaan myöhemmin sen soveltamista tukevaa ohjeistusta, tulee ohjeistuksessa kiinnittää huomiota ratkaisu- ja teknologianeutraaliuden varmistamiseen. Talousvaliokunta muistuttaa, että rakennusten lämmitysratkaisut monipuolistuvat teknologian kehittyessä. Sääntelyssä tulisi huomioida kaikenlaiset energian käyttöön liittyvät remontit. 

Polkupyöräily.

Sähköavusteiset polkupyörät ja erilaiset kevyet sähkökäyttöiset kulkuvälineet ovat osa liikenteen sähköistymistä ja tärkeässä osassa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Talousvaliokunta huomauttaa, että vaikkei sähköpyörien edellyttämä infrastruktuuri varsinaisesti kuulu käsittelyssä olevan EU-sääntelyn soveltamisalaan, on syytä huolehtia siitä, että sääntely ja säädökset tukevat näiden kulkuvälineiden yleistymistä.  

Kustannukset.

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan taloudelliset vaikutusarvioinnit kohdistuivat direktiivin lähtökohtien mukaisesti rakennuskantaan ja uudisrakentamiseen. Talousvaliokunta pitää hyvänä sääntelyn perusperiaatetta, jonka mukaan vanhoihin rakennuksiin ei vaadita tehtäväksi muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain määräysten muuttuessa. Rakennus on hyväksytty käyttöön niiden määräysten nojalla, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupahakemuksen vireille tullessa, ja muutoksia tehdään silloin, kun rakennusta saneerataan tai käyttötarkoitusta muutetaan. Velvoite latauspisteiden asentamisesta voi tuottaa turhia kustannuksia tapauksissa, joissa merkittävää käyttöä latauspisteelle ei lyhyellä aikavälillä synny. 

Markkinaehtoisesti etenevä latauspaikkojen rakentaminen ottaa huomioon sähköautokannan ja tekniikan kehittymisen myötä jatkuvasti kehittyvät lataustekniikat. Mikäli säädöksillä määritellään liian vahvasti latauspisteiden rakentamista, on riski, että latauspisteitä tulee paikkoihin, joissa niille ei ole käyttöä tai joissa teknologian tarjoamat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot ja käyttäjien tarpeet ja toteutetut latauspisteet eivät kohtaa.  

Yleisiä huomioita.

Talousvaliokunta huomauttaa, että hallituksen esityksen mukainen sääntely merkitsee, että Suomi toimeenpanisi EPBD-direktiivin kunnianhimoisemmin kuin mitä direktiivin perustaso edellyttää. Velvoitteita säädettäessä on huomioitava, että koronaviruksen aiheuttama pandemia vaikuttaa taloustilanteeseen ja investointeihin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Epävarmojen talousnäkymien suurimmat vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti korjausrakentamiseen. Tämä on merkittävä tekijä, koska lyhyellä aikavälillä korjausrakentamisen volyymi ja sitä myöten kiinteistökannan energiatehokkuuden parantuminen on rakennetun ympäristön osalta tärkeä keino hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen.  

Mikäli pandemian talousvaikutukset pitkittyvät, sillä on vaikutusta myös autokannan uusiutumiseen ja sen johdosta latauspisteiden tarpeisiin. Tällä hetkellä suurin ongelma sähköautojen yleistymisen tiellä on niiden hankintahinta, ei niinkään käyttäjien periaatteellinen vastahakoisuus uuden käyttövoiman hyödyntämiseen.  

Säädösympäristöä kehitettäessä on otettava huomioon, kuinka talouden reunaehdot vaikuttavat ihmisten valintoihin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kriisin jälkeistä talouden jälleenrakennusta suunniteltaessa kiinnitetään huomiota ratkaisujen kestävyyteen niin taloudellisessa kuin ympäristöllisessäkin katsannossa. Mikäli nyt ehdotetusta lainsäädännöstä laaditaan myöhemmin sen soveltamista tukevaa ohjeistusta, tulee ohjeistuksessa kiinnittää huomiota ratkaisu- ja teknologianeutraaliuden varmistamiseen.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Talousvaliokunta esittää,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 3.6.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JuhanaVartiainenkok
varapuheenjohtaja
ArtoPirttilahtikesk
jäsen
MariaGuzeninasd
jäsen
AtteHarjannevihr
jäsen
MariHolopainenvihr
jäsen
HannuHoskonenkesk
jäsen
EevaKallikesk
jäsen
PiaKaumakok
jäsen
RiittaMäkinensd
jäsen
SakariPuistops
jäsen
MinnaReijonenps
jäsen
JanneSankelokok
jäsen
Husseinal-Taeesd
jäsen
VeikkoVallinps
jäsen
TuulaVäätäinensd
jäsen
JohannesYrttiahovas
varajäsen
RaimoPiirainensd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
TeijaMiller

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä. Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Direktiivi annettiin osana Euroopan unionin puhtaan energian pakettia, jonka tavoitteena on mm. hillitä ilmastonmuutosta.  

Hallituksen esityksessä Suomi toimeenpanisi direktiivin kunnianhimoisemmin kuin mitä direktiivin perustaso edellyttää. Liian suuri kunnianhimo johtaa kuitenkin jo valmiiksi korkean kustannustason maan kallistumiseen entisestään, minkä voi nähdä taloudellista kilpailukykyämme rapauttavaksi uhaksi. Lisäksi ei ole ollenkaan sanottua, että vaadituille latauspaikoille tulisi olemaan käyttöä ei-asuinrakennuksissa. Työpaikkojen latauspaikat ovat jo nyt tyhjillään, koska verottaja määritteli työpaikkalatauksen verotusarvoksi 360 euroa vuodessa (30 euroa/kk) mikä teki latauksesta kannattamatonta, koska kotona voi ladata autoonsa sähköä edullisemmin ja lisäksi täysin ilmaisia latauspaikkoja on siellä täällä.  

Suomen ilmasto-olosuhteet sekä sisäiset ja ulkoiset etäisyydet tekevät jo valmiiksi vastuullisesti hoidetun ilmastopolitiikan kiristämisen kalliiksi suomalaisille. Esityksen toimeenpanoon käytetyt varat olisivat myös pois muista kohteista, millä saattaa olla esimerkiksi rakennusalalla ympäristön kannalta jopa kielteisiä vaikutuksia, kun rahaa laitetaan muiden energiatehokkuutta parantavien investointien sijaan tarpeettomiin latauspaikkoihin.  

Perussuomalaiset luottavat kysynnän ohjaavaan voimaan ja markkinatalouteen. Jos latauspaikka on keino erottua myönteisesti kilpailijoista ja tarjota kuluttajalle hyötyä, niin silloin latauspisteitä rakennetaan sinne, missä niille on tarvetta. Näin on jo tapahtunutkin, minkä osoittavat maahamme ilmestyneet lukuisat kaupalliset latauspaikat. Myös taloyhtiöt ovat asentaneet latauspaikkoja jo nyt paljon. Lainsäädännön tulisi korkeintaan velvoittaa latauspistemahdollisuuden, eli putkituksen, asentaminen pysäköintipaikoille. 

Sähköautoistuminen on vielä alkuvaiheessa. Käytetty teknologia ja sen soveltamiseen liittyvä osaaminen tulevat vielä kehittymään laadullisesti sekä halpenemaan. Pakotettuja etupainotteisia investointeja pitäisikin siis välttää.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että esityksen pääasiallisina kärsijöinä olisivat etenkin laajempaa rakennusluvallista peruskorjausta tekevät vanhemmat asunto-osakeyhtiöt sekä pk-yritykset, joita hallituksen tiukat vaateet ja velvoitteet koskisivat juuri sähköautojen latauspisteiden ja niiden rakentamisen osalta.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 5 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti sekä 10 § muutetaan seuraavasti:  
5 § 
Uuden rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä tai latauspistevalmiudella 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Uuteen muuhun rakennukseen kuin asuinrakennukseen, jossa on yli 10 pysäköintipaikkaa, on asennettava yksi suuritehoinen latauspiste tai vaihtoehtoisesti: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 4) latauspistevalmius jokaiselle pysäköintipaikalle Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 § 
Laajamittaisesti korjattavan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä tai latauspistevalmiudella 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Laajamittaisen korjauksen kohteena olevaan muuhun kuin asuinrakennukseen, jossa on yli 10 pysäköintipaikkaa, on asennettava yksi suuritehoinen latauspiste tai vaihtoehtoisesti:  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 4) latauspistevalmius jokaiselle pysäköintipaikalle Muutosehdotus päättyy 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 § 
Sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiutta koskeva poikkeus 
Mitä 5 §:n 3 ja 4 momentissa ja 6 §:n 3 ja 4 momentissa Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi ja 7 §:ssä Muutosehdotus päättyy säädetään, ei koske latauspisteiden eikä latauspistevalmiuden asentamista mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettujen mikroyritysten sekä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi pienten ja keskisuurten yritysten Muutosehdotus päättyy omistuksessa ja käytössä oleviin rakennuksiin.  
Helsingissä 3.6.2020
SakariPuistops
VeikkoVallinps
MinnaReijonenps