Valiokunnan lausunto
TaVL
3
2019 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotusluonnoksesta komission asetukseksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttaminen)
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotusluonnoksesta komission asetukseksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttaminen) (U 8/2019 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
johtava asiantuntija
Niina
Puolusmäki
työ- ja elinkeinoministeriö
johtava asiantuntija
Liisa
Vuorio
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
johtaja
Ari
Grönroos
Business Finland Oy
lakimies
Jyrki
Valli
Finnvera Oyj
asiantuntija
Suvi
Sasi-Gouatarbès
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Suomen Yrittäjät ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Finanssiala ry
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Ehdotetulla ryhmäpoikkeusasetusta koskevalla muutoksella vapautettaisiin kolme tukimuotoa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi ehdotukseen sisältyy useita muita muutoksia.  
InvestEU -rahastosta tuettaviin rahoitustuotteisiin liittyvä kansallinen rahoitus;  
tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeet, jotka ovat saaneet Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin, sekä Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetut hankkeet ja tiimiyttämistoimet;  
Euroopan alueellinen yhteistyö -hankkeet.  
Ehdotus koskee vain sellaisia toimenpiteitä, jotka täyttävät EU-oikeuden (SEUT 107 (1)) valtiontuen kriteerit. Valtiontueksi ei katsota esimerkiksi suoraan tai välillisesti hallinnoitua Euroopan unionin rahoitusta, jonka toteuttaa mikä tahansa valtuutettu yhteisö (esim. EIP-ryhmä), EU-toimielin (esim. Euroopan komissio) ja jonka käytöstä kansalliset viranomaiset eivät siten päätä. Sitä vastoin kansallista, EU-rahoitusta täydentävää, rahoitusta myönnettäessä tulee huomioida EU:n valtiontukisäännöt.  
Uudistus tarkoittaa, että jatkossa em. kolmeen tukimuotoon liittyvä kansallinen rahoitus, joka täyttää EU-oikeuden valtiontuen kriteerit, vapautetaan komissiolle tehtävästä ilmoitusvelvollisuudesta. Muutoksen tavoitteena on siten helpottaa kansallisen ja EU:n talousarviosta tulevan rahoituksen yhdistämistä. Ehdotettu ryhmäpoikkeusasetuksen muutos keventäisi EU:n valtiontukien valvontamenettelyä, sillä ko. tukia koskisi jatkossa erillinen ryhmäpoikkeus, eikä tuista tarvitsisi ilmoittaa komissiolle ennakkoon. Muutoksen myötä menettelyt yksinkertaistuisivat jäsenvaltioiden, rahoituksen välittäjien ja hankkeiden toteuttajien kannalta. Aiemmin esimerkiksi Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeiden sekä EIP-ryhmän pk-yritysaloitetta koskevissa rahoitusinstrumenteissa kansallinen rahoitus on yhteensovitettu EU:n valtiontukisääntöihin vähämerkityksellistä tukea (de minimis -asetus 1407/2013) koskevalla sääntelyllä. De minimis -asetus edellyttää tuen myöntävältä viranomaiselta tuen määrän laskemista sekä tuen 200 000 euron enimmäismäärän seurantaa. 
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää ehdotusta pääosin kannatettavana. Ehdotus yksinkertaistaisi ja tehostaisi valtiontukien valvontaa EU:ssa laajentamalla ilmoitusvelvollisuudesta poikkeuksen saaneiden tukitoimenpiteiden joukkoa kohdennetusti. Ehdotus myös helpottaisi kansallisen ja EU-rahoituksen yhdistämistä, mitä voidaan pitää kannatettavana.  
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ryhmäpoikkeusasetuksen laajentaminen ja asetuksen yleisten soveltamiskriteerien keventäminen ei aiheuta merkittäviä kilpailua vääristäviä vaikutuksia ja tukikilpailua sisämarkkinoilla. Yleislähtökohdan tulee olla, että ryhmäpoikkeusasetuksella vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta vain sellaiset tukitoimenpiteet, joiden kilpailua vääristävät vaikutukset ovat rajalliset.  
On keskeistä, että rajattujen ja kohdennettujen sääntökevennysten kohteena oleviin tukiin sisältyy riittävän vahvoja kilpailua suojaavia toimenpiteitä EU:n rahoitusohjelmien tasolla. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena saada komissiolta lisäselvitystä ehdotetuista muutoksista tältä osin. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Keskeinen sisältö.
Komission ehdotuksessa on kysymys EU:n valtiontukimenettelyn yksinkertaistamisesta. Nyt käsittelyssä olevalla ryhmäpoikkeusasetuksen muutoksella vapautettaisiin —pääsääntönä olevasta — ilmoitusvelvollisuudesta kolmeen tukimuotoon liittyvä kansallinen rahoitus, joka täyttää EU-oikeuden valtiontukikriteerit. Lisäksi ehdotukseen sisältyy muita yksinkertaistuksia ja kevennyksiä ryhmäpoikkeusasetuksen yleisiin säännöksiin. 
Ehdotusten tavoitteena on sääntelyä keventämällä vähentää sekä yritysten että viranomaisten hallinnollista taakkaa. Talousvaliokunta pitää tätä tavoitetta kannatettavana, seuraavin huomautuksin.  
Vaikutukset.
Komission lähtökohtana on ollut antaa poikkeuksia ilmoitusvelvollisuudesta sellaisten tukien osalta, joiden vaikutukset ovat EU:n politiikkatavoitteita ja talouskasvua tukevia ja joiden kilpailuvaikutuksista on jo kokemusta. 
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ilmoitusvelvollisuuden löyhentämisen vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen tukikilpailuun tai muihin kielteisiin ilmiöihin on vaikea ennakoida. Valiokunta yhtyy kuulemisessa esitettyyn kantaan, että tätä epävarmuutta ja mahdollisia kielteisiä kilpailuvaikutuksia mitigoivia, suojaavia elementtejä tulee selvittää vielä tarkemmin. Asetusehdotuksen johdanto-osassa todetaan muun muassa, että tällaisena suojaavana tekijänä voidaan pitää poikkeusmenettelyyn oikeutettujen rahoitusten luonnetta markkinapuutetta paikkaavana.  
Päätelmiä.
Talousvaliokunta pitää lähtökohtana, että tehokas valtiontukivalvonta ilmoitusmekanismeineen on Suomen kannalta edullinen kilpailun lähtökohtia tasaavana. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että tukien ilmoitusvelvollisuudesta voidaan vapauttaa sellaisia toimia, joiden voidaan nähdä tukevan talouskasvua ja joiden kilpailua vääristävät vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että ehdotetun muutoksen myötä valtiontukien valvonta tehostunee. 
Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotuksella ei tule olemaan vaikutuksia kansalliseen kilpailuneutraliteettivalvontaan. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 15.10.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
varapuheenjohtaja
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Atte
Harjanne
vihr
jäsen
Mari
Holopainen
vihr
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Pia
Kauma
kok
jäsen
Riitta
Mäkinen
sd
jäsen
Minna
Reijonen
ps
jäsen
Janne
Sankelo
kok
jäsen
Hussein
al-Taee
sd
jäsen
Veikko
Vallin
ps
jäsen
Tuula
Väätäinen
sd
jäsen
Johannes
Yrttiaho
vas
varajäsen
Heikki
Vestman
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Teija
Miller
Viimeksi julkaistu 16.10.2019 15:27