Kokoomus on huolissaan Suomen taloudellisesta kriisinkestokyvystä ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa haastaa väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön supistuminen. Venäjän aloittama hyökkäyssota aiheutti uusia merkittäviä menopaineita, joihin hallitus asianmukaisesti vastasikin. Kuitenkin näiden yllättävien lisämenojen rahoittamiseksi hallitus ei ollut valmis tekemään menojen priorisointia tai julkisen talouden kestävyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia. Vain kestävä ja kasvava talous antaa pitkällä aikavälillä mahdollisuuden huolehtia ihmisten hyvinvoinnista, kasvavasta taloudesta ja yhteiskunnan kyvystä vastata ilmastonmuutoksen kaltaisiin merkittäviin haasteisiin.
Tämän julkisen talouden suunnitelman jälkeen on selvillä, mikä on hallituskauden aikaisen talouspolitiikan perintö tuleville vuosille. Hallitus antoi ohjelmassaan kuusi keskeistä lupausta kansalaisille. Talouspolitiikan keskeinen lupaus oli lopettaa eläminen tulevien sukupolvien kustannuksella. 2021 keväällä tavoitteeksi asetettiin julkisen talouden velkasuhteen kasvun taittaminen 2020-luvun puolivälissä. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi nähtiin työllisyystoimet, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden parantaminen ja sosiaali- ja terveyshuollon uudistus. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 ei kuitenkaan esitetä toimenpiteitä velkasuhteen taittamiseksi.
Velkaantuminen jatkuu erittäin huolestuttavalla tasolla. Suomelta puuttuu uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden murenemisen estämiseksi. Julkisen talouden suunnitelman mukaan alijäämien ennakoidaan olevan lähes 7 miljardia euroa joka vuosi koko kehyskauden ajan. Näköpiirissä ei ole julkisen talouden alijäämän paranemista.
Lisäksi on tiedossa, että velkasuhteeseen kohdistuva paine nousee entisestään 2020-luvun jälkipuoliskolla ikäsidonnaisten menojen kasvun seurauksena. Suomen väestönkehityksen ennustetaan jatkuvan erittäin heikkona myös pitkällä aikavälillä. Menojen lisääntymisen ohella väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia eli menojen rahoituspohjaa.
Menojen lisäys kiihdyttää velkaantumista
Vaalikauden alussa julkisessa taloudessa oli mittava rakenteellinen alijäämä. Talouden arvioitiin kasvavan lähes potentiaalista vauhtiaan vuonna 2019, mutta silti tulojen ja menojen välillä oli pysyvä epäsuhta. Talouskasvun odotettiin hiipuvan, ja velkasuhde oli kiihtyvästi nousevalla uralla. Tästä huolimatta hallitus lisäsi pysyviä menoja 1,4 miljardia euroa heti vaalikauden alussa. Vastaavia menoleikkauksia tai tuloja lisääviä päätöksiä ei tehty. Hallitus on kiihdyttänyt velkaantumista koko vaalikauden ajan.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan vaalikauden aikana hallituksen tuloihin ja menoihin kohdistuvat päätökset heikentävät julkista taloutta yhteensä lähes kolmella miljardilla eurolla vielä vuonna 2026. Hallituksen päätökset ovat heikentäneet julkista taloutta huomattavasti enemmän kuin 1,4 miljardin euron pysyvien menolisäysten verran. Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtion talouden alijäämät jatkuvat koko kehyskauden ja vielä vuonna 2026 odotetaan lähes seitsemän miljardin euron alijäämää.
Koronaepidemiaan tai Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät menolisäykset ovat olleet hyväksyttäviä, ja niitä Kokoomus on tukenut. Koronapandemia tai Venäjän käynnistämä hyökkäyssota eivät kuitenkaan selitä rajua velkaantumista. ETLA:n arvion mukaan vaalikauden aikaisia päätösperäisiä velkaantumista lisääviä päätöksiä on tehty lähes 30 miljardin euron verran. Näistä yli kymmenen miljardia euroa ovat muuta kuin koronaan tai turvallisuuteen liittyviä menoja.
Paine julkisen talouden sopeuttamiselle kasvaa
Kasvava velka lisää julkisen talouden riskejä ja heikentää yhteiskunnan kriisinkestokykyä. Korkea velkaantuneisuuden taso altistaa julkisen talouden korkoriskille. Finanssikriisin jälkeen käynnistynyt pitkä matalien korkojen jakso on päättymässä, ja korkojen nousun vauhti on yllättänyt ennusteet. Julkisen talouden suunnitelman mukaan korkomenot ovat ensi vuonna lähes 800 miljoonaa euroa korkeammat kuin vain vuosi sitten arvioitiin. Vaalikauden aikainen merkittävä velkaantumisen kiihdyttäminen lisää painetta sopeutukselle.
Hallituksen keskeiset päätökset syventävät velkaongelmaa. Uuden hallinnon tason perustaminen tulee lisäämään julkisia menoja suhteessa perusuraan tulevina vuosina kumulatiivisesti eri arvioiden mukaan 3—5 miljardilla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuus ei tule paranemaan, hoitojonot eivät tulee lyhenemään eikä hoidon laatu paranemaan. Puolustusmenojen tarpeen äkillinen kasvu lisää välttämättömiä väliaikaisia materiaalihankintoihin liittyviä sekä pysyviä menoja. Lisäksi korkotason nousu uhkaa kiihdyttää korkomenoja tulevina vuosina.
Julkisen talouden vahvistaminen tulee olemaan merkittävin talouspolitiikan tavoite tulevilla vaalikausilla. Työllisyyttä ja talouskasvua vauhdittavien uudistusten tulokset vahvistavat julkista taloutta usein vasta monien vuosien jälkeen, ja niiden tulokset ovat epävarmoja. Talouspolitiikan uskottavuuden edellytys on, että menosopeutus on keskeinen keino talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittavien reformien ohella. Korkea kokonaisveroaste sekä keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna erittäin kireä työn verotus estävät veronkorotusten käyttämisen sopeuttamisen välineenä. Maailmantalouden epävarmuuden kasvu ja inflaation kiihtyminen kasvattavat riskejä, että velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat tulevaisuudessa.
Kehysbudjetointia on vahvistettava
Budjettikehykset toimivat veronmaksajan turvana menojen hallitsemattoman kasvulta. Talouspolitiikan uskottavuus perustuu siihen, että hallitus pitää kiinni vaalikauden alun menotasosta. Yllättävät koronapandemiaan liittyvät menot siirrettiin ymmärrettävästi kehysten ulkopuolelle. Samoin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama tarve vahvistaa puolustusta ja turvallisuutta on sellainen, ettei sen esteenä ymmärrettävästi voi olla budjettitekniikka. Sen sijaan muiden menojen osalta budjettikehyksiä ei tule rikkoa. Hallitus päätti kehysriihessä vuonna 2020 korottaa kehyksiä 900 miljoonalla eurolla vuodelle 2021 ja 500 miljoonalla eurolla vuodelle 2022. Niin Suomen Pankki, Talouspolitiikan arviointineuvosto, valtiontalouden tarkastusvirasto kuin lukuisat asiantuntijat ovat kritisoineet päätöksen puutteellisia perusteluja.
Hallitus teki kehysriihessä päätöksen poikkeuksista kehyksiin myös loppuvaalikaudelle. Sen perusteella puolustuksen, turvallisuuden ja vihreän siirtymän menoja on siirretty kehyksen ulkopuolelle. Kehyspoikkeus on rajattu liian epämääräisesti. Sen perusteella kehysten ulkopuolelle voidaan siirtää myös sellaisia menoja, joita turvallisuustilanteella ei voi perustella ja jotka normaalisti rahoitetaan kehyksen sisältä. Perusteettoman väljästi määritelty poikkeus on omiaan rapauttamaan kehysjärjestelmän uskottavuutta entisestään. On ilmeistä, että hallitus kehyspoikkeuksen varjolla on siirtänyt budjettikehysten ulkopuolelle myös sellaisia menoja, jotka eivät riitä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Budjettikehysten rikkominen toistuvasti ja heikoin perustein synnyttää tarpeen uudistaa ja vahvistaa talouspolitiikan sääntöjä. Talouspolitiikan uskottavuuden palauttaminen edellyttää vahvempia raameja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Talouspolitiikan arviointineuvosto on kahdessa edellisessä raportissaan ehdottanut parlamentaarista sitoutumista julkisen talouden sopeuttamisuraan, jolla julkisen talouden velkasuhde saadaan käännettyä laskuun kohtuullisessa ajassa. Kokoomuksen mielestä talouspolitiikan ehdotus on kannatettava. Sen lisäksi julkisen talouden velkasuhteelle tulee asettaa Ruotsin tavoin maltillinen matala tavoitetaso. Ainoastaan varmistamalla kestävä julkinen talous voidaan uskottavasti pitää kiinni julkisesta palvelulupauksesta.
Työllisyys
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena oli kattaa pysyvät menolisäykset vahvistamalla työllisyyttä vaalikauden loppuun mennessä. Pysyvät menolisäykset toteutettiin heti vaalikauden alussa. Työllisyyspäätöksiä kuitenkin lykättiin toistuvasti eteenpäin. Lopulta keväällä 2020 hallitus päätti luopua hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta. Tavoitteeksi asetettiin 75 %:n työllisyysaste vuosikymmenen loppuun mennessä ja julkisen talouden vahvistuminen 1—2 miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan hallitus ei ole tekemässä riittäviä toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
VTV mukaan julkinen talous on vahvistumassa pitkällä aikavälillä työllisyyspäätösten seurauksena noin 0—0,5 miljardilla eurolla. Hallitus ei ole ottanut laskennassaan huomioon päätöksiä, joilla on työllisyyttä vähentävä ja julkista taloutta heikentävä vaikutus. Noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen nähden saavutusta voi pitää erittäin vähäisenä. Ottaen huomioon hallitusohjelman tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vaalikauden loppuun mennessä ja toisaalta toteutuneet tulo- ja menopäätökset, joiden vaikutus heikentää julkista taloutta yhteensä noin kolmella miljardilla eurolla vielä vuonna 2026, voidaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa pitää perustellusti epäonnistuneena.
Työllisyystavoitteeksi tulee asettaa 80 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. Työllisyysaste on kasvanut viime vuosina lupaavasti, mutta jäämme edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Huolimatta myönteisestä työllisyyden kehityksestä julkinen talous on rajusti alijäämäinen. Kehitys korostaa tarvetta sille, että tulevaisuudessa työllisyysuudistuksilla on aidosti julkista taloutta vahvistava vaikutus. Työllisyyspäätösten vaikutusten arvioinnissa tulee nojata valtiovarainministeriön luotettaviin arvioihin. Keinovalikoimassa tulee olla sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkaminen, yksilöllisen työnhaun tukeminen, osaamisen kehittäminen sekä työmarkkinoiden joustavuuden vahvistaminen.
Kasvu
Julkisen talouden mittava ongelma ratkeaa lopulta kasvun kautta. Pohjoismaisten hyvinvointipalveluiden olemassaolo nojaa toimivaan, vireään markkinatalouteen. Suomi on esimerkiksi OECD:n raportin perusteella jäänyt jälkeen investointien houkuttelussa suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Kasvupolitiikan keskiössä tulee olla TKI-järjestelmän uudistaminen, työllisyysreformit, kasvuun kannustava veropolitiikka sekä reilun kilpailun lisääminen.
Yrittämisen edellytyksiä tulee vahvistaa parantamalla sääntely-ympäristöä sekä lisäämällä reilua kilpailua. Turvaamalla reilun kilpailun toimintaympäristö, vahvistetaan yritysten kannustimia.
Suomessa on toteutettava kestävän kasvun verouudistus. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja haittoihin. Veropohjien tulee olla tiiviitä, veropohjien laajoja ja verotusta tulee ohjata mahdollisimman neutraaliksi. Julkisen talouden suunnitelman mukaan hallituksen veropolitiikka on ollut kokonaisuutena kiristävää. Kiristävä veropolitiikka ja erityisesti työn erittäin kireää verotusta ylläpitävä linja vaalikaudella estää kasvua. Elinkeinotoiminnan edellytyksiä, riskinoton kannattavuutta ja ahkeruutta palkitseva verouudistus tulee olemaan tulevan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Erityisesti työn verotusta tulee keventää ja työn kireää marginaaliverotusta keventää.
Lyhyellä aikavälillä tulee keskittyä investointien vauhdittamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan työikäisen väestön supistuminen tulee hidastamaan potentiaalista kasvua jo lähivuosina. Elinkeinoelämälle toteutettujen kyselyjen mukaan kasvun suurin pullonkaula on osaavan työvoiman saatavuus. Siksi työmarkkinareformien ripeä toteuttaminen, työhön johtavan maahanmuuton lisääminen ja työvoiman kasvattaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Julkisen talouden vahvistamisella on keskeinen yhteys kasvuun. Yritysten näkökulmasta tämän päivän alijäämä on huomisen vero. Syvenevät alijäämät vähentävät yritysten investointihalukkuutta. Siksi kasvunäkymää heikentää, että Suomella ei ole suunnitelmaa julkisen talouden velkaantumisen kääntämiseksi laskuun.
Kokoomus on sitoutunut parlamentaarisen TKI-työryhmän tavoitteeseen nostaa TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. TKI-panosten lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista synnyttää pitkän aikavälin taloudellista kasvua. Hallitus onkin perunut aiempia leikkauksiaan TKI-panostuksiin, mutta julkisen talouden suunnitelma ei sisällä sellaista kasvu-uraa, joka veisi panostusten määrää kohti tavoitetta. Kokoomuksen mielestä TKI-panoksia tulee lisätä erityisesti perustutkimukseen, yritysten TKI-toimintaan sekä elinkeinorakennetta uusiviin tukiin. TKI-toiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä, ja siksi erityisesti perustutkimuksen rahoituksen tulee olla ennustettavaa useiden vuosien ajanjaksolle.
TKI-panosten lisääminen on välttämätöntä, mutta lyhyellä aikavälillä se ei kuitenkaan ole ratkaisu julkisen talouden velkasuhteen huolestuttavaan kasvuun. Valtiovarainministeriön parlamentaariselle TKI-työryhmälle tekemän analyysin perusteella TKI-menoja lisäämällä ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä synnyttää talouskasvua. Välttämätön TKI-menojen kasvattaminen edellyttää siksi menojen priorisointia toisaalla.
Johtopäätökset
Kokoomus näkee, että julkinen talous on viimeisten vuosien aikana joutunut kovan paineen alle, ensin koronan aiheuttaman terveyskriisin vuoksi ja sitten Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Kokoomus on tukenut näihin kriiseihin liittyviä välittömiä ja välttämättömiä lisäpanostuksia. Kuitenkin samanaikaisesti hallitus on sivuuttanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtimisen.
Kokoomus on huolissaan hallituksen tekemien menolisäysten aiheuttamasta pahentuvasta velkaantumisesta. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen yhdessä hallituksen lukuisiin menolisäyksiin kasvattavat menojen ja tulojen epäsuhtaa. Nyt kohoava korkotaso lisää julkisen talouden riskejä entisestään. Tässä tilanteessa Suomelle tarvittaisiin uskottava suunnitelma velkaantumisen taittamiseksi.
Kokoomus kantaa huolta kehysmenettelyn tulevaisuudesta. Talouspolitiikan uskottavuus myös kansainvälisesti perustuu siihen, että hallitus voi asettaa rajat menojen kasvattamiselle. Kehysmenettelyä on välttämätöntä vahvistaa ja julkiseen talouteen on välttämätöntä luoda liikkumavaraa, jotta vastaisuudessa myös yllättävät menolisäystarpeet saadaan rahoitettua kehysten sisältä.
Kokoomus kantaa huolta työllisyydestä ja edellyttää työllisyysastetta nostavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle vahvistaisi julkista taloutta sekä edesauttaisi kestävää talouskasvua. Hallituksen tekemät työllisyyteen vaikuttavat päätökset ovat olleet riittämättömiä. Tulevan eduskuntakauden tärkeimmiksi tehtäviksi jäävät tekemättömät työmarkkinoiden reformit sekä kannustinloukkujen purkaminen.
Kokoomus näkee, että paras tapa kasvattaa suomalaisten hyvinvointia ja ratkaista julkiseen talouteen kohdistuvia ongelmia on talouskasvu. Siksi kokoomus peräänkuuluttaa talouskasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia pistemäisten politiikkatoimien ohella.