Tausta ja rajaus
Suomi oli yksi ensimmäisistä jäsenvaltioista, joka muodosti tulevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) kokonaisuutta koskevia kantoja jo keväällä 2024 valtioneuvoston selvityksessä E 31/2024 vp. Ennakkovaikuttaminen komission suuntaan aloitettiin samana keväänä keskeisissä kysymyksissä sekä poliittisella että virkamiestasolla.
Komissio selkeytti tiedonannossaan 11.2.2025 MFF-ehdotusta rakenteen sekä sisällön valmistelutilanteen osalta. Ennakkotietojen mukaan komissio antaa tulevaa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksensa heinäkuussa 2025. Tähän ehdotukseen sisältyisi todennäköisesti kaikki tulevaa rahoituskehystä koskevat ehdotukset. Valtioneuvoston kannanmuodostus ehdotuksiin on tarkoitus tapahtua viipymättä niiden antamisen jälkeen.
Valtiovarainvaliokunta ottaa kantaa valtioneuvoston jatkokirjelmään yleisellä tasolla eikä tarkastele sektorikohtaisia sisältöjä.
Valiokunnan kanta
EU:n monivuotisella rahoituskehyksellä ja EU:n rahoitusjärjestelmällä on huomattava valtiontaloudellinen merkitys. Rahoituskehyksen kokonaistaso vaikuttaa keskeisesti Suomen nettomaksuasemaan. Kokonaistason lisäksi Suomen nettomaksuaseman kohtuullisuuteen vaikuttavat unionin menojen kohdentuminen sekä unionin omien varojen järjestelmä (EU:n tulot) ja mahdolliset uudet omat varat. Omien varojen kokonaisuus ei sisälly käsittelyssä olevaan valtioneuvoston jatkokirjelmään.
Valiokunta nostaa esiin, että Suomen valtiontalouden tilanne on haastava ja sen liikkumavara on velkaantumisen seurauksena kaventunut. Valtiovarainministeriö arvioi valtionvelan määräksi noin 183 mrd. euroa ja valtion nettolainanotoksi noin 13,2 mrd. euroa vuonna 2025. Seuraavan kehyskauden lopussa vuonna 2029 nettolainanoton ennustetaan olevan noin 12,6 mrd. euroa. Valiokunta on erittäin huolissaan valtiontalouden velkaantumisesta ja pitää kehityksen kääntämistä välttämättömänä.
Valiokunta pitää näin ollen perusteltuna valtioneuvoston ennakkovaikuttamiskantaa siitä, että EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua.
Euroopan unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä valmistellaan poikkeuksessa ajassa. Esimerkiksi turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi, geopoliittinen kilpailu kiihtyy ja teknologinen muutos haastaa unionin kykyä pysyä kehityksen kärjessä.
Nykyinen EU:n talousarviorakenne ei kykene vastaamaan uhkiin ja tarpeisiin, joita tulevina vuosina kohtaamme. EU-rahoituksen painopisteiden priorisointi on näin ollen välttämätöntä, koska budjetin kokoa ei voida merkittävästi kasvattaa tilanteessa, jossa jäsenvaltiot joutuvat sopeuttamaan kansallisia budjettejaan. Varoja tulee siten kohdentaa nykyistä vahvemmin valittujen strategisten prioriteettien mukaisesti ja hakea liikkumavaraa budjetin sisältä.
Lisäksi on tärkeää varmistaa EU-rahoituksen nykyistä voimakkaampi yksityistä rahoitusta vivuttava vaikutus. Esimerkiksi Invest EU:n kaltaisen välineen rahoitusmallia voisi hyödyntää nykyistä laajemmin aloittavien ja skaalausvaiheen yritysten pääomasijoituksiin. Näin vahvistettaisiin yritysten riskirahoituksen saatavuutta innovaatioiden kehittämiseksi ja edelleen kasvun mahdollistamiseksi.
Keskeistä on myös, että Suomi tukee kehyksen rakenteen yksinkertaistamista. Suomen läpileikkaava tavoite siitä, että EU-rahoituksen toimeenpanosta ja valvonnasta johtuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia tulee vähentää, on valiokunnan mielestä erityisen kannatettava.
Valtioneuvoston ennakkovaikuttamiskannan mukaisesti rahoituskehyksen joustavuutta tulee lisätä muuttuvassa toimintaympäristössä. Näin kehyskauden aikana kyetään oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastaamaan mahdollisiin kriiseihin ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin. Valiokunta tuo kuitenkin samalla esiin, että joustavuuden ohella EU-budjetin varojen käytön ennakoitavuus on tärkeää, erityisesti investointien ja EU-maksun kansallisen budjetoinnin näkökulmasta.
Valtiovarainvaliokunta pitää Suomen keskeisenä vaikuttamistavoitteena niin ikään sitä, että tulevaan rahoituskehykseen ja siihen liittyvään muuhunkin EU-rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus. Unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen on oleellista.
Edellä olevan perusteella on tärkeää, että tulevaa rahoituskehystä tarkastellaan rahoituskehysneuvotteluissa kokonaisvaltaisesti ja strategisesti Suomen tavoitteiden sekä Suomen kokonaissaantojen ja maksujen näkökulmasta. Tarkastelun keskiössä tulee olla erityisesti rahoituskehyksen kokonaistaso, kansalliset erityiskysymykset ja valitut strategiset prioriteettialat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona sekä tavoitella budjetin mahdollisimman suurta vaikuttavuutta.
Puolustus on yksi keskeisistä linjatuista strategisista painopisteistä. Myös valiokunta pitää välttämättömänä Euroopan puolustuskyvyn nopeaa vahvistamista ja tukee puolustusratkaisuja, joilla puolustusta vahvistetaan konkreettisesti. Valiokunta viittaa lisäksi lausuntoonsa puolustusselonteosta (VaVL 1/2025 vp — VNS 9/2024 vp) ja korostaa, että EU:n puolustusrahoituksen kasvaessa on tarkoituksenmukaista selvittää, onko sitä mahdollista sisällyttää Nato-kriteerien mukaiseen kansalliseen puolustusbudjettiin.
Lopuksi valiokunta nostaa esiin, että vuonna 2024 käynnistetty ennakkovaikuttamisprosessi on mahdollistanut tehokkaan ja oikea-aikaisen ennakkovaikuttamisen. Esimerkiksi Euroopan parlamentin kantoihin (päätöslauselma 7.5.2025) sisältyy saadun selvityksen perusteella useita Suomelle keskeisiä kirjauksia. Valiokunta pitää näin ollen tarpeellisena, että vastaavia menettelyjä käytetään myös jatkossa.