Valiokunnan lausunto
UaVL
5
2017 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi — pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti
Tulevaisuusvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi — pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (VNS 1/2017 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava tulevaisuusvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
valtiosihteeri
Paula
Lehtomäki
valtioneuvoston kanslia
neuvotteleva virkamies
Taina
Kulmala
valtioneuvoston kanslia
vastuuvirkamies, kehityspoliittinen neuvonantaja
Heli
Mikkola
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Jukka
Pesola
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Jyrki
Pulkkinen
ulkoasiainministeriö
osastopäällikkö
Satu
Santala
ulkoasiainministeriö
kaupallinen neuvos
Kent
Wilska
ulkoasiainministeriö
kansainvälisten asioiden neuvos
Annika
Lindblom
ympäristöministeriö
akatemiaprofessori
Timo
Vesala
Helsingin yliopisto
toimitusjohtaja
Jaakko
Kangasniemi
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND)
pääsihteeri
Rilli
Lappalainen
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
kehityspoliittinen asiantuntija
Niina
Mäki
Kepa ry
toiminnanjohtaja
Jouni
Hemberg
Kirkon Ulkomaanapu
toiminnanjohtaja
Helena
Laukko
Suomen YK-liitto
pääsihteeri
Liisa
Rohweder
WWF Suomi
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Johdanto
Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 (The 2030 Agenda for Sustainable Development) hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2015, ja sen toimeenpano käynnistyi vuoden 2016 alussa. Agenda2030 tuo yhteen YK:n vuosituhattavoitteiden kehitysagendan sekä Rion ympäristö- ja kehityskokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan. Agenda 2030n tavoitteena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta. 
Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2017 vp kertoo Suomen suunnitelmat ja konkreettiset toimenpiteet Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Lähtökohtana selonteossa on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, joka on laaja-alaisen kestävän kehityksen toimikunnan hyväksymä kansallinen tulkinta Agenda 2030:sta. Yhteiskuntasitoumus päivitettiin keväällä 2016 vastaamaan Agenda 2030:tä. 
Suomen Agenda2030- selonteossa esitetään kaksi kotimaisen toiminnan painopistettä "Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi" sekä "Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osallistava Suomi". Lisäksi selonteossa esitetään kolme politiikkaperiaatetta, jotka kertovat siitä, miten hallitus toteuttaa Agenda2030:tä. Periaatteet ovat pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus, johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus sekä omistajuus ja osallisuus. 
Ulkoasiainvaliokunta toteaa selonteon olevan tärkeä kokonaisuus, joka kehityksen edistämiseksi kestävällä tavalla pyrkii hahmottamaan ja jäsentämään keskinäisriippuvuuksien maailmassa useita tärkeitä toisiinsa kytkeytyviä asioita ja ilmiöitä yhteiskunnan eri sektoreilla. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka on laatinut kansallisen toimeenpanosuunnitelman Agenda2030-ohjelman toteuttamiseksi. On myös myönteistä, että toimeenpanosuunnitelman valmistelussa huomioitiin ja mahdollistettiin laajapohjaisesti eri toimijoiden osallistuminen ja omistajuus. Suomi toimii näin hyvänä esimerkkinä muille maille ja viestii samalla sitoutuneisuudestaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. 
Politiikkajohdonmukaisuus
Kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäiskytkökset huomioiden Suomen Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmassa määritellään valiokunnan mielestä aivan oikein politiikkajohdonmukaisuus tärkeäksi periaatteeksi Agenda2030:tä toimeenpantaessa. Eri politiikkalohkoilla tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisvaltaiseen saavuttamiseen sekä Suomessa että maailmalla. 
Valiokunta korostaa kestävän kehityksen tavoitteiden näkemistä Suomen sekä kansallisen että kansainvälisen tason toiminnan kattavana kokonaisuutena ja korostaa niiden saavuttamisen edellyttävän Suomelta entistä suurempaa panostusta politiikkajohdonmukaisuuteen. Valiokunta pitää myönteisenä, että vastuu Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon koordinaatiosta sekä kansallisen kestävän kehityksen politiikan tuesta on aiemman ministeriövetoisuuden sijaan valtioneuvoston kansliassa olevalla koordinaatiosihteeristöllä. Valiokunta katsoo tämän osaltaan edesauttavan politiikkajohdonmukaisuuden toteutumista ja ehkäisevän siiloajattelua kunkin Agenda2030:n tavoitteen ja siihen liittyvän ensisijaisen toimijan ympärillä. 
Samalla valiokunta kiinnittää huomion siihen, että erityisesti politiikkajohdonmukaisuuden globaali ulottuvuus jää selonteossa pitkälti lähinnä Suomen kehityspolitiikan kautta toteutettavan toiminnan varaan, vaikka on selvää, että esimerkiksi verotukseen, kauppaan, maatalouteen ja ympäristöön liittyvillä päätöksillä on merkittäviä suoria tai epäsuoria globaaleja kehitysvaikutuksia. Valiokunta pitääkin keskeisen tärkeänä, että Agenda2030:n toimeenpanovaiheessa valtioneuvostossa kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri politiikkalohkojen toiminnan globaaleihin vaikutuksiin ja niiden keskinäiseen koherenssiin. Myös kestävän kehityksen toimikunnalla samoin kuin kehityspoliittisella toimikunnalla on tärkeä rooli johdonmukaisuuden korostamisessa ja seuraamisessa sen toteutumisen varmistamiseksi. 
Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa on erikseen kiinnitetty huomiota Suomen toiminnan johdonmukaisuuteen kestävän kehityksen kysymyksissä EU:ssa sekä sitoudutaan tukemaan EU:ta sen johdonmukaisessa toiminnassa kestävän kehityksen edistämiseksi. 
Arviointi ja seuranta
Ulkoasiainvaliokunta korostaa Agenda 2030- toimeenpanosuunnitelmaan sisällytetyn seuranta- ja arviointijärjestelmän tärkeyttä. Arvioinnilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisen seuraamisessa samoin kuin mahdollisten korjausliikkeiden huomaamisessa ja tarvittavien muutosten tekemisessä. 
Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa esitetty arviointijärjestelmä kytkee Agenda2030:n toteuttamisen niin eduskunnan työhön, politiikan sykleihin kuin myös ministeriöiden suunnittelutyöhön. Esitetty kansallisen toimeenpanon seurannan ja arvioinnin vuosikello ja vaalikauden mukainen nelivuotissykli antavat myös eri toimijoille mahdollisuuden osallistua hallituksen toiminnan arviointiin sekä edesauttaa osaltaan Agenda2030:n toimeenpanoa. 
Valiokunta korostaa, että Agenda2030:n seurantaa ei tule jättää pelkästään kehitteillä olevan indikaattoriseurannan varaan, vaan jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti politiikkavaikutusten arviointiin. Hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävät kunkin hallinnonalan kuvaukset kestävän kehityksen ja Agenda2030:n edistämisestä hallinnonalallaan ovat hyvä alku, mutta vaativat rinnalleen toimien vaikuttavuusarviointia päätöksenteon pohjaksi. Erityisesti kestävän kehityksen edistämisessä tärkeän politiikkajohdonmukaisuuden seuraaminen vaatii vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä ja siihen pohjautuen toiminnan tulosten esittelyä ja tarkastelua oikeansuuntaisen toiminnan varmistamiseksi. 
Erityisen tärkeää on myös yhdenmukaistaa kestävän kehityksen arviointikäytänteitä ja -politiikkaa eri hallinnonaloilla siten, että päätöksentekijöille tuotetaan systemaattisesti kaikilta sektoreilta riippumatonta arviointitietoa päätöksenteon pohjaksi. Tämä edellyttää yhteistyön vahvistamista eri ministeriöiden ja instituutioiden arvioinnista vastuussa olevien yksiköiden välillä sekä arvioinnin riittävien resurssien turvaamista.  
Valiokunnan toimialaan liittyviä erityiskysymyksiä
Ulkoasiainvaliokunnan läheisimmät liittymäpinnat Agenda2030:een liittyvät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kautta toteutettavaan globaaliin kestävään kehitykseen. Valiokunta katsoo, että kehityspolitiikka on huomioitu ja sisällytetty riittävällä tavalla selonteossa esitettyihin kestävän kehityksen toimiin ja se on johdonmukainen helmikuussa 2016 valtioneuvoston hyväksymän kehityspoliittisen selonteon kanssa, joka jo itsessään perustui Agenda2030:een. Ulkoasiainvaliokunta lausui kattavasti kehitysyhteistyöstä antaessaan mietinnön Suomen kehityspolitiikkaa käsitelleestä selonteosta maaliskuussa 2016 (UaVM 3/2016 vp). 
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Agenda2030- selonteon painopiste ilmastonmuutoksen torjunnasta otetaan huomioon myös Suomen kehityspolitiikassa. Valiokunta korostaa ilmastonmuutoksen olevan vaikutuksiltaan laaja-alaisin ja suurin ihmiskunnan haaste, jonka kielteiset vaikutukset vaarantavat monien maiden kehityksen, ja siksi onkin tärkeää, että Suomen kaikessa kehityspoliittisessa toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen. Valiokunta on niin ikään pitänyt tärkeänä, että lisääntynyt panostus sijoitus- ja lainamuotoiseen kehitysyhteistyörahoitukseen suuntautuu merkittäviltä osin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Finnfund tämän kehitysyhteistyömuodon pääasiallisena toteuttajana suuntaa saadun selvityksen mukaan rahoituksestaan noin 60 % ilmastohankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossakin rahaston työssä säilyy painotus ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. 
Kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen osalta ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Agenda2030:n tavoitteiden saavuttaminen asettaa kehittyneiden maiden kehitysyhteistyön laadulle ja määrälle lisääntyviä odotuksia ja tarpeita, joita Suomen osalta ei voida täyttää supistettujen kehitysyhteistyöresurssien puitteissa. Valiokunta korostaakin pääministeri Sipilän hallitusohjelman kohtaa, jossa todetaan Suomen pidemmän aikavälin tavoitteena olevan kehitysrahoituksen nostaminen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. 
Suomen kehityspoliittisen linjauksen mukaisesti kehitysrahoitusta suunnataan erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin sekä hauraisiin ja konfliktimaihin. Tämän maaryhmän valtioiden tukemisen yhtenä osatekijänä valiokunta korostaa myös Finnfundin erityisriskirahoituksen merkitystä ja kiirehtii ulkoasiainministeriötä tekemään päätöksen toistaiseksi päättyneen rahoituksen jatkosta mahdollisimman pian. 
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyen ulkoasiainvaliokunta myös kiinnittää Agenda2030- selonteosta mietinnön antavan tulevaisuusvaliokunnan huomion Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista annettuun julkiseen kirjeeseen (päivätty 24.3.2017) ja siinä esitettyihin arvioihin metsien nykyisen käytön vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Valiokunta muistuttaa myös Suomen allekirjoittaman Nagoyan luonnon monimuotoisuussopimuksen tärkeydestä. 
Agenda2030- selonteossa vahvistetaan Suomen kehityspolitiikan vahvana kärkenä sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. Ulkoasiainvaliokunta tukee tätä lähestymistapaa todeten naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantamisen vahvistavan tutkitusti koko yhteiskuntaa ja edesauttavan muiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Erityisen tärkeänä valiokunta näkee tämän tavoitteen tukemisen nyt, kun Yhdysvaltojen uusi hallinto suunnittelee leikkaavansa näiden asioiden parissa työskentelevien YK- ja muiden järjestöjen budjetteja merkittävästi. Tästä näkökulmasta valiokunta pitää myönteisenä Suomen viimeaikaista päätöstä lisätä rahoitusta kehitysmaiden tyttöjen seksuaaliterveyden ja -oikeuksien parantamiseksi ja korostaa, että vaikuttavuuden lisäämiseksi on tärkeää saada myös Euroopan komissio kasvattamaan rahoitusosuuttaan ao. sektorilla. On myös tärkeää hyödyntää Suomen järjestökentän erityisosaamista lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuollon projekteissa kehitysyhteistyössä. 
Yksityisen sektorin rooli kehitysmaiden taloudellisessa kehityksessä on viime vuosina korostunut, ja vastaavasti se näkyy myös muodoissa, joilla kehitysyhteistyötä tehdään. Valiokunta toteaa tämän yksityissektoripainotuksen näkyvän myös Agenda2030-selonteossa suomalaisyritysten kestävää kehitystä tukevien kaupallisten ratkaisujen vientimahdollisuuksien huomioimisessa. Lähtökohtaisesti ulkoasiainvaliokunta katsoo, että suomalaisyritysten kannustaminen tarjoamaan kehitysmaiden markkinoille kehitystä tukevia, kaupallisesti kannattavia ratkaisuja on myönteistä kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Samalla valiokunta korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kehitysmaissa toteutettava liiketoiminta on yhteiskuntavastuullista. Kansainvälisten standardien ja ILO:n sopimusten noudattaminen muun muassa työoloissa ja ympäristöasioissa on keskeisen tärkeää kehitysyhteistyön kohdemaiden positiivisten kehitysvaikutusten varmistamiseksi. 
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy selonteon näkemykseen kestävän talouskehityksen merkityksestä Agenda2030- tavoitteiden toteutumiseksi mutta toteaa samalla, että selonteko viittaa suhteellisen yksipuolisesti markkinoiden ja kaupan globaaliin vapauttamiseen keinoina edistää vihreää kasvua ja työllisyyttä. Valiokunta korostaa, että kaupan vapauttaminen tukee kestävää kehitystä tasaisesti ainoastaan, jos se tapahtuu sitovasti ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen ja kauppapolitiikan ja -sopimusten vastuullisuus ja kestävyys varmistaen. 
Valiokunta korostaa niin ikään kehitysmaiden oman toimintakyvyn vahvistamista välttämättömänä ehtona kestävälle kehitykselle. Valiokunta painottaa erityisesti kehitysmaiden veropohjan ja veronkantokyvyn kehittämisen tärkeyttä yhteiskuntien toimintakyvyn ja kestävän talouskehityksen parantamiseksi. Ottaen huomioon, että köyhät maat kykenevät keräämään tällä hetkellä vain noin 10 — 15 prosenttia bruttokansantulostaan veroina ja maksuina, on verojärjestelmien kehittäminen ja hallitsemattomiin rahavirtoihin puuttuminen keskeisen tärkeää. On myös tärkeää, että kansainvälisen veronvälttelyn ja laittomien rahavirtojen kitkemiseksi Suomi panostaa merkittävästi verosääntöjen kehittämistyöhön niin globaalisti kuin EU-tasollakin, samoin kuin kansallisen veronkierron vastaisen ohjelman edistämisen kautta. 
Maailmanlaajuisen kaupankäynnin ja talouskasvun kannalta ulkoasiainvaliokunta korostaa lähtökohtaisesti monenvälisten kauppasopimusten merkitystä. Ottaen kuitenkin huomioon monenkeskisten kauppaneuvotteluiden umpikuja WTO:n piirissä pitää valiokunta EU:n kahdenvälisiä ja alueellisia kauppaneuvotteluja varteenotettavana keinona edistää kaupan vapauttamista. Valiokunta korostaa, että solmimalla eurooppalaiseen arvopohjaan ja tavoitteisiin pohjautuvia EU:n kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia pystyvät Suomi ja EU vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä globaalien sääntöjen muokkaamiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiksi turvaamaan työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet sekä ympäristönsuojelun. 
Valiokunta toteaa, että vaikka Suomen Agenda2030- toimintaohjelmalla ja Suomen kehityspolitiikalla on suhteellisen hyvä keskinäiskoherenssi, niin samaa ei voi täysin sanoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja Agenda2030:n välisestä suhteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan välinein edistettävät Agenda2030:n tavoitteet kuten tavoite 16 rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta - on kirjattu selontekoon lähinnä maininnan tasoisilla viittauksilla kriisinhallintaan, rauhanvälitykseen ja asevalvontaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa myös ulkopolitiikan relevantit toimet mielletään osaksi kestävän kehityksen edistämistä, ja korostaa olevan tärkeää, että ulkopolitiikan kautta avautuvat vaikuttamismahdollisuudet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi hyödynnetään täysimääräisesti. Esimerkiksi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella Suomella on erinomainen tilaisuus nostaa muun muassa kestävä kehitys alueella yhä vahvemmin esiin. Suomi pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan vahvistamaan arktisen alueen ympäristönsuojelua ja turvallisuuspoliittista vakautta sekä lisäämään alueen elinvoimaa kestävän kehityksen reunaehtojen rajoissa.  
Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että yksi varteenotettava tapa ulkopolitiikan ja kestävän kehityksen agendan nivomisessa tiiviimmin yhteen on myös toimia tarvittaessa koordinaattorina tai moderaattorina erityisesti Suomen vahvuuksiin sopivien Agenda2030- tavoitteiden edistämisessä (esim. naisten ja tyttöjen oikeudet, ruokaturvan kehittäminen, puhtaan veden turvaaminen) kansainvälisillä foorumeilla ja hakea globaalia profiloitumista aiheessa tätäkin kautta. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Ulkoasiainvaliokunta esittää,
että tulevaisuusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 2.5.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Matti
Vanhanen
kesk
jäsen
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
jäsen
Paavo
Arhinmäki
vas
jäsen
Tiina
Elovaara
ps
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Tom
Packalén
ps
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Veera
Ruoho
ps
jäsen
Erkki
Tuomioja
sd
jäsen
Jutta
Urpilainen
sd
jäsen
Stefan
Wallin
r
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Tiina
Larvala
Viimeksi julkaistu 20.2.2018 13:33