VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan kilpailukykyrahasto on osa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevaa pakettia, ja sen tavoitteena on yhdistää nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 14 yksittäistä rahoitusohjelmaa tai -välinettä yhden kehyksen alle, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä kriittisissä teknologioissa ja strategisilla aloilla. Asetusehdotus kuuluu seuraavan EU:n rahoituskehyksen 2028—34 (MFF) kokonaisuuteen. Komissio on antanut siitä ehdotuksensa 16.7.2025, ja Suomen kantoja MFF-ehdotukseen on muodostettu selvityksessä E 73/2025 vp. Tällä Euroopan kilpailukykyrahastoa koskevalla U-kirjelmällä täydennetään näitä kantoja.
Valtioneuvoston kanta
Suomen kantoja komission ehdotukseen EU:n seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 on muodostettu selvityksessä E 73/2025 vp, jossa nyt kyseessä olevan ehdotuksen näkökulmasta olennaisia kirjauksia ovat seuraavat:
Komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi katsoo, että EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua. Suomi pitää tärkeänä, että tulevaa rahoituskehystä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Suomi pitää välttämättömänä EU-rahoituksen painopisteiden priorisointia ja korostaa Suomen tavoitteiden arviointia kokonaisvaltaisesti ja strategisesti. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen.
Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Suomi korostaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä rahoituskehyksen joustavuutta tulisi lisätä, jotta kehyskauden aikana kyettäisiin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastaamaan mahdollisiin kriiseihin ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin, mukaan lukien mahdollisten uusien painopisteiden rahoittaminen.
Suomi kuitenkin korostaa, että em. toimet tulisi toteuttaa siten, että löydetään riittävä tasapaino yhtäältä joustavuuden ja toisaalta ennakoitavuuden ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteen välillä.
Suomi tukee kehyksen rakenteen yksinkertaistamista ja rahoitusohjelmien määrän vähentämistä yhdistämällä politiikkasektoreita ja ohjelmia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Suomi korostaa, että yksinkertaistamisen tulee ulottua myös toimeenpanoon hallinnollista taakkaa välttäen.
Suomi korostaa vakiintuneesti kansallisen osarahoituksen merkitystä EU-toimissa.
Suomi tukee komission ehdotusta kasvattaa kilpailukykyrahoitusta merkittävästi.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ohella avoimen kilpailun ja hankkeiden korkean laadun tulisi olla lähtökohtana myös kilpailukykyrahaston rahoitukselle.
Suomi tukee komission ehdotuksen lähtökohtaa tukea kilpailukyvyn kannalta keskeisiä hankkeita tarvittaessa perustutkimuksesta aina markkinoille pääsyyn saakka. Suomi kiinnittää huomiota lukuisiin yksityiskohtiin, joita tulee selventää neuvottelujen kuluessa.
Suomi pitää oikeana lähtökohtana komission ehdotusta kilpailukykyä tukevien ohjelmien yhdistämiseksi yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi. Suomi pitää myös tarkoituksenmukaisena, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi voitaisiin tarjota monimuotoista tukea, kuten avustuksia ja lainoja sekä niin kutsuttua sekamuotoista rahoitusta hankkeiden eri vaiheissa.
Suomi korostaa erityisesti rahoitustakausten merkitystä riittävän yksityisen rahoituksen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.
Suomi tukee komission tavoitetta yksinkertaistaa menettelyjä etenkin pk-yritysten rahoituksen saatavuuden näkökulmasta.
Suomi katsoo, että puolustus- ja kaksikäyttötarkoituksiin kohdennettavan rahoituksen merkitystä tulisi painottaa laajasti kilpailukykyrahoituksessa.
Suomi pitää tarkoituksenmukaisena puolustustutkimuksen ja -kehittämisen sisällyttämistä osaksi tulevaa kilpailukykyrahoituksen kokonaisuutta. Suomi tukee komission ehdotusta avaruuden ja puolustusasioiden kokoamista yhdeksi kokonaisuudeksi.
Suomi tukee komission ehdotusta kasvattaa huomattavasti puolustusta tukevan rahoituksen määrää tulevassa rahoituskehyksessä.
Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
Suomi tukee puolustusrahoitusratkaisuja, joilla tosiasiallisesti vahvistettaisiin Euroopan puolustusta. Suomen tavoitteena on, että tukea suunnataan nimenomaisesti itäisen etulinjan maille.
Suomi pitää muun muassa tekoälyratkaisuja, suurteho- ja kvanttilaskentaa, siruteknologiaa sekä 6G-teknologiaa keskeisinä murrosteknologioina, joita tulisi tukea tulevassa rahoituksessa. Tähän kytkeytyen EU-rahoituksen kohdentamisessa tulisi huomioida myös EU:n digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ja kyberturvallisuuteen liittyviä tarpeita.
Liittyen kilpailukykyrahoitukseen Suomi tunnistaa kansallisten, maansisäisten verkkojen kehittämisen merkityksen Euroopan kilpailukyvylle, mutta korostaa rahoituksen markkinaehtoisuutta. EU:n rahoituksella tulisi myös vahvistaa ja edelleen kehittää EU:n globaalia johtajuutta kierto- ja biotaloudessa sekä biopohjaisissa ratkaisuissa.
Suomi korostaa ruokaan, luonnonvaroihin, ilmastoon ja ympäristöasioihin liittyvän tutkimuksen merkitystä osana kilpailukyvyn ja kestävän bio- ja kiertotalouden edistämistä EU:ssa. Jatkossa maaseudun kehittämistä edistäviin toimiin tulisi hyödyntää laaja-alaisesti rahoitusta, esimerkiksi hyödyntämällä myös kilpailukykyrahastoa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaa.
Ennallistamistoimiin liittyen Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri välineitä ennallistamistoimien rahoitukseen.
Suomi katsoo, että rahoituskehyksellä tulisi jatkossakin tukea EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista komission esityksen mukaisesti.
Suomi pitää perusteltuna rahoituksen lisäämistä puhtaaseen siirtymään EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden vahvistamiseksi.
Varautumisen osalta Suomi katsoo, että EU-rahoitusta tulisi olla mahdollista kohdentaa jäsenvaltioiden varautumistoimiin nykyistä laajemmin huomioiden kuitenkin jäsenvaltioiden ensisijainen toimivalta asiassa.
Kokonaisuudesta:
Valtioneuvosto tarkastelee komission ehdotuksen yksityiskohtia osana rahoituskehyksen kokonaisuutta ja tarkentaa kantaansa neuvottelujen edetessä. Suomen lopulliset kannat muodostetaan neuvottelujen loppuvaiheessa muodostumassa olevan kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden.
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa erikseen osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta.
Edellä mainittuja valtioneuvoston kantoja täydennetään tällä U-kirjelmällä seuraavasti:
Valtioneuvosto pitää ehdotettua yhden kilpailukykyrahaston mallia perusteltuna ja pitää tärkeänä, että yhdistetyistä ohjelmista säilyisi niiden globaalia kilpailukykyä edistävät elementit myös tulevassa kilpailukykyrahastokokonaisuudessa. Erityisesti kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tulisi muodostaa mahdollisimman vaikuttava, selkeä ja toimiva kokonaisuus.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan komission ehdottamat neljä politiikkaikkunaa ovat rajauksiltaan ja sisällöltään oikeansuuntaisia. Valtioneuvosto katsoo, että kilpailukykyrahaston kaksikäyttöpainotus on perusteltua koko rahastossa. Valtioneuvosto katsoo, että uudessa ohjelmarakenteessa tulisi säilyttää vakaa ja pitkäjänteinen rahoitus myös kilpailukyvyn, turvallisuuden ja resilienssin näkökulmasta poikkileikkaaville kokonaisuuksille.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan EU:n strategisen kilpailukyvyn ja sitä tukevan unionin rahoituksen tulisi perustua unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille.
Valtioneuvosto katsoo, että hankkeiden ja rahoituksen kohteiden valinta tulee ensisijaisesti perustua avoimeen kilpailuun ja laatuun sekä vaikuttavuuteen globaalin kilpailukyvyn ja teollisuuden uudistamisen näkökulmasta.
Valtioneuvosto korostaa, että kilpailukykyrahastossa ja sen toimeenpanossa keskeistä on yksityisen rahoituksen mobilisointi sekä yritysten ja tutkimustoimijoiden yhteistyön hyödyntäminen. Täten vahvistettaisiin strategisia investointeja sekä edistettäisiin globaalisti kilpailukykyisimpien ja innovatiivisimpien yritysten kasvua. Valtioneuvosto painottaa pk-yritysten pääsyn edistämistä toimitusketjuihin ja yritysten tasapuolisten toiminta- ja kilpailumahdollisuuksien varmistamista.
Valtioneuvosto katsoo, että rahaston toimenpiteet ja rahoitusta koskevat säännöt tulisi määritellä asetuksessa riittävän selkeästi ja näkee tarpeen täsmentää erityisesti käytettäviä instrumentteja, rahoituskriteereitä ja -periaatteita sekä budjettijakaumaa neuvottelujen edetessä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että erityisesti EU:n teknologia-alan edelläkävijöille suunnatut instrumentit ovat toimivia ja lisäarvoa tuottavia.
Valtioneuvosto katsoo, että olisi tarkoituksenmukaista vahvistaa jäsenvaltioiden roolia kilpailukykyrahaston toimeenpanossa. Tämän osalta jäsenvaltioille tulisi mahdollistaa riittävät vaikutusmahdollisuudet rahoituksen kohdentamiseen.
Valtioneuvosto katsoo, että IPCEI-hankkeiden tulisi olla pääosin jäsenmaiden rahoittamia. Mahdollisen EU:n lisärahoituksen tulee perustua hankkeiden laatuun, ei esimerkiksi maantieteelliseen tasapainoon.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmisteluissa tulisi kiinnittää huomioita komissiolle ehdotetun säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirron tarkoituksenmukaisuuteen, laajuuteen ja oikeasuhtaisuuteen.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti komission ehdottamien nopeutettuihin ja kohdennettuihin poikkeustoimiin rahoitusta kohdennettaessa. Mahdollisia poikkeuksia voitaisiin tarkastella avoimesti hyvin poikkeuksellisissa, esimerkiksi puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kilpailukykyrahaston strategisten hankkeiden lopullista määrittelyä koskevat vastuut ovat selkeitä.
Valtioneuvosto katsoo, että asetuksen valmistelussa ja EU-varojen käytössä tulisi seurata EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia menettelyjä ja periaatteita.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti komission ehdottamaan taannehtivasti myönnettävään rahoitukseen ja korostaa, että poikkeusmenettelyillä myönnettävälle tuelle tulee olla vahvat perusteet ja selkeästi määritellyt myöntämismenettelyt. Taannehtivaa rahoitusta voisi tapauskohtaisesti tarkastella puolustusinvestointien osalta, mutta tämän osalta tarvitaan lisäselvitystä.
Valtioneuvosto pitää valtiontukisääntöjen kunnioittamista ja kansallisia osarahoitusvaatimuksia tärkeinä elementteinä, kun tarkastellaan kansallisen ja EU:n kilpailukykyrahoituksen kokonaisuutta. On tärkeää, etteivät rahoituksen kohdentuminen ja sen kriteerit johtaisi haitallisiin heijastusvaikutuksiin EU:n valtiontukipolitiikassa eikä sisämarkkinoiden toiminnassa. Valtioneuvosto kuitenkin suhtautuu avoimesti siihen, että kilpailukykyrahastoon sisältyvää puolustustutkimusrahoitusta voitaisiin tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa toteuttaa ilman kansallista osarahoitusvaatimusta.
Valtioneuvosto painottaa budjettitakausten ja muiden ei-avustusmuotoisten rahoitusinstrumenttien osuutta kilpailukykyrahastossa.
Valtioneuvosto korostaa, että Euroopan investointipankki (EIP)-ryhmän, muiden sijoittajien, jäsenvaltioiden ja komission roolijaon tulisi olla mahdollisimman selkeä. Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena painottaa EIP-ryhmän roolia kilpailykykyrahaston osana olevan InvestEU-välineen toteutuskumppanina.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tulevan rahoituskehyksen mahdollisia alkaviin ja skaalausvaiheen yrityksiin kohdistuvia rahoitusinstrumentteja, kuten InvestEU-välinettä, tulisi suunnata nykyistä laajemmin vivuttamaan yksityisiä pääomasijoituksia. Valtioneuvosto katsoo, että näin vahvistettaisiin yritysten riskirahoituksen saatavuutta innovaatioiden kehittämiseksi ja edelleen kasvun mahdollistamiseksi.
Valtioneuvosto katsoo, että EU:n kriittisen infrastruktuurin ja erityisesti merenalaisen infrastruktuurin suojelu ja korjaaminen sekä niihin käytettävät teknologiat ovat tärkeitä EU:n energiaturvallisuuden ja resilienssin vahvistamisessa ja niiden kehittämisessä tulisi hyödyntää EU-tason toimia.
Valtioneuvosto tunnistaa, että osaaminen on keskeinen tekijä niin työelämän kuin yhteiskunnan uudistumiskyvylle, ja vaatii vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja panostusta. Valtioneuvosto suhtautuu kuitenkin varauksellisesti sellaisiin uusiin rakenteisiin, jotka lisäävät hallinnollista taakkaa.
Politiikkaikkuna 1) Puhdas siirtymä ja teollisuuden hiilestä irtaantuminen
Valtioneuvosto korostaa panostuksia puhdasta siirtymää edistäviin toimiin osana Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamista. Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, että puhtaan siirtymän edistäminen avaa kestäviä tuotteita ja ratkaisuja tarjoaville yrityksille merkittäviä kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa eurooppalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukykyä ja vähentää tuontiriippuvuutta.
Valtioneuvosto painottaa kilpailukykyrahastossa markkinaehtoista ja teknologianeutraalia lähestymistapaa, jossa markkinalle annetaan mahdollisuus hakea ilmasto- ja luontohaittojen vähentämiseen tehokkaita ratkaisuja.
Valtioneuvosto korostaa, että hiilineutraalin teollisuuden toteutumisen vaatima uudistuminen ja tulevaisuuden kilpailukyky edellyttävät investointeja uuteen teknologiaan, teknologian kehittämiseen ja valmistukseen sekä monipuolisiin, sektorirajat ylittäviin liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeihin. Ratkaisuja tulisi hakea tavoilla, jotka uudistavat teollisuutta ja vähiten vääristävät sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailua.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti komission esittämään lähestymistapaan, jolla määriteltäisiin soveltamisalaksi tietyt teknologiat ja strategiset hankkeet, sillä valittu tapa ei huomioisi teknologista kehitystä. Valtioneuvosto korostaa, että kaikkia puhtaan energiatuotannon mahdollistavia teknologioita tarvitaan siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta.
Valtioneuvosto korostaa tarvetta kasvattaa riskirahoitusta erityisesti puhtaan siirtymän hankkeiden ensimmäisen kaupallisen vaiheen investointeihin ja skaalausinvestointeihin. Riskirahoituksen kohdentamisessa tulisi painottaa investointeja, joiden toteutuminen edistäisi uuden tiedon ja osaamisen tai arvoketjujen syntymistä ja jotka eivät olisi vielä kaupallisesti kannattavia.
Valtioneuvosto katsoo, että EU:n strategisen kilpailukyvyn ja päästövähennysten kannalta on tärkeää ohjata jatkossakin EU-rahoitusta liikenteen vähähiilistämiseen ja käyttövoimamurroksen edistämiseen.
Politiikkaikkuna 2) Terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous
Valtioneuvosto katsoo, että EU:n rahoituksella tulisi vahvistaa ja edelleen kehittää EU:n globaalia johtajuutta kierto- ja biotaloudessa sekä biopohjaisissa ratkaisuissa. Valtioneuvosto korostaa erityisesti korkean jalostusasteen kierto- ja biotalouden ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta tuotavista fossiilisista polttoaineista sekä tehostavat luonnonvarojen käyttöä.
Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että kilpailukykyrahastossa tunnistetaan ruokaturvan varmistaminen, ja rahoituksen kautta voitaisiin osaltaan vahvistaa maatalous-, kalastus- ja metsäalan sekä maaseutu- ja rannikkoalueiden kilpailukykyä ja kestävyyttä. Valtioneuvosto korostaa metsäpohjaisen biotalouden ja ruokasektorin innovaatioiden ja tuotteistamisen mahdollisuuksia.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nykyisen LIFE-ohjelman mukaisia toimia voitaisiin rahoittaa myös osana kilpailukykyrahastoa. Valtioneuvosto katsoo, että puhtaaseen siirtymään liittyviä strategioita edistettäisiin tehokkaasti kilpailuun perustuvilla kehittämishankkeilla.
Valtioneuvosto korostaa terveysteknologioiden merkitystä uusille innovaatioille ja kasvulle sekä lääketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamista. Tämän osalta keskeistä on digitalisaation, uusien teknologioiden ja datan täysimääräinen hyödyntäminen.
Valtioneuvosto tunnistaa, että osana Euroopan kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista kansanterveyden edistäminen on yksi keskeinen tekijä vastattaessa geopoliittisen toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin.
Politiikkaikkuna 3) Digitaalinen johtajuus
Valtioneuvosto painottaa, että politiikkaikkunan toimien tulisi edistää digitaaliteknologioiden ja datatalouden kautta tapahtuvaa elinkeinorakenteen ja talouden uudistamista unionin globaalin kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan toimia eri toimialojen uudistumiseen. Valtioneuvosto tunnistaa, että datatalouden edistäminen on keskeistä tuottavuusvaikutuksien kasvattamiseksi.
Valtioneuvosto korostaa, että EU:n digitaalinen johtajuus, teollisuuden uudistuminen ja teknologisen omavaraisuuden vahvistaminen edellyttävät investointeja erityisesti murrosteknologioihin, kuten tekoälyratkaisut, suurteho- ja kvanttilaskenta, siruteknologia, 6G sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiat.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota kvanttiteknologian ja suurteholaskennan suureen merkitykseen EU:n strategisen kilpailukyvyn kannalta ja Suomen kyvykkyyksiin näissä teknologioissa.
Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, että Euroopan digitaalinen omavaraisuus vaatisi panostuksia kriittiseen digitaalisen infrastruktuuriin, ohjelmistoihin ja palveluihin sekä näiden toimintavarmuutta ylläpitäviin ja kehittäviin ratkaisuihin.
Valtioneuvosto katsoo, että olisi tärkeää kehittää eurooppalaisia digitaalisia arvoketjuja. EU:n olisi investoitava ratkaisuihin, jotka vahvistavat Euroopan dataomavaraisuutta ja edistävät eurooppalaisella datalla tuotetun arvon jäämistä eurooppalaisten hyödyksi.
Eurooppalaisella rahoituksella tulisi kehittää unionin kilpailukykyä ja huoltovarmuutta edistäviä omia kyvykkyyksiä, kuten eurooppalaisia kyberturvallisuusteollisuuden ratkaisuja etenkin kriittisillä toimialoilla. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti korkean riskin laitetoimittajien rajaamiseen hakukelpoisuuden ulkopuolelle.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kilpailukykyrahasto ja Globaali Eurooppa -väline täydentäisivät toisiaan tarkoituksenmukaisesti vahvistaen EU:n digitaalista suvereniteettia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että digitalisaatio- ja teknologiakysymyksiä käsiteltäisiin läpileikkaavasti ja pitää tärkeänä turvallisten ja luotettavien digitaalisen yhteyksien edistämistä EU:n lisäksi myös kolmansissa maissa.
Politiikkaikkuna 4) Resilienssi ja turvallisuus, puolustusteollisuus ja avaruustoiminta
Valtioneuvosto pitää esitetyn kilpailukykyrahaston keskeisenä tavoitteena Euroopan puolustuksen vahvistamista teollisuuspoliittisten tavoitteiden ohella.
Valtioneuvosto tukee komission esitystä hyödyntää EDIP-ohjelman rakennetta kehitettäessä puolustustoimia kilpailukykyrahaston osana.
Valtioneuvosto pitää keskeisenä jäsenvaltioiden tukemista EU-välineillä puolustusteollisen pohjan vahvistamisessa sekä sotilaallisen huoltovarmuuden ja liikkuvuuden kehittämisessä. Lisäksi riittävän rahoituksen kohdentaminen rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämistoimiin on tärkeää. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen rahoittaa suorituskykyjen koko elinkaarta.
Valtioneuvosto korostaa, että EU-rahoituksella tulisi kehittää EU-jäsenvaltioiden asevoimien yhteistoimintakykyä, puolustusteollisuuden valmiuksia ja puolustuksen resilienssin kehittämistä.
Valtioneuvosto pitää keskeisenä unionin itäreunan turvallisuuteen vaikuttavien toimien vahvistamista. Neuvotteluiden tässä vaiheessa EDPCI-hankkeiden (European Defence Projects of Common Interest) valmistelussa valtioneuvosto painottaa unionin itäisen reunan puolustamiseen kuten maataistelukykyyn ja avaruuteen liittyvien suorituskykyjen kehittämistä.
Valtioneuvosto tukee EUDIS-ohjelman (EU Defence Innovation Scheme) perustamista osana resilienssi, turvallisuus, puolustusteollisuus ja avaruus -politiikkaikkunaa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä edistää toimia, jotka vauhdittaisivat puolustusalan innovaatiosykliä ja mahdollistaisivat innovaatioiden käyttöönoton.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että puolustusteollisuuden erityispiirteet ml. hanke- ja tietoturvallisuus otettaisiin riittävällä tavalla huomioon asetuksessa.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti komission minimivaatimukseen kolmen jäsenvaltion osallistumisesta hankekonsortioihin.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti esitettyyn puolustusteolliseen neuvoa-antavaan johtokuntaan ja erityisesti sen toimivaltaa ja suhdetta puolustusteolliseen ohjelmakomiteaan. Valtioneuvosto katsoo, että mikäli johtokunta asetettaisiin, sen tulisi huomioida olemassa olevat jäsenvaltioiden suorituskykyjen kehittämisen välineet ja vältettävä päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien rakenteiden kanssa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että yhteisiin uhkiin vastaamiseksi jatketaan EU:n puolustusmateriaaliyhteistyön syventämistä samanmielisten kumppaneiden kanssa hyödyntäen mm. turvallisuus- ja puolustusyhteistyökumppanuuksia.
Valtioneuvosto tukee ehdotusta, jonka mukaan puolustusalan kehittämishankkeita rahoittaville jäsenvaltioille tulisi lähtökohtaisesti myöntää pääsyoikeus hankkeiden tulosaineistoon.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen lähtökohtaisesti rajoittaa EU-rahoitettujen hankkeiden tulosten siirtoa EU:n ulkopuolelle viennin ollessa puolustus- ja avaruusteollisuuden kasvun näkökulmasta keskeistä.
Valtioneuvosto korostaa, että EU:n avaruusjärjestelmien tulee jatkossakin olla kaksikäyttöisiä siviilijärjestelmiä, jotka huomioisivat puolustustoimijoiden tarpeita. Valtioneuvosto kannattaa avaruuteen liittyvien kykyjen kokoamista yhteen resilienssin, turvallisuuden ja puolustuksen kehittämisen kanssa.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kilpailukykyrahaston toimilla kannustettaisiin avaruusteollisuutta ja -toimijoita innovatiivisuuteen, mikä vahvistaisi toimialan kilpailullisuutta ja tukisi yritysten toimintaedellytyksiä.
Valtioneuvosto pitää ehdotettuja uusia avaruustoiminnan elementtejä tarpeellisina. Lisäksi valtioneuvosto korostaa EU:n avaruusohjelman puitteissa rakennettujen keskeisimpien kyvykkyyksien jatkuvuutta sekä yhteisen avaruustilannekuvan kehittämistä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että politiikkaikkunan tavoitteiden toteuttamiseksi kilpailukykyrahastosta voitaisiin myöntää rahoitusta myös yhteiskunnan kriisivarautumisen ja huoltovarmuuden turvaamiseen kannalta merkittäviin hankkeisiin