Yleistä
Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin vaalien (6.—9.6.2024) jälkeen strategisen ohjelman, jossa määritetään EU:n prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle. Valtioneuvoston selvityksessä (E 58/2023 vp) määritellään Suomen avaintavoitteet kyseiselle EU-vaalikaudelle 2024—2029. Avaintavoitteet toimivat keskeisenä välineenä osallistuttaessa Eurooppa-neuvoston strategisen ohjelman laadintaan sekä ennakkovaikuttamisessa loppuvuodesta 2024 toimintansa aloittavan komission ohjelmaan.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan EU-vaikuttamista ja ennakkovaikuttamista tehostetaan ja kannanmuodostamista nopeutetaan. Kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta siirrytään jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Kauden 2024—2029 avaintavoitteiden määrittelyä varten ministeriöt ovat identifioineet omalta sektoriltaan hallitusohjelman EU-prioriteettien mukaisesti merkittäviä aloitteita tai asiakokonaisuuksia, joiden sisältöön ja suuntaan on tärkeä vaikuttaa ennakolta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy siihen, että Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on aktiivinen, luotettava ja ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka toimii aloitteellisesti, rakentavasti ja ennakoivasti edistääkseen omia tavoitteitaan. Valiokunta painottaa jatkuvan vaikuttamisen merkitystä konkreettisten tavoitteiden onnistumisen varmistamiseksi. Lausunnossaan valiokunta tarkastelee Suomen avaintavoitteita oman toimialansa osalta jäljempänä esitettävin huomioin.
Tasa-arvo
Valtioneuvoston selvityksessä todetaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien olevan unionin kaiken toiminnan perusta. Valtioneuvoston kannan mukaisesti on tärkeää, että perusoikeus- ja demokratiapolitiikan pitkäjänteistä kehitystyötä EU:ssa jatketaan. Lisäksi korostetaan Suomen edistävän pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa ja tukevan EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymisen todetaan vahvistavan unionin perustana olevia keskeisiä arvoja ja yhdenmukaistavan perusoikeuksien suojaa Euroopassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että Euroopan unionilla on merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Tasa-arvo on keskeinen osa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloutta. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perus- ja ihmisoikeudet eivät voi toteutua ilman tasa-arvoa eikä tasa-arvo ilman niitä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi puolustaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta EU:ssa. Valiokunta kannattaa valtioneuvoston selvityksen mukaisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä pitäjänteisesti EU:ssa, mutta huomauttaa kuitenkin samalla, että selvityksestä olisi voinut käydä selkeämmin ilmi, mitkä Suomen tavoitteet ovat sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi EU:ssa.
Valiokunta kiinnittää avaintavoitteiden osalta huomiota siihen, että digitaalisen siirtymän vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ovat moninaiset. Digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia, jotka voivat edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta digitalisaatioon liittyy myös merkittäviä riskejä sukupuolten tasa-arvolle. Digitaalisten ratkaisujen tulee hyödyttää eri sukupuolia, ja sen kehityksessä on huomioitava sukupuolten tasa-arvon eri näkökulmat. Esimerkiksi työelämään kohdistuvat digitaaliset murrokset vaikuttavat eri tavalla eri sukupuoliin työelämän voimakkaan sukupuolittaisen jakautumisen vuoksi.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä selvityksessä käsiteltyä kokonaisturvallisuuden lisäämistä. Turvallisuuspolitiikassa on puolustuksen lisäksi tärkeä huomioida talous, ympäristö ja sosiaalinen hyvinvointi. Kansainvälistä ja kansallista turvallisuusympäristön muutosta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin hyvä ottaa mukaan myös tasa-arvonäkökulma. Turvallisuusuhkien kohdistuessa eri tavoin eri väestöryhmiin on eri sukupuolten huomioiminen ja merkityksellinen osallistuminen keskusteluun ja päätöksentekoon olennaista.
Strateginen kilpailukyky
Valtioneuvoston selvityksen mukaan keskeisiä kilpailukykypolitiikan painotuksia ovat riippuvuuksien uudelleenarviointi sekä vastaaminen kovenevaan globaaliin kilpailuun investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologisesta johtajuudesta ja raaka-aineista. EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä Suomen tavoitetta, että nykyisistä tilapäisistä valtiontukisääntöjen joustoista irtaudutaan mahdollisimman nopeasti, ja tukee selvityksessä esitettyä kantaa, ettei uusille valtiontukijoustoille ole tarvetta. Valiokunta korostaa teknologianeutraalia lähestymistapaa.
Valiokunta korostaa, että sisämarkkinoiden toimivuutta on vahvistettava tukemalla oikeudenmukaista kilpailua. Reilujen sisämarkkinoiden kehittämiseksi on tärkeää edistää EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia sekä yhteistä työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä, jonka noudattamisen valvontaan tulee olla riittävän tehokkaat työkalut. Siten voidaan varmistaa kansalaisten tuki sisämarkkinoille sekä ehkäistä työelämän laadun heikentämisen ja työntekijöiden oikeuksien polkemisen kautta syntyviä kilpailuvääristymiä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että työelämän kehittämistä jatketaan vahvistamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU-tasolla. Yhteisiä sääntöjä ja avoimuutta tarvitaan esimerkiksi alustatalouteen, ja sääntelyn kehitystarpeita liittyy myös esimerkiksi tekoälyn ja algoritmien vaikutukseen työelämään.