Viimeksi julkaistu 9.7.2025 16.58

452 kumoamisesta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkomaisten sijoitusten seurannasta unionissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 kumoamisesta (U 16/2024 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:

erityisasiantuntija Lasse Puroma
työ- ja elinkeinoministeriö
asiantuntija Linda Rönnqvist
työ- ja elinkeinoministeriö
ohjelmajohtaja Juha Jokela
Ulkopoliittinen instituutti
johtaja Timo Vuori
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
teknologiajohtaja Lauri Kangas
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry
EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela
Teknologiateollisuus ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:

Keskuskauppakamari
Pääomasijoittajat ry
Suomen Asianajajaliitto

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:

ulkoministeriö

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Asetusehdotuksella yhdenmukaistettaisiin jäsenvaltioiden seurantamekanismien tietyt olennaiset osat asettamalla jäsenvaltioille sitovat vähimmäisvaatimukset, joita ovat mm: velvoite perustaa kansallinen mekanismi, toteuttaa kaksivaiheista seurantaa, kohdistaa seuranta määritellyille sektoreille (mm. EU:n kriittisten teknologioiden lista), velvoite huomioida kommentit ja lausunnot nykyistä paremmin ja turvallisuusvaikutusten tarkempi määrittely. Ehdotuksessa ei muutettaisi vallitsevaa käytäntöä, jossa jäsenvaltiot antavat tiedoksi kansallisesti seurattavat sijoitukset komissiolle sekä muille jäsenvaltioille ja tekevät itse lopullisen päätöksen otettuaan huomioon komission mahdollisen lausunnon tai mahdolliset muiden jäsenvaltioiden huomiot.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston kantoja EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiaan on määritetty selvityksissä E 13/2023 vp sekä E 6/2024 vp.

Suomi pitää tärkeänä, että EU kehittää taloudellisen turvallisuuden strategiaa suurvaltakilpailu, geopoliittinen vastakkainasettelu ja muuttunut toimintaympäristö huomioiden, ja EU:n kumppanuuksia vahvistaen. Tavoitteena tulee olla globaalisti vahva ja toimintakykyinen EU (E 13/2023 vp).

Suomi korostaa yleisesti, että EU-tasolla olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että unionilla ja jäsenvaltioilla on käytössään riittävät välineet menestyä tilanteessa, jossa kriisinkestävyyden kasvattaminen on kohonnut erityisesti suurvaltojen keskeiseksi tavoitteeksi. EU:n ratkaisujen tulee perustua lähtökohtaisesti kauppaa vapauttaviin ja arvoketjuja monipuolistaviin ratkaisuihin.

Suomi painottaa toimivien sisämarkkinoiden merkitystä, reilua kilpailua sekä markkinaehtoista ja teknologianeutraalia lähestymistapaa ja korostaa ennustettavan sääntelyn merkitystä selkeän ja vakaan investointi- ja toimintaympäristön luomisessa yrityksille. Eurooppalaisten yritysten kykyä ja mahdollisuuksia arvioida ja varautua omaan ja toimitusketjunsa toimintaan vaikuttaviin tekijöihin tulee vahvistaa ja yrityksillä tulee säilyttää vastuu omasta varautumisestaan. (E 13/2023 vp)

Suomi pitää perusteltuna, että EU:lla on keinoja tarvittaessa puuttua kilpailua vääristävään toimintaan ja taloudellisen turvallisuuden riskeihin. Samalla on huolehdittava, ettei kehitys johda sisään päin kääntymiseen, markkinoiden sulkemiseen ja kauppajännitteiden vahvistumiseen globaalilla tasolla. (E 13/2023 vp) Suomi pitää jatkossakin tärkeänä avoimuutta ja myönteistä suhtautumista myös EU:n ulkopuolisista maista tuleville sijoituksille tiedostaen, että joissakin tapauksissa ulkomaisiin sijoituksiin saattaa liittyä sekä kansalliseen että Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavia riskejä. Samalla valtioneuvosto pitää tärkeänä, että taloudellisesti dynaaminen ja vahva unioni pystyy kehittämään kriisinsietokykyään ja geopoliittista rooliaan. Suomi katsoo, että olemassa olevan asetuksen lyhyestä toimeenpanoajasta sekä erillisen vaikutusarvion puuttumisesta johtuen, on tärkeää tarkkaan pohtia uudistuksen hyödyt ja haitat.

Ulkomaisten sijoitusten seurantaa voidaan käyttää yhtenä työkaluna hallitsemaan taloudellisen turvallisuuden riskejä. Suomi tukee seuranta-asetuksen kehittämistä riskienhallintatyökaluna asetus-ehdotuksen mukaisesti. Tehokkaiden, kohdennettujen ja oikeasuhtaisten keinojen määrittelyssä Suomi kiinnittää huomiota yhteisen tietopohjan kartuttamiseen, huolellisiin riskimäärityksiin ja riskinarviointeihin, toimintavaihtoehtojen kartoittamiseen ja aiemmilla toimenpiteillä saavutettuihin tuloksiin ja vaikutuksiin. Toimivaltakysymyksiä on arvioitava huolellisesti. Asetusehdotus kaventaisi osittain jäsenvaltioiden mahdollisuuksia olla seuraamatta tiettyjä ulkomaisia sijoituksia. Suomi korostaa, että kansallisen turvallisuuden tulee kuulua jatkossakin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan.

Suomi pitää tärkeänä, että kaikilla jäsenvaltioilla olisi käytössään kattava mekanismi ulkomaisten sijoitusten seurantaan. Keskeistä on, että seuranta-asetuksen mukainen yhteistyö- ja tiedonvaihtomekanismi kohdentuisi jatkossa nykyistä tarkemmin turvallisuutta ja yleistä järjestystä todennäköisesti vaarantaviin sijoituksiin, joihin liittyy jäsenvaltioiden rajat ylittäviä vaikutuksia sisämarkkinoilla. Yhteistyö- ja tiedonvaihtomekanismilla on mahdollista antaa jäsenvaltioille tärkeitä tietoja kansallisten seurantapäätösten tueksi, mutta tiedonvaihto on toteutettava vain rajatuissa tapauksissa, eikä tiedonvaihto menettelyineen saa muodostaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkomaisen sijoituksen osapuolille. Seurantapäätösten tulee jatkossakin pysyä kansallisessa toimivallassa. Edellä mainitut asiat huomioiden Suomi tukee asetusehdotuksen tavoitteita.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Komissio ehdottaa Euroopan unioniin suuntautuvien ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevaa uutta sääntelyä (COM(2024) 23 final), joka korvaisi voimassa olevan EU-asetuksen ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että unioniin ulkopuolelta suuntautuvat sijoitukset eivät nykyisessä kireässä geopoliittisessa tilanteessa vaaranna EU:n tai sen jäsenmaiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä. Ehdotuksen mukaan EU:n ja sen jäsenmaiden turvallisuus kytkeytyy niiden kykyyn parantaa häiriönsietokykyä ja vähentää riskejä, joita aiemmin vaarattomina pidetyt talouden kytkökset voivat aiheuttaa.

Ehdotuksen taustalla ovat 20.6.2023 päivätty komission tiedonanto taloudellisesta turvallisuudesta (JOIN(2023) 20 final) ja 24.1.2024 julkaistu tiedonanto Komission viisi uutta aloitetta taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi. Ehdotus ulkomaisten sijoitusten seurannasta on yksi näistä aloitteista. Lisäksi EU:n tilintarkastustuomioistuin on lokakuussa 2023 antanut erityiskertomuksen voimassa olevan unioniin kohdistuvien suoria sijoituksia koskevan sääntelyn toimivuudesta ja tehnyt ehdotuksia sen kehittämiseksi.

Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin ulkomaisten sijoitusten seurantaa yhtenä keskeisenä keinona hallita myös taloudellisen turvallisuuden riskejä ja katsoo, että komission ehdotuksen yleiset tavoitteet ulkomaisten investointien seurantaa koskevan sääntelyn kehittämiseksi ovat perusteltuja sekä EU:n turvallisuuden ja yleisen järjestyksen että taloudellisen resilienssin turvaamisen näkökulmasta. Valiokunta viittaa 4.4.2024 antamaansa lausuntoon TaVL 7/2024 vp komission viidestä uudesta aloitteesta taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi ja korostaa, että EU:n taloudellista turvallisuutta vahvistavat toimenpiteet tulee toteuttaa avoimen talouden, globaalin vaihdannan ja pääoman vapaan liikkuvuuden edut huomioiden.

Keskeisten ehdotusten arviointia

Yleistä

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on velvollisuus perustaa ja ottaa käyttöön asetusehdotuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset täyttävä ulkomaisten sijoitusten seurantajärjestelmä. Voimassa olevan sääntelyn mukaan ulkomaisten sijoitusten seuranta on jäsenmaille vapaaehtoista. Talousvaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan viidellä jäsenvaltiolla ei vielä tällä hetkellä ole ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevaa kansallista seurantajärjestelmää. Lisäksi eri jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien soveltamisalat ja niiden mukaiset menettelyt poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Asetusehdotuksen mukaan ulkomaisia investointeja koskevan sääntelyn mukaiset seurannan perusperiaatteet pysyisivät ennallaan, mutta kansallisille seurantamekanismeille asetettaisiin yhdenmukaiset jäsenvaltioita sitovat vähimmäisvaatimukset. Nämä vähimmäisvaatimukset koskisivat erityisesti sitä, minkälaiset sijoitukset olisivat seurannan kohteena, sekä seurannassa sovellettavia menettelyjä ja määräaikoja. Jäsenmaat kuitenkin tekisivät edelleen lopulliset päätökset yksittäisten ulkomaisten sijoitusten sallittavuudesta, ja niillä olisi myös mahdollisuus hyväksyä tai pitää voimassa ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevia täydentäviä kansallisia säännöksiä. Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ulkomaisten sijoitusten seurantaa EU:n alueella ja varmistaa, että seuranta kohdistuu erityisesti EU:n turvallisuuden kannalta kriittisiin teknologioihin ja kriittisille toimialoille.

Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston ja useiden asiantuntijalausuntojen mukaisesti perusteltuna ehdotuksen tavoitetta yhdenmukaistaa ulkomaisten sijoitusten seurantaa unionissa ja ulottaa ulkomaisten sijoitusten seuranta koko EU:n alueelle. Näin voidaan kattavammin hallita ulkomaisten investointien kautta EU:n turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä sekä turvata eri toimijoille aiempaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Talousvaliokunta viittaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että oikeasuhtainen, ennakoitava, tarkkarajainen ja liikesalaisuuksien suojaa kunnioittava sääntely tukee tavoitetta investointiympäristön säilymisestä houkuttelevana myös EU:n ulkopuolisille investoinneille.

Suomessa ulkomaisten investointien seuranta perustuu lakiin ulkomaisten yritysostojen seurannasta (172/2012). Toimivaltainen viranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö, joka seuraa turvallisuuskriittisiin Suomeen rekisteröityihin yrityksiin kohdistuvia ulkomaisia sijoituksia yhdessä laajan poikkihallinnollisen viranomaisverkoston kanssa. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan komission ehdotus edellyttää nykyisen kansallisen seurantajärjestelmän mukaisten menettelyjen täsmentämistä ja soveltamisalan laajentamista, minkä seurauksena seurannan piiriin kuuluvien sijoitusten määrä lisääntyisi huomattavasti.

Talousvaliokunta pitää valitettavana, että komissio ei ole tehnyt ehdotuksesta perusteellista vaikutustenarviointia ja toteaa, että esitys sisältää ulkomaisten sijoitusten seurannan soveltamisalaa, sijoitusten seurantaan sovellettavaa menettelyä ja määräaikoja koskevia ehdotuksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia seurannan kohdentumiseen, ulkomaisten sijoittajien ja sijoitusten kohteena olevien yritysten asemaan, ulkomaisten sijoitusten seurannasta vastaavien viranomaisten velvollisuuksiin sekä markkinoiden toimintaan ylipäätään. Talousvaliokunta toteaa myös, että perusteellinen vaikutustenarviointi olisi tarpeen myös sen varmistamiseksi, että ehdotettu ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskeva sääntely on linjassa ja muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden muiden ulkomaisia yrityksiä koskevien EU-lainsäädäntöjen kanssa, joita ovat muun muassa EU:n sulautuma-asetus, ulkomaisia tukia koskeva sääntely sekä EU:n kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi.

Ehdotetun sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden ja ennakoitavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että jatkoneuvotteluissa ehdotuksen keskeiset vaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan huolellisesti. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan keinovalikoiman tehokkuutta ja kohdentamisen oikeasuhtaisuutta arvioitaessa tulee panostaa yhteisen tietopohjan kartuttamiseen, huolellisiin riskimäärityksiin ja riskiarviointeihin, toimintavaihtoehtojen kartoittamiseen sekä aiemmilla toimenpiteillä saavutettuihin tuloksiin ja vaikutuksiin.

Soveltamisala

Ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi seurata ulkomaisia investointeja huomattavasti nykyistä laajemmin. Suorien ulkomaisten sijoitusten ohella niiden tulisi seurata myös sellaisia unionin sisäisiä sijoituksia, joissa sijoittaja on ulkomaisessa määräysvallassa. Sen sijaan arvopaperisijoitukset ja konsernien sisäiset uudelleenjärjestelyt eivät kuuluisi seurannan piiriin, jos sijoittajalla ei ole niiden kautta mahdollisuutta vaikuttaa sijoituksen kohteen hallintaan.

Asetusehdotus edellyttää, että ulkomaisten sijoitusten seuranta jäsenmaissa kattaa vähintään asetusehdotuksen liitteessä II mainitut toimialat sekä sijoitukset, joissa sijoituksen kohteena oleva yritys osallistuu liitteessä I listattuihin EU:n rahoitusohjelmiin. Tämän perusteella seurannan piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaksikäyttötuotteet, sotilasteknologiat ja puolustustarvikkeet, kehittyneet puolijohteet, kvanttiteknologia, bioteknologia ja tekoäly.

Jäsenmaiden kansallisten seurantamekanismien tulisi kattaa ulkomaiset sijoitukset myös niihin yrityksiin, jotka ovat mukana Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden kannalta keskeisissä EU-ohjelmissa. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan puolustusrahasto EDF, EU:n ammustuotannon vahvistamiseen tähtäävä rahasto ASAP sekä PESCO, jonka tavoitteena on edistää jäsenmaiden yhteisiä puolustukseen liittyviä hankkeita. Lisäksi asetuksen mukaisen seurannan piiriin kuuluisivat IPCEI-ohjelmat, joiden puitteissa kehitetään ja vahvistetaan usean jäsenmaan yhteistyönä ja niiden yhteisellä rahoituksella EU:n taloudellisen resilienssin kannalta kriittisiä arvoketjuja ja tuotantoa (esimerkiksi akut ja vety).

Talousvaliokunta pitää useiden asiantuntijalausuntojen tavoin perusteltuna, että ulkomaisten investointien seurannan soveltamisala pyritään saamaan jäsenmaissa nykyistä yhdenmukaisemmaksi. Jatkoneuvotteluissa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että asetuksen soveltamisala on selkeä ja että se mahdollistaa sääntelyn teknologianeutraalin soveltamisen. Talousvaliokunta kiinnittää vielä huomiota asetusehdotuksen 19 artiklaan, ja toteaa, että komissiolle annettu toimivalta muuttaa delegoiduilla säädöksillä asetuksen liitteiden I ja II listauksia seurannan piiriin kuuluvista toimialoista ja EU-ohjelmista, mikä tekee sääntelystä ja sen vaikutusten arvioinnista entistä vaikeammin ennustettavaa ja mahdollisesti ongelmallistakin.

Menettelytavat ja määräajat

Ehdotuksella pyritään myös yhdenmukaistamaan EU:n jäsenmaiden ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevia menettelyjä ja niihin liittyviä määräaikoja. Seuranta tulisi järjestää jäsenmaissa niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat sijoitukset ja niiden vaikutukset arvioitaisiin ensin alustavassa tarkastelussa, jota seuraisi perusteellinen tutkimus niiden sijoitusten osalta, joihin voi liittyä turvallisuusriskejä. Voimassa olevan sääntelyn tavoin jäsenmaa antaisi tällaiset ulkomaiset sijoitukset tiedoksi muille jäsenmaille, jotka voisivat esittää huomautuksia, jos ne katsovat, että kyseisellä sijoituksella on todennäköisesti vaikutuksia niiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Vastaavasti sijoitukset annettaisiin tiedoksi myös komissiolle, joka voisi antaa lausunnon, jos se katsoo sijoitukseen liittyvän unionin etuihin tai muiden jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Seurantaa toteuttava jäsenmaa tekee jatkossakin lopullisen päätöksen ulkomaisen investoinnin sallittavuudesta, mutta sen tulisi ottaa muiden huomautukset mahdollisimman tarkasti huomioon ja pyrkiä löytämään esitettyjä turvallisuusriskejä vähentäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Yksittäinen jäsenvaltio voisi myös tietyin edellytyksin ryhtyä oma-aloitteisesti asetuksen mukaiseen menettelyyn jonkin toisen jäsenvaltion alueelle kohdistuvasta ulkomaisesta sijoituksesta, jos se katsoo kyseisen sijoituksen vaikuttavan kielteisesti sen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, eikä sijoituksen kohteena oleva jäsenmaa ole antanut sitä tiedoksi asetuksen edellyttämällä tavalla. Komissio voisi aloittaa vastavanlaisen menettelyn, jos sijoitus vaikuttaa kielteisesti yhden tai useamman maan turvallisuuteen tai unionin etua koskeviin hankkeisiin. Ehdotuksen mukaan oma-aloitteiselle puuttumiselle tulisi varata vähintään 15 kuukauden määräaika sijoituksen toteuttamisesta lukien. Useissa asiantuntijalausunnoissa on nostettu esiin huoli siitä, että mahdollisuus puuttua jälkikäteen ja näin pitkän ajan kuluttua jo toteutettuihin sijoituksiin voi ainakin tietyiltä osin heikentää investointiympäristön ennustettavuutta ja houkuttelevuutta.

Talousvaliokunta katsoo, että ulkomaisten investointien seurantaan liittyvien menettelyjen ja niihin liittyvien määräaikojen yhdenmukaistaminen on sinänsä kannatettavaa. On kuitenkin varmistettava, ettei seurantajärjestelmästä aiheudu yrityksille ja seurantaa toteuttaville jäsenmaiden viranomaisille kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Valiokunta pitää myös aiheellisena asiantuntijakuulemisessa ja asiantuntijalausunnoissa esitettyä huolta siitä, että ehdotuksen mukainen mahdollisuus puuttua jo toteutettuihin ulkomaisiin sijoituksiin pitkän ajan kuluttua jälkikäteen aiheuttaa markkinoille epävarmuutta, joka voi vähentää EU:n ja Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten sijoitusten kohteena. Talousvaliokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa tulee huolehtia siitä, että ehdotus myös tältä osin toteuttaa sille asetettua tavoitetta avoimesta ja tasapuolisesta toimintaympäristöstä, ja että viranomaisten mahdollisuudet puuttua jälkikäteen jo toteutettuihin sijoituksiin eivät heikennä oikeusvarmuutta ja investointiympäristön ennustettavuutta ja houkuttelevuutta.

Kokoavia huomioita

Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kirjelmässä ja useissa asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa ulkomaisten sijoitusten seuranta on tärkeä työkalu sekä EU:n turvallisuuden ja yleisen järjestyksen että taloudellisen resilienssin turvaamisen näkökulmasta. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen yleiset tavoitteet ulkomaisten investointien seurantaa koskevan sääntelyn kehittämiseksi ovat perusteltuja. Sekä ulkomaisten sijoitusten seurannan tehokkuuden että sijoitusten osapuolten kannalta on tärkeää, että seurantamekanismit ovat kaikissa EU:n jäsenmaissa riittävän samankaltaisia, ennakoitavia ja läpinäkyviä, ja että menettelyt ja määräajat ovat selkeitä ja oikeasuhtaisia. Valiokunta kuitenkin korostaa, että EU:n taloudellista turvallisuutta vahvistavat toimenpiteet tulee toteuttaa avoimen talouden, globaalin vaihdannan ja pääoman vapaan liikkuvuuden edut huomioiden. Ehdotuksesta ei myöskään saa aiheutua yrityksille tai jäsenmaiden viranomaisille kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Talousvaliokunta korostaa myös houkuttelevan investointiympäristön keskeistä merkitystä jäsenmaiden ja niiden yritysten kilpailukyvyn ja kestävän talouskasvun perustana, ja pitää jatkuvaa vuoropuhelua keskeisten kumppanimaiden kanssa olennaisen tärkeänä. Valiokunta viittaa lausuntoonsa komission viidestä uudesta aloitteesta taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi TaVL 7/2024 vp, jonka mukaan keskeisille kumppaneille ja kilpailijoille tulee viestiä EU:n taloudellisen turvallisuuden linjauksista sekä seurata tarkasti, millaisia toimia ne mahdollisesti suunnittelevat. Valiokunta toteaa vielä, että kulloinkin vallitseva maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia ulkomaisten sijoitusten seurantaan liittyviä toimenpiteitä tarvitaan. Sääntelyn toimivuutta ja tehokkuutta onkin tarpeen seurata myös jatkossa, jotta sillä pystytään vastaamaan oikealla tavalla teknologisessa, taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.