Strategian lähtökohdat
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia on yksi nykyisen komission toiminnan painopisteistä. Se on myös Suomen EU-vaikuttamisen keskiössä. Vuonna 2015 annettu strategia on laaja toimenpideohjelma, jolla pyritään vahvistamaan digitaalisen kasvun edellytyksiä, poistamaan sisämarkkinoiden esteitä ja yhtenäistämään yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä. Komission väliarvioinnissa tarkastellaan strategian etenemistä ja toimia, joita vielä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Talousvaliokunta on useissa asiayhteyksissä korostanut digitaalista sisämarkkinaa Suomen EU-vaikuttamisen keskeisenä prioriteettina. Talousvaliokunta on lisäksi arvioinut strategian piiriin kuuluvia lainsäädäntöehdotuksia erikseen. Valiokunta viittaa aiemmin lausumaansa ja esittää lisäksi seuraavia täydentäviä huomioita.
Digitaalisen talouden ja yhteiskunnan kehittyminen edellyttää monilta osin eurooppalaisia pelisääntöjä. Onnistuessaan sääntely toimii kasvun rakentamisen perustana ja sekä yritysten että kansalaisten eduksi. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä keskeistä on kuitenkin, ettei sääntely ole jo valmistuessaan vanhentunutta vaan teknologianeutraalia ja uudet toimintamallit mahdollistavaa. Talousvaliokunta pitää hyvänä, että tämä on otettu keskeiseksi lähtökohdaksi Suomen EU-vaikuttamisessa ja kannanmuodostuksessa nyt käsiteltävään väliarvioon.
Strategian eteneminen
Vaikka kyseessä on väliarvio, strategian etenemisestä ja sen tavoitteiden toteutumisesta ei välity kovin selkeää kuvaa. Väliarviossa todetaan, että strategian 16 keskeisellä osa-alueella on tähän mennessä annettu 35 ehdotusta, joista vasta muutamissa on saavutettu yhteisymmärrys. Komissio vetoaa väliarviossaan ehdotusten pikaisen käsittelyn puolesta. Komission väliarvion tavoitteena on lisäksi katsoa tulevaisuuteen ja tuoda esille ne toimet, joita digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi vielä tarvitaan. Keskeisiä tulevia toimenpidealueita ovat erityisesti alustojen sääntely, datatalous ja kyberturvallisuus. Talousvaliokunta pitää painotuksia yleisesti onnistuneina.
Väliarviosta annetussa jatkokirjelmässä ei esitetä arviota strategian tähänastisista vaikutuksista Suomen näkökulmasta tai Suomen vaikuttamistavoitteiden toteutumisesta. Valiokunta pitää selvänä, että strategian lopullista vaikuttavuutta on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida. Samalla valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa, esimerkiksi valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategian yhteydessä, esitetään arvio Suomen vaikuttamistavoitteiden toteutumisesta EU-vaikuttamisen ydinalueilla, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden osalta. Valiokunta on korostanut tätä myös aiemmin Suomen EU-vaikuttamisstrategian yhteydessä antamassaan lausunnossa (TaVL 7/2017 vp — E 123/2016 vp).
Erityiskysymyksiä
Älyliikenne.
Suomen tavoitteena on olla edelläkävijä älyliikenteen kehittämisessä. Tältä kannalta keskeisiä ovat paitsi kevyt ja mahdollistava sääntely myös kokeilu-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöt. Tärkeää on myös tunnistaa ne EU-tason sääntelyinstrumentit, joilla älyliikenteen kehittämiseen voidaan vaikuttaa. Valiokunta kuitenkin yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, ettei kehitystä tule tässä vaiheessa kahlita liiallisilla yrityksillä sääntely-ympäristön yhtenäistämiseen esimerkiksi automaattiliikenteen osalta.
Immateriaalioikeus.
Digitalisaatio korostaa aineettoman omaisuuden merkitystä. Talousvaliokunta pitää toimivaa tekijänoikeussääntelyä keskeisenä digitaalisen sisämarkkinan toimintaedellytyksenä. Koska tekijänoikeuden kokonaisvaltaista modernisointia ja harmonisointia ei ole pidetty realistisena, ehdotuksissa pyritään kohdistettuihin uudistuksiin. Yksi keskeisistä käsittelyssä olevista ehdotuksista on ns. tekijänoikeuden DSM-direktiivi. Talousvaliokunta on viimeksi kevättalvella 2017 antamassaan lausunnossa (TaVL 3/2017 vp — U 63/2016 vp) arvioinut ehdotusta ja sen ongelmakohtia sekä korostanut mm. tasapainoisen ratkaisun etsimistä arvokuilua koskeviin kysymyksiin. Talousvaliokunta viittaa lausumaansa ja pitää hyvänä, että nyt saadun selvityksen perusteella asian käsittely on etenemässä. Tekijänoikeuden ja laajemminkin immateriaalioikeuksien merkitys taloudessa korostuu entisestään digitalisaation myötä, ja sääntelyn kohdistettua harmonisointia tulee jatkossakin toteuttaa niin, että eurooppalaisen luovan alan ja digitaalisen talouden kilpailukykyä edistetään. Teollisoikeuksien alalla esimerkiksi esineiden internetin kannalta keskeisiä kysymyksiä ja sääntelytarpeita voi liittyä ns. essentiaalipatentteihin ja niiden lisensointiin.
Datavetoinen talous.
Datavetoiseen talouteen liittyvät olennaisesti kysymykset datan omistajuudesta ja hyödyntämisestä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kysymystä tarkastellaan laajasti, mutta strategian väliarvion perusteella aihealueeseen liittyvistä tulevista toimista ja niiden tarpeesta ei tässä vaiheessa ole muodostettavissa selkeää kuvaa. Talousvaliokunta painottaa, että mahdollinen sääntely ei saisi asettaa eurooppalaisia toimijoita kansainvälisesti epäedulliseen kilpailuasetelmaan. Tiedon hyödyntämisessä keskeisenä voidaan pitää ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättäviin tietoihin painottavaa ns. My Data -ajattelua. Tavoitteena ovat ihmiskeskeisyys, tiedon hyödynnettävyys ja uusien liiketoimintamallien mahdollistaminen.
Kokoavia huomioita
Talousvaliokunta katsoo, että Suomen vaikuttamisen lähtökohta, jonka mukaan ratkaisu ei useinkaan löydy lisääntyvästä sääntelystä, on oikea. Yleisen elinkeinotoiminnan sääntelyn, kuten kuluttaja- ja kilpailulainsäädännön, tehokas täytäntöönpano voi usein tarjota ratkaisuja markkinoiden ongelmatilanteisiin. Erityisesti tämä lähtökohta korostuu harkittaessa mahdollisen alustataloutta koskevan erityissääntelyn tarvetta.
Strategialla on sääntelyä yhtenäistävän tehtävän lisäksi myös laajempi digitaalista taloutta edistävä tehtävä. Valiokunta pitääkin strategiaa myös tärkeänä välineenä edistää sellaisia Suomelle keskeisiä digitaalisen talouden alueita, kuten älyliikennettä. Digitalouteen liittyvä EU-vaikuttaminen ei merkitse vain ylätason tavoitteiden periaatteellista edistämistä vaan vaikuttamista vireillä oleviin tai tuleviin säädöshankkeisiin, jotka voivat joko mahdollistaa tai haitata digitalouden kehittymistä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista digitaalisen sisämarkkinan ehdotuksiin. Tämä edellyttää yhtymäkohtien tunnistamista digitaalisen talouden edistämistä koskevien tavoitteiden ja niihin vaikuttavien EU-tason lainsäädäntöinstrumenttien välillä.