Valiokunnan lausunto
TaVL
31
2016 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen muuttamisesta.
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen muuttamisesta (U 47/2016 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Ilkka
Harju
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Jyrki
Orpana
työ- ja elinkeinoministeriö
markkinavalvoja
Elina
Viitanen
Finanssivalvonta
pääekonomisti
Jussi
Ahokas
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
toimitusjohtaja
Pia
Santavirta
Suomen pääomasijoitusyhdistys ry
pääekonomisti
Mika
Kuismanen
Suomen Yrittäjät ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Asetuksen pääasiallinen tavoite on komission mukaan parantaa edellytyksiä pienyritysten rahoitukselle täsmentämällä sääntelykehikkoa, jossa eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen kautta voitaisiin ohjata rahoitusta ja osaamista erityisesti kasvuyrityksiin. Tällä tavoin voitaisiin edistää talouskasvua, työllisyyttä, innovaatioita, tutkimus- ja kehitysinvestointeja, yrittäjyyttä ja unionin kilpailukykyä.  
Asetuksen mukainen sääntely ei ole pakottavaa vaan valinnainen niille toimijoille, joiden on rekisteröidyttävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin (2011/61/EU) mukaisesti. Asetuksessa valinnan mahdollisuus eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitamisesta ulotetaan myös toimiluvallisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin. Vaihtoehtorahastojen hoitajat saisivat valitsemalla asetuksen noudattamisen oikeuden markkinoida Euroopassa rajan yli hallinnoimaansa rahastoa kevyemmin vaatimuksin kuin mainitun direktiivin mukaisen toimiluvan piiriin nykyisin kuuluvat vaihtoehtorahastojen hoitajat. 
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa asetusta ja sen tavoitteita. Asetus parantaa osaltaan edellytyksiä pienyritysten rahoitukselle täsmentämällä nykyistä sääntelykehikkoa, ja rahastojen kautta voidaan ohjata jossain määrin enemmän rahoitusta ja osaamista kasvuyrityksiin. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteita.  
Valtioneuvosto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että asetuksen 10 artiklassa ehdotetaan ESMA:n tehtäväksi luonnostella tekninen standardi sen määrittämiseksi, milloin asetuksen tarkoittaman rekisteröidyn vaihtoehtorahastojen hoitajan omat varat täyttävät asetuksessa edellytetyt riittävyyden vaatimukset. Lisäksi on ehdotettu säädettäväksi, että näin määritellyt riittävät omat varat eivät saa ylittää toimiluvallisen vaihtoehtorahastojen hoitajan pääomavaatimuksia. Näin muotoiltuna artikla voi johtaa siihen, että rekisteröityneeltä eurooppalaisen riskipääomarahaston tai eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalta edellytetään samantasoiset omat varat kuin toimiluvalliselta vaihtoehtorahastojen hoitajalta. Tällainen kehitys ei ole omiaan edistämään uusien toimijoiden alalle tuloa ja on ristiriidassa asetuksen alkuperäisen kevyempien sääntelyvaatimusten tavoitteiden kanssa. Komissiolle ja ESMA:lle ehdotetut valtuudet valmistella ja antaa tarvittaessa tarkempaa sääntelyä ovat muutoin sangen maltilliset.  
Valtioneuvosto pitää kuitenkin tarpeellisena pyrkiä edelleen neuvotteluissa selventämään asetuksen eräitä yksityiskohtia. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, että vaatimukset täyttävän kohdeyrityksen määritelmää voitaisiin kehittää enemmänkin ja vastata näin määrätietoisemmin erilaisten sijoittajien tarpeisiin.  
Asetuksen säätäminen suoraan velvoittavana säädöksenä ei sääntelyn yleispiirteisyyden vuoksi ole ongelmallista. Toimivaltaisten viranomaisten tehokkuuden lisäämiseen liittyvät ehdotukset eivät valtioneuvoston käsityksen mukaan liity Suomessa Finanssivalvonnan toimintaan.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tausta ja keskeinen sisältö.
Valtioneuvoston kirjelmän mukainen ehdotus on osa pääomamarkkinaunionia koskevaa sääntelykokonaisuutta. Ehdotuksella muutetaan kahta vuonna 2013 annettua asetusta (EuVECA 345/2013 ja EuSEF 346/2013). Keskeisinä syinä ehdotuksen antamiselle ovat rahastojen, niiden hoitajien ja sijoittajien vähäinen määrä, jäsenvaltioiden epäyhtenäinen säännöstön soveltamiskäytäntö ja rahastoihin liittyvät suhteettoman suuriksi koetut kustannukset. 
Tavoitteena on parantaa edellytyksiä pienten yritysten rahoitukselle. Täsmentämällä lainsäädännöllistä viitekehystä eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen kautta voitaisiin ohjata rahoitusta ja osaamista kasvuyrityksiin. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että kasvuyrityksiin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin varojaan sijoittavien pääomarahastojen markkinointiin ja hallinnointiin liittyvää sääntelyä täsmennetään ja kevennetään. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota eräisiin seikkoihin, joita on myös valtioneuvoston kirjelmässä nostettu esiin mahdollisesti huolta herättävinä. Osa näistä asiakokonaisuuksista on herättänyt vilkasta keskustelua jäsenvaltioiden keskuudessa yleisemminkin. 
Sääntelyssä avoimeksi jääviä seikkoja.
Ottaen huomioon, että rahastolla ja rahastojen hoitajalla voi olla eri kotivaltio eikä ehdotetussa sääntelyssä ole ratkaistu tapaa, jolla viranomaisten väliset erimielisyydet ratkaistaisiin, voi toimivaltakysymys osoittautua ongelmalliseksi. Samoin muutoksenhakua koskeva sääntely ehdotetussa muodossaan voisi aiheuttaa epäselvyyksiä kansalliseen järjestelmäämme tuotuna.  
Vaikutukset.
Tärkeintä komission ehdotuksessa ovat muutosten vaikutukset yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja vaikuttavuusinvestoimisen kehittymisedellytyksiin. Vaikuttavuusinvestoimisessa tavoitellaan liiketaloudellisen tuoton lisäksi myönteisiä ja mitattavissa olevia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jotta vaikuttavuusinvestoiminen voisi tulevaisuudessa laajentua merkittäväksi rahoitusmalliksi, on markkinoille saatava nykyistä monipuolisemmin tällaiseen rahoitukseen erikoistuneita rahastoja.  
Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että ehdotuksen myötä EuSEF-asetuksen soveltamisalaan hakeutumisesta voi tulla aikaisempaa houkuttelevampi vaihtoehto rahastoille, koska kyseisten asetusten jäykkyyksiä vähennetään ja rahastojen toimintaedellytyksiä parannetaan yhdenmukaistamalla sijoittajia, sijoitustoimintaa, sijoituskohteita ja kohdeyrityksiä koskevia vaatimuksia. 
Asetuksen muutoksella laajennetaan rahastojen sijoituskohteiden valikoimaa. Talousvaliokunta pitää tätä tervetulleena muutoksena. Tällä parannetaan nykyistä useampien yritysten mahdollisuutta saada sijoituksia rahastoista. Samalla mahdollistetaan rahastojen kohdeyritysten suurempi hajautus, mikä osaltaan pienentää sijoittajien riskiä. 
Talousvaliokunta muistuttaa, että Suomi sijoittuu kymmenen suurimman EU:n jäsenvaltion joukkoon pääomasijoittamisen markkinoiden koolla mitattuna, kun Ruotsin markkinat ovat EU:ssa kolmanneksi suurimmat. Pohjoismaat ovat tällä toimialalla EU:n jäsenvaltioita vertailtaessa väkilukuun suhteutettuna kokoaan suurempia. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan käsillä olevalla ehdotuksella ei saavutettane merkittäviä muutoksia kansallisten pääomamarkkinoidemme tilaan, mutta vähäistenkin parannusten arvioidaan vaikuttavan sääntelykokonaisuuden toimivuuteen.  
Pääomarahastotoimialan näkökulmasta varsinainen kehityksen kynnys on AIFM-direktiivi kokonaisuutena. Vaikka toimialalle on sinänsä hyvä, että riittävällä sääntelyllä varmistetaan luottamus toimialaan, vaihtoehtorahastojen hoitajia koskeva direktiivi ei kaikilta osin ole omiaan edesauttamaan pääomasijoitustoiminnan kehittymistä.  
Talousvaliokunta arvioi, että vaihtoehtoisten sijoitusten merkitys tulee kuitenkin kasvamaan yritysten rahoituskanavana. Tämän johdosta on tärkeää, että sekä EU-tason että kansalliset säädökset tukevat kehitystä.  
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota ehdotettuihin voimaantulosäännöksiin. Koska ehdotuksen mukaan seuraamuksista on säädettävä kansallisesti, tulisi jäsenvaltioilla olla kohtuullinen aika näiden säännösten laatimiseen. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa edellä esitetyin huomautuksin valtioneuvoston kantaan. 
Helsingissä 29.9.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Kaj
Turunen
ps
varapuheenjohtaja
Harri
Jaskari
kok
jäsen
Harry
Harkimo
kok
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Lauri
Ihalainen
sd
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Martti
Mölsä
ps
jäsen
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Hanna
Sarkkinen
vas
jäsen
Joakim
Strand
r
jäsen
Antero
Vartia
vihr
varajäsen
Sari
Essayah
kd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Teija
Miller
Viimeksi julkaistu 5.10.2016 12:02