Tiedonannon lähtökohdat.
Valtioneuvoston kirjelmän mukaisen komission toimintasuunnitelman ja sitä koskevan tiedonannon taustalla ovat olleet havainnot siitä, että EU-alueella toimivilla rahoituslaitoksilla ei ole ollut kaikilta osin riittäviä mekanismeja rahanpesun tunnistamiseksi, että jäsenvaltioiden viranomaisten valvonta ei ole ollut täysin oikea-aikaista tai tarkoituksenmukaisesti suunnattua ja että näiden puutteiden on nähty kulminoituvan erityisesti rajat ylittävien toimijoiden valvonnassa.
Komission toimintasuunnitelma jäsentyy kuuden pilarin rakenteeksi. Talousvaliokunta pitää valittuja painopisteitä tarkoituksenmukaisina, mutta esittää huolensa siitä, ettei varallisuuden siirtojen digitalisoituminen näyttäisi saavan suunnitelmassa kovin suurta roolia. Valiokunnan huoli perustuu käsitykseen siitä, että digitaalisuuden ja automaation ulottuminen sellaisiinkin toimiin, joita aikaisemmin tehtiin pääosin manuaalisesti tai paperilla, on omiaan luomaan olosuhteet, joissa voidaan aiempaa helpommin peittää transaktioiden todellinen luonne tai sen osapuolet. Tässä valossa digitaalisuuden vaikutus on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen näkökulmasta keskeinen; se myös korostaa jännitettä esimerkiksi tietosuojasäännösten ja harmaan talouden torjunnan tavoitteiden välillä.
Jos toimintatapojen digitalisoituminen kuitenkin huomioidaan kaikissa kirjelmän mukaisissa pilareissa läpileikkaavasti, voidaan valittua strategiaa pitää perusteltuna.
Talousvaliokunta pitää selvitettynä, ettei komission uuden suunnitelman taustalla olevissa nykytilan ongelmissa ole kysymys yksinomaan jäsenvaltioiden viranomaisten tai ilmoitusvelvollisten laiminlyönneistä, vaan myös keskeisten säännösten monitulkintaisuudesta ja siitä, että säännösten ja valvontaviranomaisten toimivaltuuksien väliin jää katvealueita, joita pystytään hyödyntämään vääriinkin tarkoituksiin.
Sääntelyinstrumentin valinta.
Edellä sanottu huomioon ottaen rahanpesun estämisen säädösinstrumenttina voisi sellaisenaan sovellettava asetus olla tarkoituksenmukainen: direktiivin tulkintojen ja kansallisten täytäntöönpanotapojen hajaantuminen aiheuttaa sekä kustannuksia toiminnanharjoittajille että katvealueita valvontaan. Talousvaliokunta pitää perusteltuna periaatetta, jonka mukaan asetustasolla säädettäisiin sellaisista velvoitteista, joilla on yhtymäkohtia valvottaviin toimintoihin ja joita myös säädellään asetustasoisesti. Näiden joukossa eräs keskeisimmistä lienee tietosuojalainsäädäntö. Säädöstason yhtenäistämisellä voitaisiin nykytilaa paremmin varmistaa myös, että sääntely on johdonmukaista myös ilmoitusvelvollisille asetettujen velvoitteiden suhteen.
Valvontatoimien kohdentuminen riskiperusteisesti.
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on ilmoitusvelvollisen vastuu tunnistaa ja arvioida toimintaansa ja asiakkaisiinsa liittyvät riskit sekä tehdä tarvittavat toimet näiden riskien hallitsemiseksi. Nykytilan ongelmaksi on tunnistettu muun muassa se, että toiminnanharjoittajan on turvallisinta tehdä ilmoitus epäilystä hyvin matalalla kynnyksellä, minkä vuoksi viranomaisten saama ilmoitusten määrä on huomattavan suuri. Riskien tunnistamisen kehittämisen esteenä voidaan arvioida olevan, ettei ilmoittaja saa tietoonsa, mitkä sen epäilyksistä osoittautuivat aiheellisiksi. Transaktioiden volyymien kasvaessa toimijoiden velvoitteiden ja valvontatoiminnan kohdistamisella riskiperusteisesti voidaan lisätä näiden toimien vaikuttavuutta ja resurssien käytön tehokkuutta. Talousvaliokunta muistuttaa, että toimijalle koituvat kustannukset tulevat aina lopulta finanssialan palveluiden käyttäjien kustannettaviksi.
Valiokunta toteaa, että sääntelyn kehittämisen yhtenä tavoitteena tulee olla se, että valvonta kattaa myös finanssisektorin ulkopuoliset toimijat. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähes kolmasosa rahanpesusta tapahtuu finanssisektorin ulkopuolella. EU-tasoisen valvonnan rajaaminen vain finanssialan toimijoihin lisäisi siten niihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, muttei parantaisi tilannetta muiden sektoreiden osalta. Talousvaliokunta pitää sääntelyn tavoitteiden toteutumisen kannalta välttämättömänä, että valvonnan piiriin saadaan kaikki erityisen riskialttiiksi arvioidut toimijat niiden koosta ja toimialasta riippumatta. Säännösten kiertämistä tunnistettaessa tulee pitää esillä myös se, että esimerkiksi rekisteröitymisvelvoitteen laiminlyömällä toimija voi nykyisellään jäädä valvontatoimien ulkopuolelle.
Edunsaajarekisteri.
Mikäli rekisterien edunsaajia koskevat tiedot nauttisivat julkista luotettavuutta muiden kaupparekisterin tietojen tapaan, ne voisivat parantaa ilmoitusvelvollisten mahdollisuuksia selvittää yritysten ja yhteisöjen tosiasiallisia edunsaajia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettu edunsaajarekisteri nykymuodossaan ei palvele tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lopuksi.
Talousvaliokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden käsitykseen siitä, että EU:ssa on jatkettava toimia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi, sääntelyn yhtenäistämiseksi ja selkeyttämiseksi. Eurooppalaista sääntelyä harmonisoitaessa myös kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen liittyvä lainsäädäntökehikkomme on arvioitava kokonaisuutena ja yhdenmukaistettava eurooppalaista sääntelyä vastaavaksi. Sääntelyn ulkopuolelle jäävien toimintojen osalta on löydettävä ratkaisu, joka huomioi niiden riskit ja erityispiirteet.
Ottaen huomioon, että ammattimainen rahanpesu on pitkäjänteistä toimintaa ja siten myös varallisuuden siirtojen välikappaleina tai julkisivuina toimivat profiilit luodaan vastaavasti pitkäjänteisesti, on selvää, etteivät ilmoitusvelvolliset voi jättää maantieteellisiä riskitekijöitä huomioimatta yksinomaan sillä perusteella, että seurannan kohteena oleva toiminta on vakiintunutta. Tämä huomioiden sääntelyn jatkokehittämisessä tulee myös varmistaa, että esimerkiksi humanitäärisen avun perille saaminen ei kohtuuttomasti vaikeudu yksinomaan sillä perusteella, että varallisuutta siirretään korkean riskin alueille.
Kirjelmän mukaan komission tavoitteena on esittää lainsäädäntöehdotuksia vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmas ylikansallinen riskiarviointi on tarkoitus toteuttaa ”vuoden 2021 aikana”. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota, että riskiarviot tulisi tehdä siten, että niistä saadut havainnot olisivat käytettävissä lainsäädäntöehdotusten valmistelussa. EU-tasoisen valvontaviranomaisen perustamisessa tulee hyödyntää jo toiminnassa olevien viranomaisten työssä saatuja kokemuksia, muun muassa EU-tason viranomaisen ja kansallisten viranomaisten välisen toimivaltuuksien jaon suhteen.