Viimeksi julkaistu 26.10.2022 13.18

Valiokunnan lausunto TyVL 14/2022 vp HE 114/2022 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Hallintovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 114/2022 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava hallintovaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Jarmo Tiukkanen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Minna-Kaisa  Liukko 
    ulkoministeriö
  • johtava asiantuntija Berit Kiuru 
    sisäministeriö
  • erityisasiantuntija Pekka Lindroos 
    Maahanmuuttovirasto
  • johtaja Eerik Tarnaala 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
  • johtava asiantuntija Katja Kultalahti 
    Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • juristi, johdon tuki Tuomas Kallio 
    Uudenmaan TE-toimisto
  • ylitarkastaja Joonas Rundgren 
    Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • lakimies Sami Nisametdin 
    Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
  • ratkaisupäällikkö Arja Pohjola 
    Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
  • johtava asiantuntija Milka Kortet 
    Palvelualojen työnantajat PALTA ry
  • työehtotoimitsija Toni Malmström 
    Rakennusliitto ry
  • VT, vastaava lakimies Ville Wartiovaara 
    Rakennusteollisuus RT ry
  • johtava asiantuntija Miika Sahamies 
    Akava ry
  • asiantuntija Mikko Räsänen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • asiantuntija Albert Mäkelä 
    Suomen Yrittäjät ry
  • työ-ja elinkeinoyksikön päällikkö  Anne Laitinen-Saunio 
    Suomen Pakolaisapu ry
  • johtaja Natalia Ollus 
    YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Suomen Kuntaliitto
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • STTK ry
  • Keskuskauppakamari
  • Hästön Maatila Oy

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja seitsemää muuta lakia. Muutokset liitelakeihin ovat sääntelyä selventäviä ja säännösviittauksia korjaavia, joten päähuomio esityksessä on ulkomaalaislain 5 luvussa ja eräissä muissa ulkomaalaislain säännöksissä. Ulkomaalaislaissa säilyy jaottelu kaksivaiheiseen osapäätösharkinnan sisältävään työntekijän oleskelulupaan (mukaan lukien saatavuusharkinta, jota esityksellä ei olla uudistamassa) ja muihin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin. Lakiin lisätään uudet säännökset työnantajan sertifioinnista ja säädetään erityisasiantuntijan oleskeluluvasta sekä Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskeluluvasta. Lisäksi ulkomaalaisen suullisen kuulemisen sääntelyä muutetaan ja laissa säädetään kuulemisen tekemisen mahdollisuudesta etäyhteyden välityksellä. 

Esityksen tarkoituksena on edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä, ja sen tavoitteena on keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Esityksen mukaan valmistelun periaatteita ovat olleet muun muassa käsittelyn yhdenmukaistaminen, vastuiden selkeyttäminen, viranomaisten päällekkäisten tehtävien karsiminen ja vahvempi ohjaus sähköiseen asiointiin ja automaation hyödyntämiseen hakemusten käsittelyssä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja toteaa, että tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää, jotta kansainvälinen rekrytointi Suomeen on jatkossa nykyistä sujuvampaa ja Suomi työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton kohdemaana nykyistä houkuttelevampi. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, miten ulkomaalaisten henkilöiden työllistymistä saataisiin edistettyä. 

Työnantajan sertifiointi

Ulkomaalaislaissa ehdotetaan säädettävän työnantajan sertifioinnista. Sertifioinnin tarkoituksena on helpottaa paljon ulkomaista työvoimaa rekrytoivien yritysten hallinnollista taakkaa. Sertifiointi ei kuitenkaan merkitse helpotuksia oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiin, ja se voidaan peruuttaa määräajaksi. Sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitettyä työnantajan sertifiointia kannatettavana. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että saadun selvityksen perusteella sertifiointi koskee hyvin rajoitettua joukkoa työnantajia. Sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kaikki ne työnantajat, joilla ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana ollut vähintään kymmentä työluvalla olevaa ulkomaalaista työntekijää. Valiokunta pitää tärkeänä, että sertifiointimenettelyn vaikutuksia seurataan ja että sertifioinnin piiriin kuuluvien työnantajien joukkoa laajennetaan, mikäli saadut kokemukset ovat myönteisiä. 

Lisäksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että yrityksen koko, työntekijöiden määrä ja yrityksen hyvä taloudellinen asema eivät sellaisenaan ole tae työnantajavelvoitteiden huolellisesta noudattamisesta. Tämänkaltaisten edellytysten sijaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yritys on noudattanut työnantajavelvoitteitaan eikä yrityksellä ole taustalla työnantajavelvoitteiden rikkomista, kuten työntekijöiden alipalkkausta. Valiokunta tähdentää, että sertifiointimenettelyn on oltava huolellinen ja läpinäkyvä. 

Hyväksikäytön ehkäiseminen

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille, että ulkomaalaisten työntekijöiden vakavuusasteeltaan vaihtelevaa hyväksikäyttöä esiintyy suomalaisilla työmarkkinoilla. Hyväksikäyttö voi lievimmässä muodossaan olla suhteellisen vähäistä palkanmaksun laiminlyöntiä, kuten lisien maksamatta jättämistä, ja vakavimmassa muodossaan työperäistä ihmiskauppaa. Näiden väliin mahtuu tunnusmerkeiltään laaja hyväksikäytön kirjo, joka voi rikosoikeudellisesti olla työsyrjintää, kiskonnantapaista työsyrjintää, kiskontaa tai törkeää kiskontaa.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että työperäisen maahanmuuton mahantulosäännöksien helpottamisen yhteydessä on huolehdittava riittävästi siitä, ettei samalla helpoteta ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Tässä keskeistä on ulkomaisen työvoiman käytön valvonta sekä riittävä resursointi työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että saadun selvityksen mukaan yhtenä harmaan talouden uusimpana ilmiönä näyttäytyy ulkomaalaisten henkilöiden kohdalla niin sanottu pakkokevytyrittäjyys, jossa heikommassa asemassa olevia henkilöitä ohjataan tai suorastaan pakotetaan toimimaan ns. kevytyrittäjinä ja sellaisilla ehdoilla, joilla henkilöt eivät voi hoitaa esimerkiksi tapaturmavakuuttamista tai yel-vakuuttamista.  

Työnteko-oikeus ja oikeus harjoittaa elinkeinoa ilman oleskelulupaa

Ulkomaalaislain 81 b §:n 1 momentissa säädetään oikeudesta tehdä ansiotyötä ja harjoittaa elinkeinoa ilman oleskelulupaa muun muassa silloin, kun ulkomaalainen tulee asiantuntijaksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille, että säännös saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä siltä osin, mitä asiantuntijan tehtävillä tarkoitetaan. Eri viranomaisten toisistaan poikkeavat tulkinnat voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita maahantulijoille, kun on epäselvää, voiko työtä tehdä ilman oleskelulupaa vai ei. Valiokunta painottaa, että asiantuntijan kriteerien tulee olla riittävän selkeät. 

Ulkomaalaislain 81 b §:n 2 momentissa säädetään nykysääntelyä vastaavasti kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaalaisen oikeudesta tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Toisin kuin pykälässä säädettävissä muissa tilanteissa, esitetyn sanamuodon mukaan kansainvälistä suojelua hakevilla ei ole oikeutta harjoittaa elinkeinoa, vaan nykysääntelyä vastaavasti ainoastaan oikeus tehdä ansiotyötä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden oikeus elinkeinonharjoittamiseen on aiheuttanut paljon epäselvyyttä. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaan otetaan riittävän tarkasti kantaa esimerkiksi sen suhteen, miten ns. kevytyrittäjiä arvioidaan tässä tilanteessa. 

Muuta

Työ- ja elinkeinoministeriö on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa ehdottanut täsmennyksiä ulkomaalaislain 71 §:n 3 kohdan ja 74 §:n 1 momentin 8 kohdan säännöskohtaisiin perusteluihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää hallintovaliokunnan huomiota kyseisiin työ- ja elinkeinoministeriön esittämiin täsmennysehdotuksiin. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 13.10.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
 
varapuheenjohtaja 
Katja Taimela sd 
 
jäsen 
Kim Berg sd 
 
jäsen 
Atte Kaleva kok 
 
jäsen 
Tuomas Kettunen kesk 
 
jäsen 
Rami Lehto ps 
 
jäsen 
Hanna-Leena Mattila kesk 
 
jäsen 
Anders Norrback 
 
jäsen 
Ilmari Nurminen sd 
 
jäsen 
Arto Satonen kok 
 
jäsen 
Ruut Sjöblom kok 
 
jäsen 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
varajäsen 
Mikko Lundén ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  
Miika  Suves 
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Yleistä

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa työlupaprosessien nopeuttamista. Samalla kuitenkin on huolehdittava siitä, ettei prosessin laatu kärsi tavalla, joka mahdollistaa nykyistä suuremman määrän väärinkäytöksiä esimerkiksi pienentämällä kiinnijäämisriskiä. Tästä syystä perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu varauksella suunniteltuun työnantajien sertifiointimenettelyyn erityisesti, mikäli kriteeristö on yhtä väljästi määritelty kuin esityksessä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää myös tärkeänä, ettei turvatun toimeentulon kriteeristöä väljennetä nykyisestä työttömyysturvalain muuttuessa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää hyvänä pidättäytymispäätöksen vaikutusten laajentamista, mutta pitää pidättäytymispäätöksen voimassaoloaikoja edelleen liian lyhyinä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden ilmiöiden torjumiseksi saatavuusharkinta säilytetään sen nykyisillä keskeisillä kohdealoilla, jotka ovat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskialoja, esimerkkeinä rakennus-, siivous-, ravintola-, telakka- ja maatalousalat. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa myös Rakennusliiton huolet koskien urakoiden ketjutusta ja tukee ehdotusta alipalkkauksen kriminalisoinnista sekä lainsäädännöstä, jolla puututtaisiin urakoiden ketjutukseen sekä työntekijöiden pakottamiseen/huijaamiseen toimimaan normaalin työsopimuksen sijasta toimeksiantosopimuksilla. 

Ennakkotietomenettelystä luopuminen

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa saatavuusharkinnan ennakkotietomenettelystä luopumista. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan siitä huolimatta, että kyseessä on ollut verrattain vähän käytetty menettely, se on ollut työnantajalle verrattain nopea tapa selvittää, onko työntekijän oleskelulupa saatavilla tarjolla olevaan työhön, ja siksi hyödyllinen. Mikäli menettelystä kuitenkin luovutaan, tulisi työnantajilla olla saatavilla ajantasaista tietoa siitä, millaisia osapäätöksiä TE-toimisto on tehnyt eri alueilla eri ammatteihin. 

Työnantajan saatava tieto työnteko-oikeuden päättymisestä viranomaiselta

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että työnantajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että tilanteessa, jossa työntekijän työnteko-oikeus päättyy, viranomainen toimittaa asiasta työnantajalle oma-aloitteisesti tiedon. Suomalaisella viranomaisella on aina tieto siitä, että henkilön työnteko-oikeus Suomessa päättyy. Tätä tietoa ei kuitenkaan anneta työnantajalle, vaikka myös työsuhteesta on tieto kansallisessa ulkomaalaisrekisterissä. Tältä osin esitys ei anna työllistäville yrityksille riittävää suojaa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa Elinkeinoelämän Keskusliiton ja MaRan esitystä siitä, että luotaisiin menettely, jossa työnantaja saa tiedon työnteko-oikeuden päättymisestä suoraan viranomaiselta. 

Työnantajan sertifiointimenettely

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo Palvelualojen ammattiliiton tavoin, ettei esimerkiksi yrityksen koko, työntekijöiden määrä ja yrityksen hyvä taloudellinen asema sellaisenaan ole tae työnantajavelvoitteiden huolellisesta noudattamisesta. Tämänkaltaisten edellytysten sijaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yritys on huolellisesti noudattanut työnantajavelvoitteitaan eikä yrityksellä ole taustalla työnantajavelvoitteiden rikkomista, esimerkiksi työntekijöiden alipalkkausta. Sertifiointimenettelyn tulee olla huolellinen, läpinäkyvä sekä sanktiomahdollisuuden sisältävä. Mikäli työnantaja rikkoo työnantajavelvoitteitaan, menettelyn olisi johdettava nopeaan ja sujuvaan sertifioinnin peruuttamismahdollisuuteen sekä riittävän pitkään karenssiin. Työehtojen ennakkovalvonnalla on keskeinen merkitys, mutta on esiintynyt useita tapauksia, joissa työehtojen ennakkovalvonnassa viranomaiselle annetaan virheellisiä tietoja työluvan saamiseksi. Lupaprosessin keventäminen saattaa myös johtaa työperäisen hyväksikäytön lisääntymiseen.  

SAK:n mukaan on kyseenalaista, että työnantajan sertifioinnin peruuttaminen ja siihen liittyvä karenssiaika ei merkitsisi työnantajalle estettä palkata työvoimaa kolmansista maista. SAK pitää ongelmana myös sertifikaatin pitkää voimassaoloaikaa ja puutteellista valvontaa. Sertifioidut työnantajat eivät työsuojeluviranomaisen riskianalyysin perusteella valikoituisi ensisijaisesti valvonnan kohteeksi. Sertifiointi myönnettäisiin ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ei ole poissuljettu, että kahden vuoden aikana yrityksen omistajat ovat vaihtuneet, ja sitä myötä koko tilanne mahdollisesti muuttunut. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että näistä epäkohdista johtuen sertifiointimenettely voi edistää työperäistä hyväksikäyttöä heikentämällä kiinnijäämisriskiä merkittävästi nykyisestä. 

Lakiehdotuksessa peruuttamismahdollisuus näyttää painottuvan lähinnä virheelliseen ulkomaalaisen työvoiman käyttöön ja liiketoimintakieltoon johtaviin rikkeisiin. Lakiehdotuksessa ei huomioida riittävästi työnantajavelvoitteiden noudattamista tai edes rikoslaissa tarkoitettuun työperäiseen hyväksikäyttöön syyllistymistä sertifioinnin peruuttamisen kannalta. Jää myös epäselväksi, johtaisiko esimerkiksi kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tuomitseminen sertifioinnin peruuttamiseen. Rikoslaissa tarkoitettuihin kiskonnantapaiseen työsyrjintään ja kiskontarikoksiin syyllistymisen samoin kuin vähäistä suuremman työnantajavelvoitteiden laiminlyömisen tulisi ehdottomasti johtaa sertifioinnin peruuttamiseen. Tämä tulisi selkeästi todeta laissa ja sen perusteluissa. Palvelualojen ammattiliiton näkemyksen mukaan on selvää, että työntekijöiden hyväksikäyttöä koskevasta rikoksesta epäiltyä tai tuomittua työnantajaa ei voida pitää ulkomaalaislakiehdotuksen tarkoittamana luotettavaksi oletettuna työnantajana. Sertifiointi tulisikin peruuttaa pysyvästi ainakin tilanteissa, joissa työnantaja on tuomittu työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvästä rikoslaissa tarkoitetusta teosta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyn näkemyksen. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää HEUNIn tavoin tärkeänä, että mikäli sertifiointi otetaan käyttöön, sertifioinnin edellytyksissä tulee nykyistä asetusta muuttaa ottamalla huomioon myös työperäisen hyväksikäytön riskit ja niiden torjuminen. Työnantajan sertifioinnin myöntämisen edellytyksissä tulee varmistaa, että 78 §:ssä esitetyt sertifioinnin peruuttamisen ja 187 §:ssä esitetyt pidättäytymispäätöksen perusteet ulottuvat myös sertifioinnin myöntämiseen. Sen lisäksi sertifioinnin osalta pidättäytymispäätös tulee tehdä, jos työnantajan vastuuhenkilö on syytettynä tai tuomittuna kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, jota 78 §:n määritelmät eivät tällä hetkellä kata, koska kiskonnantapaisesta työsyrjintärikoksesta ei yleensä tuomita vankeusrangaistusta tai yhteisösakkoa. HEUNIn näkemyksen mukaan on tärkeää, ettei seuraamuksen, päätöksen tai tuomion tarvitse olla lainvoimaisia arvioitaessa sertifioinnin peruuttamista. On selvää, että myös sertifioituja työnantajia tulee valvoa. Ennen sertifioinnin uudelleen myöntämistä tulisi ehdottomasti varmistua siitä, että työnantaja on huolehtinut velvoitteistaan ja noudattanut työehtoja. Näiden osalta tulisi voida huomioida myös muiden viranomaisten, kuten työsuojelun, havainnot. Tieto sertifioiduista työnantajista on oltava julkisesti saatavilla, jotta kaikilla toimijoilla on yhtäläinen pääsy tietoon ja väärinkäytöksiin on helpompi puuttua. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyn näkemyksen. 

Pidättäytymispäätös

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo SAK:n tavoin, että pidättäytymispäätös esitetyssä muodossaan ei ole riittävän tehokas pelote estämään työvoiman hyväksikäyttöä ja ohjaamaan työnantajia toimimaan sääntelyn vaatimalla tavalla. Mikäli halutaan tehokkaita ja vaikuttavia keinoja, tulisi pidättäytymismääräyksen olla pidempi ja mahdollisesti asteittainen. SAK:n mielestä rekrytoinnit ulkomailta tulisi estää vähintään kahdeksi vuodeksi työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyneiltä työnantajilta. Jos pidättäytymismääräys ei voi oikeudellisena keinona olla pidempi kuin vuosi, pitää saada käyttöön tehokkaammat keinot ja säätää sellaisesta oikeudellisesta instrumentista, jolla voidaan estää hyväksikäyttöön syyllistyvän työnantajan mahdollisuus jatkaa hyväksikäyttöön perustuvaa liiketoimintamallia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyn näkemyksen ja katsoo, että pidättäytymispäätöksen tulisi koskea lisäksi konserniyrityksiä sekä muita sellaisia yrityksiä, joissa toimivat samat vastuuhenkilöt, joiden johtamaan yritykseen on tehty pidättäytymispäätös. 

Jatkolupahakemus ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus

Uudenmaan TE-toimisto esittää 72 a §:ään uutta momenttia jatkolupahakemusta koskien. Jatkolupahakemuksen yhteydessä TE-toimiston tulee tarkistaa, ovatko ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan hakemisen yhteydessä työnantajan vakuuttamat työsuhteen ehdot ja toimeentulo toteutuneet. Tämän tarkistaminen ja lain tasolla huomioiminen on tärkeää, jotta työntekijän oleskelulupajärjestelmä ei mahdollista työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöä. 

Uudenmaan TE-toimisto esittää uutta pykälää työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta Maahanmuuttovirastolle. Jos myönteisen työperusteisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen työntekijä ei ole aloittanut sovitusti työpaikassa tai on heti työsuhteen alussa lopettanut, tulisi työnantajan ilmoittaa tästä Maahanmuuttovirastolle. Virasto kirjaisi tiedon ylös ulkomaalaisrekisteriin, josta myös TE-toimisto näkisi tiedon ja ottaisi huomioon omassa työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyprosessissa osapäätösten osalta. Tällä pykälällä pystyttäisiin nopeasti puuttumaan tilanteisiin, joissa työnantajat tuovat maahan paljon ulkomaisia työntekijöitä, mutta eivät todellisuudessa tarjoa heille työtä. Tällä ehkäistäisiin yritysten käyttämistä kauttakulkuyrityksenä maahan pääsyksi. Ehdotettu pykälä mahdollistaisi nopean puuttumisen tällaisten yritysten toimintaan esimerkiksi pidättäytymispäätöksellä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa esitettyä sääntelyä. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.  
Helsingissä 13.10.2022
Rami Lehto ps 
 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
 
Mikko Lundén ps