Yleistä

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan yksi hallituskauden keskeisistä talouspoliittisista tavoitteista on normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa saavuttaa 75 prosentin tason työllisyysaste 15—64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Työllisyysasteen noston rinnalla tavoite on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. 

Työllisyysasteen nousun saavuttamiseksi on olennaista lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Työllistämisen edistämisessä tarvitaan vaikuttavia toimia. Erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tulee tehostaa.  

Käsittelyssä olevalla esityksellä työllisyystavoitteen saavuttamista pyritään edistämään lisäämällä ikääntyvien osallistumista työmarkkinoille niin, että työllisyys paranee noin 8 300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä, minkä lisäksi kuntien velvoitetyöllistämisen lisääntyessä syntyvä työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 000 työllistä. Tarkoitus on nostaa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamistaan. Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan muutettaviksi työttömien palveluita ja työttömyysturvan rahoitusta sekä muutosturvaa ja osa-aikaista työllistymistä koskevia säännöksiä. 

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina ja puoltaa esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin. 

Lisäpäiväoikeuden asteittainen poistaminen

Työttömyysturvalain mukaisen työttömyyspäivärahan enimmäisaika on henkilön iästä ja työhistoriasta riippuen joko 300, 400 tai 500 päivää. Palkansaajien lisäpäiväjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin palkansaajan peruspäivärahan ja ansiopäivärahan maksamisen enimmäisajan estämättä niin kutsutuilta lisäpäiviltä siihen asti, että työnhakija siirtyy vanhuuseläkkeelle.  

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvalain mukaisista työttömyyspäivärahan lisäpäivistä luovutaan asteittain siten, että vuonna 1963 syntyneistä alkaen lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee vuodella syntymävuotta kohden ja että lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Samalla työttömyyspäivärahan lisäpäivien rahoitukseen kohdistuva työnantajan omavastuumaksu poistuu asteittain.  

Lisäpäiväoikeuden alaikärajaa on korotettu useaan otteeseen vuosien varrella. Tällöin on havaittu, että lisäpäiväoikeuden menettäneissä ikäryhmissä työllisyys on vahvistunut. On arvioitu, että työttömyyspäivärahan lisäpäiväjärjestelmä muodostaa varhaisen työstä poistumisen väylän, joka heikentää ikääntyvien työllisyyttä. Esityksen mukaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeus voi kasvattaa ikääntyneiden työttömyyttä kahta kautta. Ensinnäkin lisäpäiväoikeuden olemassaolo on kohdentanut irtisanomisia nimenomaan ikääntyneisiin. Toiseksi lisäpäiväoikeuden on arvioitu saattavan heikentää ikääntyneiden työttömien uudelleen työllistymisen todennäköisyyttä. 

Yli 55-vuotiailla on nuorempia ikäryhmiä suurempi riski tulla irtisanotuiksi tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja heikommat mahdollisuudet työllistyä työttömäksi jouduttuaan, minkä vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että 55 vuotta täyttäneiden työllisyyskehitystä edistetään useilla eri toimenpiteillä samanaikaisesti. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lisäpäivien poistamisella ja muilla esityksessä ehdotetuilla toimenpiteillä saattaa olla myös työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia työpaikoilla. On mahdollista, että työnantajien halukkuus rekrytoida ikääntyviä työntekijöitä vähenee muutosturvaan ehdotettujen uusien velvoitteiden vuoksi. Tämän vuoksi valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että ehdotetun lisäpäivien asteittaisen poistamisen ja alaikärajan muuttamisen sekä muiden esityksessä ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia 55 vuotta täyttäneiden työllisyyteen seurataan tarkasti ja että hallitus antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle asiassa selvityksen vuoden 2024 loppuun mennessä (valiokunnan lausumaesitys). Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi asiasta lausuman. 

Valiokunta huomauttaa, että esityksessä ehdotettu lisäpäiväoikeuden poistaminen heikentää ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden toimeentuloturvaa. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että muut ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden toimeentuloa turvaavat työttömyysturvaa koskevat säännökset jäävät ennalleen. Valiokunta tähdentää, että nykyisten toimeentuloa turvaavien keinojen lisäksi kohderyhmän mahdollisuutta ansiopäivärahan saantiin tulee jatkossa edistää suunnitellusti uudella 70 prosentin palkkatukioikeudella. 

Muutosturva

Muutosturva on toimintamalli, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun ja lomautetun sijoittumista uuteen työhön. Sitä koskeva lainsäädäntö tuli ensimmäisen kerran voimaan 1.7.2005. Voimassa olevan muutosturvan toimintamallin piiriin kuuluvat tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotut ja lomautetut. Muutosturva tehostaa yhteistyötä työnantajan ja TE-toimiston välillä, ja se koostuu palveluista sekä työntekijöille että työnantajille.  

Esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella hänen oltuaan saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Muutosturvan kokonaisuus muodostuu yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Kuten nykyinen muutosturva, myös uusi muutosturvaoikeus koskee työntekijöiden lisäksi virkamiehiä ja viranhaltijoita. Muutosturva ei ole riippuvainen siitä, kuinka monta työntekijää irtisanovalla työnantajalla on palveluksessaan. 

Oikeus uuteen muutosturvaan edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä. TE-toimisto järjestää alkuhaastattelun viiden arkipäivän kuluessa rekisteröitymisestä ja tutkii muutosturvaoikeuden Myös muutosturvarahan saaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomisesta.  

Pitkäaikaistyöttömyyteen päätymisen ehkäisemisessä on tärkeää, että irtisanottu työntekijä pääsee nopeasti yksilölliseen työllistymistä edistävään palveluun. Uudessa muutosturvamallissa työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitukset ja työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuvat jo irtisanomisaikana. Valiokunta pitää työvoimapalveluihin pääsyn varhentamista hyvänä ja tärkeänä uudistuksena.  

Muutosturvakoulutus on vapaaehtoinen työllistymistä tai yrittäjyyttä edistävä koulutus, joka hankitaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun yli 55-vuotiaan yksilöllisiin koulutustarpeisiin nopean uudelleentyöllistymisen helpottamiseksi. TE-toimisto sopii irtisanotun kanssa mahdollisimman pian irtisanomisen jälkeen muutosturvakoulutuksen järjestämisestä. Koulutuksen tulee pääsääntöisesti alkaa kolmen kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä, ja sen enimmäiskesto on kuusi kuukautta. Irtisanottu työntekijä voi aloittaa koulutuksen työsopimuslakiin ehdotettavan työllistymisvapaan käyttötarkoitusta laajentavan muutoksen ansiosta jo työllistymisvapaan aikana.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että muutosturvakoulutus räätälöidään vastaamaan henkilön osaamistarpeita ja ettei se sulje pois työvoimakoulutuksella tai työttömyysetuudella tuettua omaehtoista (tutkinto)opiskelua, vaan täydentää niitä. Koulutuksen ripeä aloittaminen työttömäksi jäämisen jälkeen on tärkeää etenkin 55 vuotta täyttäneille, joiden kohdalla muuta väestöä keskimäärin matalampi koulutustaso vaikeuttaa uudelleen työllistymistä. 

TE-toimisto ja ELY-keskus sopivat keskenään siitä, miten koulutuksen hankinta toteutetaan. Valiokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että koulutuksen räätälöinti yksilön tarpeisiin tekee koulutusten hankinnasta vaativaa ja lisää hankintayksikön työmäärää merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksilöllisen koulutuksen hankinnan toteuttamiseen hankintayksikölle turvataan riittävät henkilöstöresurssit. 

Muutosturvakoulutuksena hankitun koulutuksen arvo voi olla enintään yhtä suuri kuin irtisanotun henkilön kahden kuukauden palkkaa vastaava summa, ja koulutuksen enimmäispituus on kuusi kuukautta. Valiokunta huomauttaa, että tämä saattaa johtaa siihen, että samantyyppistä koulutusta tarvitsevien työnhakijoiden palkat riittävät eripituisiin koulutuksiin. Valiokunta pitää tätä epätarkoituksenmukaisena ja esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää asiaan huomiota. 

Työllistymisvapaa

Uudelleentyöllistymisen nopeuttamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi on tärkeää päästä työvoimapalveluiden piiriin mahdollisimman pian irtisanomisen jälkeen. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin uusi työllistymisvapaata koskeva säännös, joka koskee 55 vuotta täyttänyttä vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa ollutta tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottua työntekijää. Säännöksellä pidennetään työllistymisvapaata 5—25 työpäivään irtisanomisajasta riippuen sekä laajennetaan vapaan käyttötarkoitusta siten, että työllistymisvapaata saa jatkossa käyttää myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetun lain 5 a luvussa säädettyyn muutosturvakoulutukseen sekä osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen.  

Valiokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia. Valiokunta katsoo, että ehdotetut pidennetty työllistymisvapaa sekä mahdollisuus käyttää vapaata uudelleen työllistymisen edistämiseen tukevat hyvin uuden muutosturvan tavoitteita sekä laajemmin esityksen tavoitetta lisätä 55-vuotiaiden työllisyyttä.  

Mahdollisuus osa-aikatyöhön ja työssä jaksaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työaikalakien lyhennettyä työaikaa koskevaa säännöstä siten, että 55 vuotta täyttäneen vähintään kolme vuotta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän oikeus lyhentää työaikaansa vahvistuu. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä ensisijaisesti järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla. Osa-aikatyöhön siirtymisen taustalla ei edellytetä olevan työntekijän esittämiä terveydellisiä tai sosiaalisia syitä, vaan perusteena voi olla myös ikääntyneen työntekijän työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Yleisenä tavoitteena on pidentää työntekijöiden työuria. 

Työajan lyhentäminen on toteutettava työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä toisaalta työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnasta johtuvat osa-aikatyön järjestämiseen vaikuttavat seikat. Työntekijälle ei ehdoteta subjektiivista oikeutta lyhennettyyn työaikaan, mutta kieltäytyessään osa-aikatyön järjestämisestä työnantajan on esitettävä työntekijälle perusteet, miksi lyhennetyn työajan käyttöön ottaminen ei onnistu.  

Valiokunta pitää esityksessä ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja tarpeellisina. Valiokunta katsoo, että esityksessä ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös sellaisen yhteiskunnallisen asenneilmaston vahvistamiseen, jossa ikääntyvät työntekijät nähdään voimavarana. Tutkimusten mukaan ikä itsessään ei vaikuta työ- ja toimintakykyyn eikä osaamisen kehittämiseen ennen vanhuuseläkeikää. Saadun selvityksen mukaan iän (55+) lisäksi tai sen sijasta tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota turvallisten ja työkykyä tukevien työolojen kehittämiseen kaikenikäisten osalta työuran eri siirtymävaiheissa.  

Tiedottamisvelvollisuus

Työnantajalla on työsopimuslain 3 b §:n mukaan velvollisuus tiedottaa irtisanotulle työntekijälle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan sekä työllistymisvapaaseen. Velvollisuus koskee myös tilanteita, joissa irtisanotaan yksittäinen työntekijä tuotannollisella tai taloudellisella irtisanomisperusteella.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tiedottamiselle ei ole säädetty kirjallista määrämuotoa eikä tarkkaa ajankohtaa sen antamiselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutosturvasta ja mahdollisuudesta saada työvoimapalveluita jo irtisanomisaikana tiedotetaan irtisanomisilmoituksen antamisen yhteydessä kirjallisesti.