Ehdotuksen tausta ja keskeinen sisältö.
Valtioneuvoston kirjelmän mukainen ehdotus on osa pääomamarkkinaunionia koskevaa sääntelykokonaisuutta. Ehdotuksella muutetaan kahta vuonna 2013 annettua asetusta (EuVECA 345/2013 ja EuSEF 346/2013). Keskeisinä syinä ehdotuksen antamiselle ovat rahastojen, niiden hoitajien ja sijoittajien vähäinen määrä, jäsenvaltioiden epäyhtenäinen säännöstön soveltamiskäytäntö ja rahastoihin liittyvät suhteettoman suuriksi koetut kustannukset.
Tavoitteena on parantaa edellytyksiä pienten yritysten rahoitukselle. Täsmentämällä lainsäädännöllistä viitekehystä eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen kautta voitaisiin ohjata rahoitusta ja osaamista kasvuyrityksiin. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että kasvuyrityksiin ja yhteiskunnallisiin yrityksiin varojaan sijoittavien pääomarahastojen markkinointiin ja hallinnointiin liittyvää sääntelyä täsmennetään ja kevennetään. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota eräisiin seikkoihin, joita on myös valtioneuvoston kirjelmässä nostettu esiin mahdollisesti huolta herättävinä. Osa näistä asiakokonaisuuksista on herättänyt vilkasta keskustelua jäsenvaltioiden keskuudessa yleisemminkin.
Sääntelyssä avoimeksi jääviä seikkoja.
Ottaen huomioon, että rahastolla ja rahastojen hoitajalla voi olla eri kotivaltio eikä ehdotetussa sääntelyssä ole ratkaistu tapaa, jolla viranomaisten väliset erimielisyydet ratkaistaisiin, voi toimivaltakysymys osoittautua ongelmalliseksi. Samoin muutoksenhakua koskeva sääntely ehdotetussa muodossaan voisi aiheuttaa epäselvyyksiä kansalliseen järjestelmäämme tuotuna.
Vaikutukset.
Tärkeintä komission ehdotuksessa ovat muutosten vaikutukset yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja vaikuttavuusinvestoimisen kehittymisedellytyksiin. Vaikuttavuusinvestoimisessa tavoitellaan liiketaloudellisen tuoton lisäksi myönteisiä ja mitattavissa olevia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jotta vaikuttavuusinvestoiminen voisi tulevaisuudessa laajentua merkittäväksi rahoitusmalliksi, on markkinoille saatava nykyistä monipuolisemmin tällaiseen rahoitukseen erikoistuneita rahastoja.
Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että ehdotuksen myötä EuSEF-asetuksen soveltamisalaan hakeutumisesta voi tulla aikaisempaa houkuttelevampi vaihtoehto rahastoille, koska kyseisten asetusten jäykkyyksiä vähennetään ja rahastojen toimintaedellytyksiä parannetaan yhdenmukaistamalla sijoittajia, sijoitustoimintaa, sijoituskohteita ja kohdeyrityksiä koskevia vaatimuksia.
Asetuksen muutoksella laajennetaan rahastojen sijoituskohteiden valikoimaa. Talousvaliokunta pitää tätä tervetulleena muutoksena. Tällä parannetaan nykyistä useampien yritysten mahdollisuutta saada sijoituksia rahastoista. Samalla mahdollistetaan rahastojen kohdeyritysten suurempi hajautus, mikä osaltaan pienentää sijoittajien riskiä.
Talousvaliokunta muistuttaa, että Suomi sijoittuu kymmenen suurimman EU:n jäsenvaltion joukkoon pääomasijoittamisen markkinoiden koolla mitattuna, kun Ruotsin markkinat ovat EU:ssa kolmanneksi suurimmat. Pohjoismaat ovat tällä toimialalla EU:n jäsenvaltioita vertailtaessa väkilukuun suhteutettuna kokoaan suurempia. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan käsillä olevalla ehdotuksella ei saavutettane merkittäviä muutoksia kansallisten pääomamarkkinoidemme tilaan, mutta vähäistenkin parannusten arvioidaan vaikuttavan sääntelykokonaisuuden toimivuuteen.
Pääomarahastotoimialan näkökulmasta varsinainen kehityksen kynnys on AIFM-direktiivi kokonaisuutena. Vaikka toimialalle on sinänsä hyvä, että riittävällä sääntelyllä varmistetaan luottamus toimialaan, vaihtoehtorahastojen hoitajia koskeva direktiivi ei kaikilta osin ole omiaan edesauttamaan pääomasijoitustoiminnan kehittymistä.
Talousvaliokunta arvioi, että vaihtoehtoisten sijoitusten merkitys tulee kuitenkin kasvamaan yritysten rahoituskanavana. Tämän johdosta on tärkeää, että sekä EU-tason että kansalliset säädökset tukevat kehitystä.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota ehdotettuihin voimaantulosäännöksiin. Koska ehdotuksen mukaan seuraamuksista on säädettävä kansallisesti, tulisi jäsenvaltioilla olla kohtuullinen aika näiden säännösten laatimiseen.