Valiokunnan lausunto
TyVL
1
2018 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Valtioneuvoston selvitys: Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2018
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selvitys: Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2018 (E 106/2017 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten valtioneuvoston selvityksestä. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle 1.3.2018 mennessä. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
EU-erityisasiantuntija
Ville
Korhonen
valtioneuvoston kanslia
hallitusneuvos
Liisa
Heinonen
työ- ja elinkeinoministeriö
kansainvälisten asioiden johtaja, ylijohtaja
Veli-Mikko
Niemi
sosiaali- ja terveysministeriö
asiantuntija
Katja
Miettinen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
kansainvälisten asioiden päällikkö
Pekka
Ristelä
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
kansainvälisten asioiden päällikkö
Risto
Kousa
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Akava ry
Suomen Yrittäjät ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa 2018 linjataan sekä Suomen kantoja käynnissä oleviin keskeisiin vaikuttamiskohteisiin että alustavia kantoja tiedossa oleviin keskeisiin tuleviin aloitteisiin. EU-vaikuttamista ohjaa lisäksi kunkin ministeriön toimialaltaan laatima vaikuttamissuunnitelma. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt strategiaa toimialaansa kuuluvien asioiden osalta. 
Hallituksen linjauksessa korostetaan ratkaisukeskeistä otetta EU:n kehittämiseen, mitä valiokunta pitää hyvänä. Valiokunta kuitenkin katsoo, että myös EU:n kehittämisen pitkän tähtäimen linjauksista ja visioista tulisi strategiassa käydä keskustelua. Erityistä huomiota valiokunnan mielestä tulee kiinnittää ennakoivaan otteeseen Suomelle ja EU:lle merkittävien vaikuttamiskohteiden tunnistamisessa ja niihin vaikuttamisessa. 
Sosiaalinen ulottuvuus
Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio antoivat yhteisen julistuksen sosiaalisten oikeuksien pilarista marraskuussa 2017. Pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Pilarissa määriteltyjen periaatteiden ja oikeuksien toteuttaminen on jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien yhteinen tehtävä. 
Valiokunta toteaa, että vaikka strategiassa korostetaan sosiaalisen Euroopan tärkeyttä, sosiaalista ulottuvuutta käsitellään siinä verraten suppeasti linjaamalla kantoja vain käynnissä oleviin tai suunnitteilla oleviin hankkeisiin. Valiokunta korostaa EU:n tulevaan toimintaan ja sen prioriteetteihin vaikuttamista ja Suomen pitkän tähtäimen tavoitteita sekä niihin liittyvää vaikuttamistyötä.  
Valiokunta yhtyy strategian painotuksiin ja sen näkemykseen digitaalisten markkinoiden, alustatalouden ja muiden uusien työn tekemisen tapojen tärkeydestä Euroopan ja Suomen taloudelliselle kasvulle. Valiokunta toteaa, että työn murros edellyttää entistä enemmän huomion kiinnittämistä myös muuttuvan työn sosiaaliseen ulottuvuuteen. Suomen ja EU:n työlainsäädäntö perustuu aikaan, jolloin työtä tehtiin pääasiassa tiettynä aikana kiinteässä paikassa. EU:n vakavana haasteena on vastata työn murrokseen niin, että työn syntymistä voidaan helpottaa ja samalla turvata työntekijän vähimmäissuoja myös jatkossa. Työn murroksessa on huomioitava sosiaali- ja eläketurvan ylläpitämiseksi tarvittavien varojen ja sosiaali- ja eläke-etujen kertyminen. 
Suomessa toteutetaan reaaliaikainen tulorekisteri siten, että kaikki palkkatiedot näkyvät järjestelmässä vuoden 2019 alusta ja Kelan ja muiden tahojen maksamat etuudet vuoden 2020 alusta lähtien. Reaaliaikainen tulorekisteri tekee talouden ja verotuksen ennakoimisesta nykyistä helpompaa erityisesti silloin, kun henkilö saa tuloa useasta eri lähteestä ja useasta maasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää yhteisen eurooppalaisen tulorekisterin perustamista ja yhteisten sääntöjen luomista sen toimintaan.  
Valiokunta katsoo, että työsuhteen todentamisdirektiivin uudistamisessa tulee huomioida olemassa oleva kattava työehtosopimusjärjestelmä Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomen tulee yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa varmistaa, etteivät todentamisdirektiivin mahdolliset muutokset siirrä perusteettomasti työmarkkinaosapuolten sovittavissa olevia kysymyksiä direktiivitasolla säänneltäviksi ja näin vaaranna Suomen ja muiden Pohjoismaiden työehtosopimusjärjestelmien erityispiirteitä.  
Elinikäinen oppiminen
EU:n alueella arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa huonosti koulutettua aikuista. Työllistymisen, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi on valiokunnan näkemyksen mukaan tärkeää kiinnittää huomiota osaamisen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tärkeyteen muuttuvassa työelämässä ja tehostaa aikuisten koulutusta ja kouluttautumista koko Euroopan alueella. On arvioitu, että Suomessa työn murroksen seurauksena on tarve uudelleenkouluttaa miljoona työssäkäyvää ja 300 000 työntekijän nykyinen työ uhkaa loppua kokonaan vuoteen 2030 mennessä. 
EU:ssa elinikäisen oppimisen pohjana pidetään lähinnä peruskoulutuksessa hankittuja vahvoja perustaitoja, jotka mahdollistavat oppimisen myös työuran aikana. Suomessa elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus nähdään luontevana ja tärkeänä myös työuran aikana, ja aikuisten osallistuminen tutkintoihin johtavaan ammatilliseen tai korkeakoulutukseen on Suomessa eurooppalaisittain poikkeuksellisen laajaa.  
Suomi on monessa suhteessa koulutuksen mallimaa. Valiokunta katsoo, että elinikäisen oppimisen kehittäminen ja edistäminen EU:ssa sopisi hyvin Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaan. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 22.2.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tarja
Filatov
sd
varapuheenjohtaja
Heli
Järvinen
vihr
jäsen
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Reijo
Hongisto
sin
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anna
Kontula
vas
jäsen
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
jäsen
Ilmari
Nurminen
sd
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Eero
Suutari
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
jäsen
Matti
Torvinen
sin
jäsen
Juhana
Vartiainen
kok
jäsen
Eerikki
Viljanen
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marjaana
Kinnunen
Viimeksi julkaistu 8.3.2018 10:45