Hallituksen esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan direktiivin kansallisessa täytäntöönpanossa on havaittu puutteita. Tämän vuoksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia. Lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia muutettaisiin kansallisen lainsäädännön yhteensovittamiseksi OECD:n alaisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.
Sääntelykokonaisuuden arviointia.
Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut säännökset ovat pääasiallisesti teknisluontoisia virheiden korjauksia ja lain soveltamisessa ilmenneiden epäselvyyksien täsmennyksiä. Näiltä osin talousvaliokunnalla ei ole huomautettavaa. Ehdotetussa sääntelyssä on kuitenkin sellaisia kansallisen harkintavallan rajoissa tehtyjä sääntelyratkaisuja, joiden suhteen talousvaliokunta ehdottaa, että hallintovaliokunta arvioisi mahdollisuutta niiden muuttamiseen.
Sääntelyn johdonmukaisuus.
Esityksen mukaisella lainsäädännöllä tavoitellaan kansallisen säännöstömme yhdenmukaisuutta kansainvälisten normien kanssa. Johdonmukaisuus kansallisen ja kansainvälisen säännöstön välillä on erityisen tärkeää näillä normeilla torjuttavan ilmiön kansainvälisen luonteen vuoksi. Lain soveltamisen kannalta on tärkeää, että säädökset ovat myös sisäisesti johdonmukaisia.
Ensimmäisen lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:ssä on määritelty laissa käytettyjä ilmaisuja. Pykälän 1 momentin 13 kohdan a alakohtaan on esitetty muutos, jonka mukaan läheinen liikesuhde poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäsenen kanssa ei enää tekisi henkilöstä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön yhtiökumppania. Talousvaliokunta katsoo, että vastaavaa sääntelyä sisältyy myös saman lainkohdan b alakohtaan. Talousvaliokunta ehdottaa hallintovaliokunnan harkitsevan, että sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi mainittu alakohta saisi sanamuodon ”kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sellaisten yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yksinomistajia ja edunsaajia, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eduksi.”
Lain 3 luvun 2 §:ssä säädetään asiakkaan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta. Säännöksen taustalla olevassa FATF:n suosituksissa käytetty termi ”account” voi tilin lisäksi tarkoittaa myös asiakassuhdetta laajemminkin. Joissakin tilanteissa asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen on mahdollista suorittaa vasta tiettyjen asiakkuudelle tai liiketoimelle asetettujen kriteerien täyttyessä. Tämän vuoksi talousvaliokunta ehdottaa, että hallintovaliokunta harkisee pykälän 1 momentin ensimmäinen lauseen muuttamista muotoon: ”Ilmoitusvelvollisella ei saa olla tässä pykälässä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta anonyymeja tai tekaistuilla nimillä olevia tilejä tai asiakkuuksia.”
Siirtymäajat laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta (1. lakiehdotus).
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys kansallisen harkintavallan käytöstä erityisesti siirtymäaikojen pituuksien suhteen. Talousvaliokunta esittää, että hallintovaliokunta arvioisi seuraavassa esitetyin perustein 1. lakiehdotuksen siirtymäaikoja pidennettäväksi seuraavin osin.
Lain 3 luvun 3 §:ssä säädetään asiakkaan tuntemistiedoista ja niiden säilyttämisestä. Säännöksessä on täydennetty voimassa olevaa oikeushenkilön tuntemistietojen säilyttämistä koskevaa vaatimusta ja lisätty velvollisuus selvittää ja säilyttää oikeushenkilön kotipaikan osoite sekä pääasiallisen liiketoimintapaikan osoite, jos se eroaa kotipaikan osoitteesta. Talousvaliokunta huomauttaa, että kotipaikan ja pääasiallisen liiketoimintapaikan osoitteita koskevat muutokset edellyttävät muutoksia ilmoitusvelvollisten tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Teknisten muutosten tekemiseksi ja asiakkaiden tietojen täydentämiseksi tarvittaneen tämän lain voimaantulon aikaa pidempi siirtymäaika. Talousvaliokunta katsoo, että kohtuullinen siirtymäaika 3 §:n 2 momentin 3 kohdan voimaantuloon olisi kuluvan vuoden loppuun saakka.
Talousvaliokunta katsoo, että myös saman luvun 5 §:n mukainen vakuutustuotteisiin liittyvä erityinen tuntemisvelvollisuus sekä 6 §:n mukainen tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen edellyttävät muutoksia ilmoitusvelvollisen tietojärjestelmiin ja että kohtuullinen siirtymäaika 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin tämänkin säännöksen voimaantuloon olisi kuluvan vuoden loppuun saakka.
Kokoavia huomioita.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen ja harmaan talouden eri muotoihin puututaan tehokkain toimenpitein. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva sääntely on sillä torjuttavan ilmiön ylikansallisuuden vuoksi tarkoituksenmukaista toteuttaa kansainvälisesti yhdenmukaisin säännöksin. Kansallisin toimin toteutettuna lainsäädäntöön ja viranomaisten toimivaltuuksien väliin jäisi todennäköisesti aukkoja, jotka voisivat vaarantaa sääntelyn tavoitteiden saavuttamisen.
Valiokunta muistuttaa, että sähköisen rahaliikenteen nopeutta ja helppoutta hyödynnetään pääasiallisesti täysin laillisiin tarkoituksiin, ja pitää tärkeänä, ettei yksityisyyden suojaa rajoiteta tarpeettomasti sääntelyn sinänsä tärkeistä tarkoitusperistä huolimatta. Digitalisaatiokehityksen myötä ja käteisen rahan käytön yhä vähentyessä tiedot pankki- ja maksutilien tapahtumista voivat antaa varsin kattavan kuvan henkilön elämästä. Myös perustuslakivaliokunta (PeVL 48/2018 vp — HE 167/2018 vp) on katsonut, että pankkisalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot ovat viimeaikaisen kehityksen johdosta katsottavissa perustuslain tarkoittaman yksityisyyden suojan piiriin kuuluviksi. Tämän vuoksi niiden toimien, joilla tunkeudutaan yksityisyyden suojan kattamalle alueelle, tulee olla tarkasti yksilöityjä ja perusteltuja.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää koskevassa lainsäädännössä on siis olennaisilta osin kysymys siitä, missä määrin, minkälaisissa tilanteissa ja millä perusteilla viranomaisten tarpeet ohittavat yksityisyyden suojan ja minkälaisin menettelyin tämä ohittaminen voidaan toteuttaa ja minkä henkilöjoukon tietoihin viranomaisten katseluoikeus ulottuu. Yksinomaan se seikka, että menettelyjä digitalisoimalla ja tietovirtoja automatisoimalla voidaan joitakin viranomaistoimia hoitaa aikaisempaa sujuvammin, ei riitä perusteeksi sille, että samalla luodaan arkaluonteista tietoa sisältäviä laajoja tietokantoja, joihin annetaan pääsy hyvin erityyppisin perustein.