Valtioneuvoston kirjelmässä esitetään tilannekatsaus Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä asiakysymyksistä. Kirjelmä sisältää luettelon todennäköisesti vireillä olevista keskeisimmistä lainsäädäntöasioista ja strategiakysymyksistä. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, eikä kaikkien asiakokonaisuuksien osalta ole esitetty edes yleisiä linjauksia, vaan kysymyksessä on nimensä mukaisesti tilannekatsaus. Ympäristövaliokunta on tarkastellut kirjelmää toimialansa kannalta korostaen erityisesti seuraavaa.  

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisemassa raportissa todetaan, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli halutaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkiä kohti 1,5 C°:n tavoitetta ja vähentää ilmaston lämpenemiseen liittyviä riskejä. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 C°:seen. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä, ja EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. 

Suomen tulee vaikuttaa siihen, että komissio tarkentaa mahdollisuuksia EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamiseen, jotta päätös EU:n päästövähennyssitoumuksen NDC:n korottamisesta voidaan tehdä viimeistään vuonna 2020 Pariisin sopimuksen velvoitteiden mukaisesti. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoleenväliin mennessä edellyttää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamista vastaavasti, mikä olemassa olevan tiedon perusteella tarkoittaa päästövähennystavoitteen kiristämistä vähintään 55 %:iin vuoteen 1990 verrattuna.  

Valiokunta korostaa, että Suomen puheenjohtajuuskaudelle ajoittuu erittäin merkittävää päätöksentekoa tai sen valmistelua, olipa päätöksentekotaso Eurooppa-neuvosto tai YK:n ilmastohuippukokous. EU:n tulee jatkaa ja vahvistaa globaalia ilmastojohtajuutta ja edistää Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa myös maailmanlaajuisesti. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää EU:n ilmastolainsäädännön ja muun relevantin lainsäädännön kehittämistä päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen valtavirtaistaminen EU:n eri politiikkalohkoille on keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeitä ovat erityisesti EU:n monivuotinen rahoituskehys, kestävää rahoitusta koskeva lainsäädäntöpaketti, kiertotalous, CAP-uudistus, kehitysrahoitus sekä tutkimus- ja kehitysrahoitus. Kiertotalouden edellyttämän systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää erityisesti kiertotalouteen liittyvien eri lainsäädäntöjen rajapintojen kehittämistä siten, että niiden tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ja kokonaisuus toimii haluttuun suuntaan. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi jätehierarkian toteutumiseen käytännössä siten, että esimerkiksi tuotteiden korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä konkreettisesti edistetään jätteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. 

Valiokunta pitää tärkeänä myös valtioneuvoston kirjelmään sisältyvää linjausta siitä, että Suomi toimii aloitteellisesti unionin tason välineiden kehittämiseksi oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen seurantaan ja varmistamiseen. Tähän liittyen Suomen EU-puheenjohtajakaudella keskeinen yksittäinen painopiste on neuvottelut asetusehdotuksesta EU:n talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltiopuutteilta. Tarkoituksena on luoda ehdollisuutta EU-varojen vastaanottamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. On keskeisen tärkeää, että yhteisen arvoperustan, kuten oikeusvaltioperiaatteen, kunnioittaminen siten kuin se sisältyy uusien jäsenvaltioiden liittymistä koskeviin ns. Kööpenhaminan arviointiperusteisiin, toteutuu myös liittymisen jälkeen ja että se toteutuu kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että komission aloitetta oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen vahvistamisesta odotetaan keväällä ja työ neuvostossa jatkunee Suomen puheenjohtajakaudella. Valiokunta korostaa, että oikeusvaltioperiaate muodostaa osaltaan keskinäisen luottamuksen perustaa, joka on edellytys yhteisten politiikkojen toteuttamiselle. Siksi periaatteen rikkomisen ehkäisemiseen on tärkeää löytää käytännössä toimivia keinoja, jollaisia voisivat olla EU:n rahoitusmekanismeihin liittyvät ehdot.