Valiokunnan lausunto
TaVL
53
2018 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti Eurooppa" ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (2021—2027), (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti Eurooppa (2021—2027) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta, (3) neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa "Horisontti Eurooppa" täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021—2025, (4) neuvoston päätökseksi eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio, ja (5) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) Nro 912/2010, (EU) Nro 1285/2013, (EU) Nro 377/2014 ja päätöksen 541/2015/EU kumoamisesta
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti Eurooppa" ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (2021—2027), (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti Eurooppa (2021—2027) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta, (3) neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa "Horisontti Eurooppa" täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021—2025, (4) neuvoston päätökseksi eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio, ja (5) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) Nro 912/2010, (EU) Nro 1285/2013, (EU) Nro 377/2014 ja päätöksen 541/2015/EU kumoamisesta (U 70/2018 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Eeva-Liisa
Kortekallio
työ- ja elinkeinoministeriö
lakimies
Maija
Lönnqvist
työ- ja elinkeinoministeriö
opetusneuvos
Eeva
Kaunismaa
opetus- ja kulttuuriministeriö
vararehtori
Anna
Valtonen
Aalto-yliopisto
kansainvälisten asioiden päällikkö
Johanna
Hakala
Suomen Akatemia
hallintojohtaja
Marko
Viljanen
Ilmatieteen laitos
johtava asiantuntija
Mika
Tuuliainen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio antoi 7.6.2018 ehdotuksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi ”Horisontti Eurooppa” vuosille 2021—2027. Ohjelma on järjestyksessään 9. EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma. Ehdotuspaketti koostuu neljästä osasta: 1. Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, Horisontti Eurooppa, sekä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt (COM(2018) 435 final); 2. Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täydentävä erityisohjelma (COM(2018) 436 final); 3. Euroopan Atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma, joka täydentää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa (COM(2018) 437 final); 4. Vaikutusarvio ja rahoitusta koskevat lausumat (COM(2018) 445 final). Tässä yhteydessä esitellään myös ITERiä koskevan neuvoston päätöksen muutosesitys. 
Avaruusohjelma-asetuksella perustetaan Unionin avaruusohjelma. Asetukseen on koottu kaikkia EU:n avaruusohjelmia koskevat keskeiset säännökset aiempien yksittäisiä ohjelmia koskevien säädösten sijaan. Asetus kumoaa nykyiset avaruusohjelmia koskevat erillissäädökset, lukuun ottamatta Galileo-ohjelman julkisesti säänneltyä turvallisuuspalvelua (Public Regulated Services) koskevaa lainsäädäntöä. Komissio ehdottaa avaruusohjelmalle 14,2 mrd. euroa (vuoden 2018 hinnoin) kehyskaudelle 2021—2027. 
Valtioneuvoston kanta
Horisontti Eurooppa -ohjelman yleiset tavoitteet ja rakenne
Valtioneuvosto pitää ensivaiheen kantana Horisontti Eurooppa -ehdotuskokonaisuutta myönteisenä. Valtioneuvoston mielestä ehdotukset ovat sekä unionin yleisen politiikan painopisteiden että Euroopan tutkimusta ja innovaatiotoimintaa koskevien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tukemalla voidaan vahvistaa tiedon lisääntymistä, kestävää kehitystä, talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä ja koko EU:n kilpailukykyä sekä yhteiskunnallista kehitystä. Edellytyksenä kuitenkin on, että voimavarat kohdennetaan tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla todellisen lisäarvon luomiksi EU-alueen laajuisesti. 
Valtioneuvosto katsoo, että tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta rahoitettavan toiminnan tulee jatkossakin perustua korkeaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatuun, ei kiintiöihin tai aluekriteereihin. Lisäksi tulee tarkastella toiminnan vaikuttavuutta Euroopan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä eurooppalaisen lisäarvon synnyttämistä. Valtioneuvosto korostaa monenkeskisen rajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä ohjelman toimeenpanossa. 
Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa ohjelman rakennetta kannatettavana. Puiteohjelman pilareiden painotukset tukevat hyvin kestävää kehitystä, tuottavuutta, uuden tiedon ja innovaatioiden syntymistä sekä merkittävimpien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Valtioneuvosto korostaa sitä, että eri pilareiden välinen vuorovaikutus tulee varmistaa ja niiden tulee täydentää toisiaan. 
Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti komission ehdotuksiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman uusiin avauksiin koskien ehdotuksia avoimen tieteen ja avoimen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä läpimurtoinnovaatioiden ja markkinoita luoviin innovaatioihin liittyvän toiminnan vankistamiseksi, yhteisesti sovittujen periaatteiden puitteissa. Tutkimuksen ja innovoinnin avointa toimintatapaa vahvistamalla voidaan parantaa tutkimuksen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tutkimustulosten tehokkaampaa ja helpompaa hyödyntämistä.  
Valtioneuvosto pitää hyvänä komission ehdotusta, jonka mukaan ohjelma sisältää sekä tutkija- ja yrityslähtöistä että yhteiskunnan haasteista lähtevää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitettavien tutkimusten tulosten monipuolisesta hyödyntämisestä on huolehdittava. 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Horisontti Eurooppa -ohjelman avulla vahvistetaan yhdessä muiden rahoitusvälineiden kanssa eurooppalaista kilpailukykyä tehostamalla eri rahoitusvälinealueiden välisiä synergioita.  
Valtioneuvosto tarkentaa myöhemmässä vaiheessa kantaansa ohjelman sisällön painotuksiin.  
Valtioneuvoston mielestä tulee löytää riittävä tasapaino perustutkimuksen, kilpailukyvyn edistämiseen liittyvän teollisuutta tukevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja eri politiikkoja tukevan tutkimuksen välille. 
Lisäksi on tärkeää, että ohjelman pitkän keston vuoksi ohjelman aikana nouseviin uusiin ja ennakoimattomiin tarpeisiin voidaan reagoida ja että ohjelman hallinnoinnin yksinkertaistamista jatketaan.  
Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelma (2021—2025)
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutusohjelmaksi. Ydinenergia-alan tutkimus on tärkeää sekä alan oman kehittämisen että sen keskeisiin EU-politiikan linjauksiin ja tavoitteisiin liittyvien yhteyksien vuoksi. Valtioneuvoston mielestä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman tulee tukea Euroopan energiatutkimuspolitiikan, erityisesti Euroopan strategisen energiateknologia-suunnitelman (SET-suunnitelma), ja energiaunionin tavoitteiden toteuttamista. Ohjelman tulee tukea myös Euroopan teollisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamista sekä vahvistaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa tällä alalla. 
Valtioneuvosto tukee komission ehdottamia ohjelman sisällöllisiä painotuksia, joiden mukaan ehdotetuilla tutkimus- ja innovaatiotoimilla on tavoitteena parantaa ydinenergia-alan turvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä sekä säteilysuojelua, mukaan lukien sovelluksiin erityisesti terveydenhuollon alueella. Valtioneuvoston mielestä on tärkeää jatkaa myös ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimusta.  
Valtioneuvoston mielestä ohjelman tulee edistää eurooppalaista huippuosaamista ja sen tulee synnyttää aitoa eurooppalaista lisäarvoa. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää niitä ohjelmia, joiden puitteissa edistetään ja koordinoidaan tutkimustoimia jäsenvaltioissa EU:n lisäarvon maksimoimiseksi. Myös ydinenergia-alan koulutukseen, osaamiseen ja tietojohtamiseen on panostettava riittävästi. 
Valtioneuvosto ottaa Euratom-ohjelman rahoituksen enimmäismäärään kantaa osana vuosien 2021—2027 rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. 
ITER
Valtioneuvosto pitää ITER-hankkeen edistymistä tärkeänä. ITER-hanke on tärkeä tulevaisuuden energiatuotantoratkaisujen näkökulmasta. ITER on myös hyvin haastava teknologian kehitysalusta ja sellaisena se tukee Euroopan ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Se on merkittävä, mm. materiaalitekniikan ja fysiikan tutkimuksen alusta, jonka pohjalta syntyy uusia innovaatioita myös fuusioenergian ulkopuolelle. 
Unionin avaruusohjelma
Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotus Unionin avaruusohjelmasta ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirastosta toimii hyvänä pohjana jatkoneuvotteluille ja on pääosin oikeansuuntainen. EU:n avaruusohjelmia koskevien säännösten kokoaminen samaan säädökseen selkeyttää sovellettavaa lainsäädäntöpohjaa. 
Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotus yhdenmukaistaa ohjelman hallintomalli ja selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä on tervetullut. EU:n, EU:n avaruusohjelmaviraston, EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön vahva yhteistyö luo pohjan avaruusohjelman menestykselle. Valtioneuvosto arvioi vielä tarkemmin eri toimijoiden roolia, vastuita ja yhteistyön edellytyksiä ehdotuksen jatkokäsittelyn aikana.  
Valtioneuvosto katsoo, että EU:n avaruusohjelmassa on tärkeä edistää mahdollisuuksia täydentää ohjelman tarjoamaa dataa ja sovelluksia kaupallisilla palveluilla. Valtioneuvosto pitää erityisen tärkeänä, että edistetään pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kehittää uutta liiketoimintaa avaruusohjelman tuottaman datan ja palveluiden avulla. Käyttäjien tarpeiden tulee ohjata avaruusohjelman kehittämistä ja sisältöä. Datan saatavuus ja käytettävyys tulee varmistaa. Myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ohjelmassa tulee edistää niin kansallisilla kuin yhteisön laajuisilla toimilla. Valtioneuvosto arvioi soveltuvia toimia jatkokäsittelyn aikana. 
Rahoituksen mitoitus
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Tämä koskee Horisontti Eurooppaa, Euratomia, ITERiä ja Unionin avaruusohjelmaa.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat
Nyt käsiteltävät ehdotukset ovat osa EU:n tulevien rahoituskehysten kokonaisuutta. Talousvaliokunta on ottanut kantaa rahoituskehysten yleisiin linjauksiin ja painotuksiin lausunnossaan TaVL 48/2018 vpU 45/2018 vp. Lausunnossaan talousvaliokunta korosti erityisesti tulevaisuusinvestointien merkitystä rahoituskehysten kokonaisuudessa. Tarkastelun kohteena olevat ehdotukset toteuttavat osaltaan tätä painotusta. Ehdotuksilla pyritään lisäämään ohjelmien vaikuttavuutta nykyiseen verrattuna. Talousvaliokunnan seuraavassa esittämät huomiot liittyvät ennen muuta Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Muiden kirjelmässä U 70/2018 vp käsiteltyjen ohjelmien, Euratomin, ITERin ja avaruusohjelman, osalta talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston arvioihin ja toteaa, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan osalta seuraavassa esitetyt yleiset havainnot ja painotukset koskevat osaltaan myös näitä ehdotuksia.  
Nykyistä horisontti-puiteohjelmaa on pidetty onnistuneena, ja se muodostaa hyvän perustan nyt käynnissä olevalle uudistustyölle. EU-rahoitus toimii kansallista ja alueellista rahoitusta täydentävästi, ja se voi oikein kohdennettuna merkittävästi tukea unionin kilpailukykyä ja politiikkatavoitteiden toteutumista. Talousvaliokunta pitää keskeisenä lähtökohtaa, jonka mukaan ohjelman tulee tukea tutkimus- ja innovaatiotoiminnan eri vaiheita ja osa-alueita lähtien ideoista aina tulosten ja innovaatioiden yhteiskuntaan ja markkinoille saattamiseen asti. 
Rahoituksen taso ja ohjelmien suhde muihin EU-rahoituskehyksen rahoitusvälineisiin
Kokonaisuutena rahoituskehyksiin sisältyvät ehdotukset merkitsisivät tutkimukseen ja innovointiin osoitettavien määrärahojen kasvua 30 %:lla nykykauteen verrattuna, kun vertailu suoritetaan EU27-maiden kesken. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tutkimuksen ja innovoinnin painoarvo tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa säilyy vähintään nyt ehdotetun tasoisena. Talousvaliokunta korostaa lisäksi, että erityisesti innovatiivisten ja korkeariskisten hankkeiden osalta rahoitusvälineet eivät voi korvata tukien ja avustusten tarvetta, ja niiden säilyttäminen osana keinovalikoimaa on tärkeää myös tulevaisuudessa. 
Talousvaliokunta on pitänyt tärkeänä EU-rahoituksen yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Tähän pyritään InvestEU-ohjelmalla, jolla yhdistettäisiin nykyiset rahoitusvälineet saman kokonaisuuden alle. Talousvaliokunta on tarkastellut tätä lausunnossaan TaVL 49/2018 vpU 64/2018 vp. InvestEU-ohjelman alle koottaisiin kaikki eri politiikka-alojen rahoitusinstrumentit, joilla täydennetään avustusmuotoista rahoitusta esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Talousvaliokunta on kiinnittänyt jo InvestEU-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan huomiota siihen, että huolimatta tavoitteesta yksinkertaistaa rahoituksen rakenteita, rakenne ei ole täysin selkeä, koska Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sisällytettäisiin InvestEU:n kanssa rinnakkaisia rahoitusrakenteita. Tämä vaikuttaa olevan vastoin pyrkimystä rakenteiden selkeyttämisestä. 
Ohjelman rakenne ja painotukset
Talousvaliokunta pitää Horisontti Eurooppa -ohjelmaan esitettyä, pitkälti nykyiseen rakenteeseen perustuvaa pilarirakennetta lähtökohdiltaan perusteltuna. Ohjelma sisältäisi sekä tutkija- ja yrityslähtöistä että yhteiskunnan haasteista lähtevää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Talousvaliokunta pitää samoin keskeisenä, että rahoitus perustuu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatuun sekä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen eikä esimerkiksi kiintiöihin tai alueellisiin kriteereihin.  
Keskeistä ohjelmassa on myös pyrkimys vastata laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Talousvaliokunta korostaa tältä kannalta paitsi maiden myös tieteenalojen rajat ylittävän, monialaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitystä. Talousvaliokunta pitää myönteisenä, että ohjelmalla voidaan tukea merkittävästi sekä EU:n että Suomen politiikkatavoitteiden toteutumista esimerkiksi ilmastotavoitteiden, kiertotalouden, digitalisaation ja työelämän kehittämisen osalta. Tältä kannalta keskeinen on ohjelman pilari II. Tähän sijoittuvat viisi klusteria: 1. terveys, 2, osallistava ja turvallinen yhteiskunta, 3. digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus, 4, ilmasto, energia ja liikkuvuus ja 5. ruoka ja luonnonvarat. Ohjelman vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että teollisuuden ja yritysten osallistumiselle luodaan hyvät puitteet pilareissa II ja III. Samalla on keskeistä varmistaa, että pilareiden välinen vuorovaikutus toimii: korkeatasoisen tutkimuksen ei tule rajoittua vain I pilariin ja toisaalta myös pilarin I tulosten tulee tulla hyödynnetyiksi innovaatiotoiminnassa. 
Tieteenalojen rajat ylittävällä lähestymistavalla on erityistä merkitystä myös luoville aloille, jotka ovat EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisessä asemassa. Talousvaliokunta katsoo sen vuoksi, että erillisten tiedettä ja innovaatiota edistävien ohjelmien (Horisontti Eurooppa) ja luovia aloja edistävien ohjelmien (Luova Eurooppa) sijaan olisi perusteltua etsiä eri tieteenalojen yhteistyötä ja ohjelmien välisiä synergioita. Talousvaliokunta painottaa, että keskeistä olisi myös, että Horisontti-ohjelma voisi osaltaan toimia sillanrakentajana tutkimuksen ja luovien alojen yritystoiminnan välillä. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 11.10.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Martti
Mölsä
sin
varapuheenjohtaja
Harri
Jaskari
kok
jäsen
Harry
Harkimo
liik
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Laura
Huhtasaari
ps
jäsen
Lauri
Ihalainen
sd
jäsen
Katri
Kulmuni
kesk
jäsen
Eero
Lehti
kok
jäsen
Lea
Mäkipää
sin
jäsen
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
jäsen
Hanna
Sarkkinen
vas
jäsen
Ville
Skinnari
sd
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Lauri
Tenhunen
Viimeksi julkaistu 22.10.2018 15:45