Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Siruja Euroopalle -paketti on tärkeä ja oikea-aikainen Euroopan puolijohde-ekosysteemin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi, koska viimeisen vuoden aikana maailmalla on ilmennyt vakavia häiriöitä puolijohteiden tarjonnassa. 

Valtiontukisäätelyn keventäminen puolijohdealalla on vallitsevassa tilanteessa tarpeellista. Kuten valtioneuvosto toteaa, puolijohdealan kasvu Euroopassa ei voi kuitenkaan perustua pelkästään tai edes pääosin julkiseen rahoitukseen, vaan toimintaympäristön tulee olla avoin ja houkutteleva yksityisille investoinneille. Toimenpiteiden tulisi olla näin ollen tarkkarajaisia sekä priorisoida markkinoiden toimintaa ja yksityisiä investointeja edistäviä toimia. Tärkeää on niin ikään varmistaa säännösten muotoilu siten, että vältetään tuotantolaitosten keskittyminen vain harvoihin jäsenmaihin, joiden tuotannosta muut jäsenmaat ovat riippuvaisia. 

Valiokunta tukee valtioneuvoston näkemyksiä ehdotetun paketin rahoitusratkaisuista eikä siten pidä tarpeellisena mm. monivuotisen rahoituskehyksen kohdentamattoman liikkumavaran käyttöönottoa. Rahoitustarpeita tulee sen sijaan mahdollisimman pitkälti priorisoida ja kohdentaa rahoitusta uudelleen, jotta liikkumavaran käyttöä voidaan varata aidosti ennakoimattomiin menoihin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös komission ehdottamaan määrärahasiirtoon Verkkojen Eurooppa -välineestä uudelle perustettavalle siruyhteisyritykselle ja painottaa, että siirto ei saa vaikuttaa kielteisesti Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan yleisiin tavoitteisiin eikä kestävän liikenneinfrastruktuurin käyttöönottoon. 

Valiokunta korostaa lisäksi puolijohdealan osaamisvajeeseen vastaamista EU:n tasolla ja kansallisesti sekä kansainvälisen yhteistyön tärkeää merkitystä. Suomessa merkittäviä lisäpanostuksia tarvitaan mm. koulutukseen, soveltavaan tutkimukseen sekä tutkimuskentän ja yritysten innovaatiokumppanuuksiin, jotta tutkimuksen tulokset siirtyvät laajasti ja nopeasti yritysten ja muun yhteiskunnan käyttöön. Myös kansainvälisten osaajien ja alan opiskelijoiden houkutteluun, maahanmuuttoon ja integroitumiseen tarvitaan lisätoimenpiteitä. 

Kustannusvaikutukset Suomelle

Sirusäädöksen pohjalta on tarkoitus perustaa osaamiskeskusten verkosto, joka tarjoaa asiantuntemusta sidosryhmille. Suomen osaamiskeskuksen toimintakustannuksien arvioidaan olevan vuodessa 300 000—500 000 euroa, josta julkisen tuen osuus olisi noin 100 000—200 000 euroa. Lisäksi komission ehdottama rahoituksen lisäys mikrosiruteknologian kehittämiseen vaatisi alustavan laskelman mukaan noin 19 milj. euron vuosittaista lisäpanostusta vuosina 2023—2027. 

Komission ehdotuksen seurauksena Suomen vuosittaisen EU-maksun arvioidaan nousevan noin 11 milj. euroa, joka on kuitenkin pienempi kuin arvioitu suomalaisten osallistujien saanto EU-rahoituksesta (noin 16 milj. euroa). 

Valiokunta toteaa, että tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennakoida kaikkia aiheutuvia kustannuksia, koska mm. säädöksen mukaisen tuotantolaitoksen valtiontuet päätetään myöhemmin. Laitoksen arvioidaan kuitenkin vaativan alkuvaiheessa noin 50—100 milj. euron investoinnit.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa katsottiin valtioneuvoston tavoin, että toimivin teollisen mittakaavan puolijohdekomponentteja valmistava laitostyyppi Suomessa olisi suunnittelua sisältävä avoin tilausvalmistus, koska sellaiselle on jo osaamispohjaa ja kysyntää ja se loisi myös pohjaa uuden yritystoiminnan kehittymiselle. Laitos voisi keskittyä erityisesti suomalaista vientiteollisuutta tukevien järjestelmäpiirien suunnitteluun ja valmistukseen sekä kehittyviin siruteknologioihin, kuten piifotoniikkaan ja kvanttiteknologiaan. Lisäksi arvioitiin, että yrityksillä on kiinnostusta laitosinvestointiin, ja mainittiin myönteisenä esimerkkinä jo julkistettu suunnitelma piikiekkoja valmistavan puolijohdelaitoksen rakentamisesta Vantaalle. 

Valiokunta nostaa lopuksi esiin, että jatkovalmisteluissa Suomen on tarpeen laatia kansallinen sirustrategia ja sitä toteuttava TKI-rahoituskokonaisuuteen sisältyvä investointiohjelma. Näin turvataan täysipainoinen osallistuminen valittujen aihealueiden eurooppalaiseen kehittämiseen ja käytössä olevien rahoitusinstrumenttien täysimääräinen hyödyntäminen.