VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
U-jatkokirjelmän tarkoituksena on täydentää kirjelmässä U 57/2021 vp esitettyä valtioneuvoston kantaa ECOFIN:issä 15.3. tapahtuvaa yleisnäkemyskäsittelyä varten.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kannat komission hiilirajamekanismiehdotukseen on esitetty valtioneuvoston kirjelmässä U 57/2021 vp.
Valtioneuvosto täydentää U57/2021 vp kirjelmän kantoja seuraavasti:
Valtioneuvosto arvioi tähän mennessä saatujen lisätietojen perusteella sekä tehtyjen lisäselvitysten pohjalta, että hiilirajamekanismi komission ehdottamassa laajuudessa on hiilivuodon ehkäisykeinona EU:n päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjakoa paremmin yhteen sovitettavissa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa pitkällä aikavälillä. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa, että hiilirajamekanismin ollessa kokonaan uusi EU-mekanismi sen toimivuus suhteessa päästöoikeuksien ilmaisjakoon riippuu lopulta hiilirajamekanismin käytännön toimeenpanossa onnistumisesta.
Valtioneuvosto katsoo, että tarkempi arviointi hiilirajamekanismin toimivuudesta suhteessa päästöoikeuksien ilmaisjakoon edellyttää tarkempaa käsitystä siitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien ilmaisjakoa uudistettaisiin hiilirajamekanismin kohteeksi tulevien toimialojen laitosten osalta. Nämä kysymykset käsitellään osana EU:n päästökauppajärjestelmää koskevien ehdotusten neuvotteluja. Tästä syystä valtioneuvosto korostaakin 55-valmiuspaketin eri osien yhteisvaikutusten merkitystä arvioitaessa 55-valmiuspaketin vaikutuksia hiilivuotoon.
Tämän lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissio antaisi mahdollisimman pian lisätietoja ehdotuksen täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten keskeisistä sisällöistä, kuten muun muassa tuotteiden päästösisällön laskentasäännöistä, jotka vaikuttavat myös mekanismin toimivuuteen hiilivuodon ehkäisykeinona. Valtioneuvosto korostaa täytäntöönpano- ja delegoitujen säädösten tarkkarajaisuutta ja sitä, että on huolehdittava, ettei tällaisten sääntöjen piiriin tule lainsäädäntövaltaa, jolla on tosiasiassa mahdollisuus vaikuttaa normaalin lainsäädäntöprosessin piiriin kuuluviin asioihin.
Tarkasteltaessa keinoja kompensoida tai lieventää EU:n ulkopuolelle suuntautuvalle viennille hiilirajamekanismista koituvia mahdollisia kielteisiä kilpailukykyvaikutuksia valtioneuvosto katsoo, että komission tulisi tarkastella sellaisia vaihtoehtoja, joihin ei liity uhkaa hiilirajamekanismin WTO-yhdenmukaisuuden vaarantumisesta. Tällaisen ratkaisun tulisi olla EU-tasoinen ja torjua hiilivuotoriskiä niiden toimijoiden osalta, joita hiilirajamekanismin vaikutukset koskevat. Valtioneuvosto myös katsoo, että hiilirajamekanismin kohteena olevia tuotteita välituotteina käyttäville yrityksille aikaansaamista kilpailukykyvaikutuksista ja EU-vientiin liittyvistä kysymyksistä tarvitaan lisätietoja neuvottelujen kuluessa.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti hiilirajamekanismin sertifikaattijärjestelmän käyttöönottoon ja EU:n päästöoikeuksien ilmaisjaosta luopumiseen liittyvän siirtymäkauden pituuden eriyttämiseen sektoreittain hiilirajamekanismin kohteeksi tulevilla sektoreilla edellyttäen, että eriyttäminen kasvattaa hiilivuodon torjunnan tehokkuutta ja voidaan toteuttaa hallinnollisesti riittävän yksinkertaisella tavalla. Sementin kohdalla päästöoikeuksien ilmaisjaosta luopumisen siirtymäaika olisi perusteltua pitää komission esittämää lyhyempänä. Osalle sektoreista päästöoikeuksien ilmaisjaosta luopumisen siirtymäaikoja on perusteltua tarkastella huolella, etenkin ottaen huomioon viennin hiilivuotoriskiin liittyvät epävarmuudet. Siirtymäkauden pituus ja siirtymäkauden eriyttäminen tuotteittain kuuluvat 55-valmiuspakettiin sisältyvän päästökauppadirektiiviä koskevan uudistuksen piiriin, joten valtioneuvosto tarkentaa kantaansa siirtymäajoista päästökauppadirektiiviä koskevan uudistuksen jatkokäsittelyn yhteydessä.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotukseen kytkeytyvien useiden keskeisten kysymysten, kuten hiilirajamekanismiin sisältyvien sektoreiden päästöoikeuksien ilmaisjaon EU:n päästökauppajärjestelmässä, mekanismin tulojen kohdentamisen EU:n uusiksi omiksi varoiksi ja mahdollisen vientikompensaatioratkaisun, valmistelu ja päätöksenteko tapahtuvat muussa kuin hiilirajamekanismiehdotuksen käsittelyn yhteydessä.
Valtioneuvosto katsoo, että hiilirajamekanismin hallinnointiin ja toimeenpanoon liittyvät viranomaistehtävät tulisi lähtökohtaisesti keskittää EU-tasolle, sillä tehtävien hoitaminen EU-tasolla on tehokkaampaa ja edistää hiilirajamekanismin yhdenmukaista toimeenpanoa EU:ssa. Asetuksessa säädettävien tulliviranomaistehtävien lisäksi yksittäisiä toimeenpanotehtäviä, kuten esimerkiksi asetukseen liittyvät lupahallintotehtävät, voitaisiin antaa kansallisten viranomaisten hoidettavaksi, jos se on tarkoituksenmukaista ja hallinnollisesti tehokasta. Lisäksi valtioneuvosto tukee automaatiota ja reaaliaikaisuutta lisäävien ja siten hallinnollista taakkaa vähentävien toimeenpanoratkaisujen löytämistä hiilirajamekanismin hallinnointiin ja toimeenpanoon. Valtioneuvosto myös korostaa komission keskeistä roolia mekanismin yhdenmukaisen toimeenpanon varmistamisessa EU-alueella.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että kansallisille toimeenpanovalmisteluille jäävä aika ennen asetuksen aiottua voimaantuloa vuoden 2023 alussa on jäämässä erittäin lyhyeksi useiden toimeenpanovalmistelujen kannalta keskeisten kysymysten ja yksityiskohtien ollessa vielä epäselviä. Valtioneuvosto katsoo, että toimeenpanolle jäljellä olevan ajan riittävyyttä tulee arvioida neuvottelujen kuluessa, ja mikäli aika ei arvion perusteella ole riittävä, tulisi asetuksen voimaantuloa myöhentää.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komissio arvioi hiilirajamekanismijärjestelmän toimivuutta säännöllisissä välitarkasteluissa ja tekee tarvittaessa niiden pohjalta ehdotuksia järjestelmän toimivuuden parantamiseksi.