Lentoliikenteen päästökauppa alkoi vuonna 2012 kattaen Euroopan talousalueen lisäksi myös ETA:n ja kolmansien maiden väliset lennot. Mekanismi ei kuitenkaan toiminut suunnitellulla tavalla sen kohtaaman laajan vastustuksen vuoksi. Vuosiksi 2013—2016 soveltamisalaa rajoitettiin ETA:n sisäisiin lentoihin pyrkimyksenä tukea siviili-ilmailun alan kansainvälisen sopimuksen syntymistä lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. Syksyllä 2016 kansainvälisen siviili-ilmailun järjestön (ICAO) jäsenvaltiot saivatkin aikaan sopimuksen kansainvälisen päästöhyvitysjärjestelmän kehyksestä (CORSIA-sopimus). 

Tämän sopimuksen loppuunsaattamisen varmistamiseksi komissio on ehdottanut lentoliikenteen päästökaupan jatkuvan vuosina 2017—2020 samoilla säännöillä kuin vuosina 2013—2016. Lisäksi komissio esittää lentoliikenteen päästökiintiön lineaarisen vähennyskertoimen käyttöönottoa vuoden 2021 jälkeiselle ajalle. Edelleen komissio on ehdottanut ei-kaupallisten, alle 1 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa päästävien toimijoiden vapautuksen pidentämistä vuoteen 2030 saakka. Päästöoikeuksien kokonaismäärä ja ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien määrä pysyisi ennallaan. ETA-alueen sisäisten lentojen päästöt määritettäisiin, kuten ennenkin, polttoaineen tankkaustietojen perusteella. 

Koska komission ehdotuksen ydin on nykytilan säilyttäminen, on sen muutosvaikutus minimaalinen. Talousvaliokunta muistuttaa, että käsillä olevilla komission ehdotuksilla ei ole vaikutusta myöskään päästökauppamekanismin muihin osiin. Ehdotuksen vaikutukset ovatkin sidottuja ensisijaisesti päästöoikeuden hintakehitykseen. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty toisistaan osittain poikkeaviakin näkemyksiä siitä, mikä merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on teknisten ratkaisujen kehittymisellä ja biopolttoaineisiin siirtymisellä ja mikä merkitys puolestaan lainsäädännön asettamilla velvoitteilla. Talousvaliokunta pitää joka tapauksessa selvitettynä, että tarve globaalin, yhtenäisen päästökauppajärjestelmän luomiseksi on suuri todellisten päästövähennysten toteuttamiseksi ja tästä aiheutuvan taloudellisen taakan tasapuoliseksi jakamiseksi ja yhtäläisempien kilpailuolosuhteiden luomiseksi. Lentoliikenteen päästökaupan tulee olla osa tätä kokonaisratkaisua. Yhteisötasolla on edistettävä kuitenkin myös muita keinoja lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi panostuksilla teknologian tutkimus- ja kehitystyöhön. 

Vaikka käsillä olevan yhteisötason sääntelyn vaikutukset ovat periaatteessa yhtenäiset koko ETA-alueella, on eri jäsenvaltioissa toimivilla lentoyhtiöillä tosiasiallisesti hyvin erilaiset lähtökohdat toimintansa järjestämisessä säädösviitekehyksen muuttuessa. Suomen osalta ehdotettu sääntelyn soveltamisalan pitäminen rajattuna estänee ongelmia erityisesti Venäjän ylilentolupien suhteen.  

Talousvaliokunta huomauttaa, että hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteeseen pääsemiseksi on sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle luotu ja ollaan edelleen luomassa yhä uusia mekanismeja, joissa erilaisin kannustimin ja sanktioin ohjataan lentoliikennettä vähäpäästöisempään toimintaan. Talousvaliokunta toteaa, että vaikka järjestelmien tavoitteet ovat kiistattomasti kannatettavia, niiden mahdollisissa päällekkäisyyksissä on vaara, että ne muodostuvat joko ristiin vetäviksi ja siten syövät toisensa vaikutuksia tai velvoitteiden kumulaation johdosta kuormittavat lentoliikennetoimialaa tavalla, joka muodostuu EU:n kilpailukyvyn kannalta vahingolliseksi.  

Talousvaliokunta korostaa, että vain kansainvälisen sopimuksen ja yhtäläisten velvoitteiden avulla voidaan saavuttaa ilmastonsuojelun kannalta näkyvämpiä vaikutuksia ja samalla turvata lentoyhtiöiden tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että globaalissa järjestelmässä samalla reitillä liikennöiviä toimijoita kohdellaan yhdenvertaisesti kilpailunvääristymien estämiseksi. Suomen ja EU:n etu on, että CORSIA-järjestelmästä tulee riittävän sitova ja kunnianhimoinen. CORSIA-järjestelmän yksityiskohtien selviämisen jälkeen komission tulee arvioida lentoliikenteen ETS:n jatko- ja muutostarpeet.