Yleistä
Ympäristövaliokunta pitää talousarvioehdotusta yleisesti ympäristön- ja luonnonsuojelun hallinnonalan tavoitteiden sekä asuntopolitiikan kannalta hyvänä. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 milj. euroa, eli 73,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Valtion asuntorahastosta myönnettävien avustusten ja korkotukien määrä on lisäksi noin 208 milj. euroa. Luonnonsuojelun määrärahat ovat ennätyksellisen suuret, kun huomattavaa lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti luonnonsuojeluun. Osa tästä rahoituksesta kohdennetaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokan kautta. Valiokunta on hyvin tyytyväinen rahoitustason nostoon korostaen, että se on välttämätöntä hallitusohjelmaan sisältyvien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa lisäyksistä on kuitenkin määräaikaisia, ja näiden osalta menopaineita kohdistuu tuleville vuosille. Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin.
Valiokunta korostaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen haasteiden mittavuutta ja tarvetta systeemiseen muutokseen yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseksi kestäviksi. Hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja rakenteelliset muutokset, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja, luovat kestävää kasvua ja hyvinvointia edistäen myös vientimahdollisuuksia. Talousarvioehdotus sisältää ennätyksellisen määrän uusia tai uudelleen käyttöön otettavia avustus- ja tukimäärärahoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Suurten, rakenteellisten uudistusten, kuten ekologisen verouudistuksen toteuttaminen mukaan lukien turpeen verokohtelu tai haitallisten yritystukien poisto, valmistelua koskevia päätöksiä on tehtävä pian, vaikka toteutus tapahtuisi vaiheittain. Valiokunta korostaa tarvetta näiden toteuttamiseen kehyskaudella ja viittaa tältä osin julkisen talouden suunnitelmasta antamaansa lausuntoon.
Talousarvioehdotukseen on muutaman vuoden ajan sisältynyt kestävää kehitystä kuvaava osio, jossa tiivistetään kunkin hallinnonalan keskeiset toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomi on kansainvälisesti edelläkävijän asemassa pyrkiessään omaksumaan kestävän kehityksen osaksi budjettisuunnittelua. Valiokunta kannustaa kehittämään arviointia edelleen lisäämällä hallitusohjelman mukaisesti perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi ja tueksi myös sosiaalista sekä ekologista hyvinvointia kuvaavia mittareita. Toimien vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään keskeiseksi osaksi kunkin hallinnonalan toimintaa. Tärkeää on myös varmistua siitä, ettei erilaisilla tukimekanismeilla samanaikaisesti aiheuteta lisäkuormitusta ympäristöön, kun sitä toimilla toisaalla pyritään hillitsemään. Valiokunta korostaakin tarvetta varmistaa eri hallinnonalojen politiikkojen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä hallinnon eri sektoreiden yhteistyötä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti ilmasto- ja vesiensuojelutoimet ovat luonteeltaan tyypillisesti poikkileikkaavia, useille eri hallinnonaloille kuuluvia edistämistoimia, joten niiden kokonaistarkastelu on haasteellista. Kokonaistarkastelu on kuitenkin tarpeellista, jotta voidaan varmistua toimien johdonmukaisuudesta ja yhteensopivuudesta. Myös esimerkiksi kehitysrahoituksessa tulisi osaltaan varmistua siitä, että se toteutetaan tavalla, joka edistää samanaikaisesti esimerkiksi ilmaston- ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tavoitteita.
Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että momentille 35.01.65 (Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon) esitetään 1,73 milj. euroa, joka on 200 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Määrärahalla tuetaan laaja-alaisesti valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä ja asunto- ja rakennusalan järjestöjä sekä esimerkiksi kestävää kehitystä ja ympäristökasvatusta edistäviä hankkeita. Valiokunta katsoo, että määräraha tulee vähintään palauttaa entiselle tasolleen, joskin tasokorotuskin olisi hyvin tarpeellinen ja perusteltu. Valiokunta korostaa, että määräraha on tasoltaan vaatimaton mutta silti hyvin vaikuttava, koska sillä voidaan tukea laajasti ilmastopolitiikkaan ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen tähtäävään politiikkaan liittyvää työtä. Erityisesti hallitusohjelman hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 edellyttää huomattavia muutoksia kulutus- ja liikkumistottumuksiin, joten laajapohjainen työ esimerkiksi ihmisten kannustamiseksi kestäviin liikkumisratkaisuihin on tärkeää.
Ilmastotoimet
Hallituksen keskeinen ilmastotavoite on Suomen hiilineutraalius vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suomi pyrkii myös maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Valiokunta toteaa, että hallitusohjelman tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia, ja talousarvioesityksessä onkin ilmastotoimia edistäviä elementtejä. Samanaikaisesti on selvää, että kokonaisuutena arvioiden nyt esitetyt toimet eivät vielä riitä hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseen. Tarvittavat toimet ovat mittavia, rakenteellisia toimia, joiden valmistelu on käynnistetty. Valiokunta toteaa, että hallituksen tarkoituksena on pian päättää tarkemmin tarvittavista ilmastopolitiikan lisätoimenpiteistä, niiden aikataulutuksesta ja oikeudenmukaisen siirtymän toteutuksesta työllisyys huomioon ottaen.
Valiokunta toteaa, että kaikkiaan talousarvioesityksessä edistetään hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita yhteensä noin 2 mrd. eurolla. Summa on esityksessä arvioitu noin 347 milj. euroa suuremmaksi kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Mukaan laskettavia toimia ovat hallitusohjelman mukaiset pysyvät ja kertaluonteiset määrärahalisäykset ilmastotoimiin luonnonsuojelussa, maataloudessa, kiertotaloudessa ja kehitysyhteistyössä.
Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa tärkeitä ilmastotoimia ovat esimerkiksi kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen osoitettu 30 milj. euron korotus energiatuen myöntämisvaltuuteen (32.20.41). Kannatettava tavoite on myös vuosille 2020—2022 laadittava kansallinen biokaasuohjelma, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali. Biokaasuohjelmalle esitetään 5 milj. euron rahoitusta (32.60.47) ja sähköautojen latausinfran rakentamistuen jatkamiseen ja korottamiseen 4 milj. euroa (32.60.47).
Investointimäärärahojen ohella tärkeä keino hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU-ohjelman päivittäminen uusilla, kustannustehokkailla toimilla. Kuntien ja alueiden ilmastotoimia vauhditetaan ja tuetaan konkreettisilla hankkeilla. Edelläkävijäkuntien parhaita ratkaisuja levitetään aktiivisesti. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2020—2021 (35.10.22 Eräät ympäristömenot).
Valiokunta korostaa kuntien roolia vähähiilisyyden edistämisessä. Käytännön toimet ilmastotyön konkretisoimiseksi toteutetaan usein kuntatasolla. Toisaalta on useita sektoreita, joilla kuntien toimilla on vain rajallinen vaikutusmahdollisuus. Esimerkiksi liikenteen päästöihin kunnilla on vain rajallinen vaikutusmahdollisuus ja maatalouteen olematon. Siten valtion riittävät päästövähennyksiin ja hiilinieluihin kohdistuvat panostukset näillä sektoreilla ovat tärkeitä tulokselliselle ilmastotyölle kunnissa. Panostukset julkisten hankintojen tehokkaampaan käyttöön osana ilmastotyötä edistävät kuntien toimia, kuten kaikki keskitetty asiantuntijatuki ja osaamisen kehittäminen.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen tavoitteena on tukea alueellista ilmastonmuutostyötä; edistää vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa, edistää kestävää kaupunkirakennetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on, että mukana olevissa kunnissa ja maakunnissa voidaan saavuttaa ilmastotavoitteet etuajassa. Vuoden 2019 loppuun mennessä valmistuu mm. yhtenäinen perusteellinen päästölaskenta kaikille kunnille. Asiantuntijaverkosto levittää parhaita käytäntöjä ympäri Suomen. Valiokunta pitää tärkeänä tätä hyvin konkreettista työtä ja katsoo, että valtion tulee edistää sitä jatkossakin.
Ilmastopaneelin rooli tieteellisenä, riippumattomana asiantuntijaelimenä on vakiintunut, ja sen asiantuntemuksen kysyntä on kasvanut. Ilmastopaneelilla on tärkeä rooli riippumattoman tiedon tuottajana poliittisen päätöksenteon taustaksi ja kansalaiskeskusteluun. Valiokunta pitää erittäin hyvänä Ilmastopaneelin rahoituksen vahvistamista kaksinkertaistamalla sen rahoitus 0,75 milj. euroon vuodessa (35.10.22).
Olennainen tavoite päästövähennysten ohella on hallitusohjelman mukainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman laatiminen. Ilmastolaki uudistetaan sisällyttäen siihen uutena myös maankäyttösektori, jonka ilmasto-ohjelma tulee sisältämään laajasti toimenpiteet metsien kasvun ja terveyden edistämisestä, suometsien ilmastokestävästä hoidosta, soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämisestä, metsäkadon vähentämisestä, metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta ja hiilinielujen vahvistamisesta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Maankäyttösektorin ilmastopolitiikan edistämiseen ehdotetaan 19,8 milj. euron lisäystä luonnonvaratalouteen maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa momentille 30.40.22 (Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen). Hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ehdotetaan 10 milj. euron pysyvää lisäystä, joka nousee 14,5 milj. euroon vuodesta 2021 alkaen. Valiokunta korostaa erityisesti tutkimustoiminnan suurta merkitystä metsiin perustuvan biotalouden kehittämisessä. Kehittämisen tulee perustua luotettavaan ja riittävään tietoon, jossa kyetään myös ennakoimaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset.
Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös maatalouden tuotantoedellytyksiin ja vaikeuttaa vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista, kun eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy talvien muuttuessa leudommiksi ja sateisemmiksi. Tällöin myös peltomaan rakenteen ja toimivan vesitalouden merkitys kasvaa. Valiokunta korostaa maatalouden potentiaalia osaltaan ilmaston- ja vesiensuojelun ratkaisijana ja hiilinielun kasvattajana. Maatalouden CAP-uudistuksen toteutuksessa tulisi onnistua luomaan rakenteet, joiden kautta voidaan tukea toimia, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, pidetään huolta maaperästä, edistetään luonnon monimuotoisuutta, parannetaan eläinten hyvinvointia ja säilytetään kulttuurimaisemaa. Tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka tukee kestävän ruokajärjestelmän ja elinvoimaisen maaseudun luomista.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvan RuokaMinimi-hankkeen tulokset osoittavat, että ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan pienentää lähes 40 %. Ilmastoystävälliseen ruokajärjestelmään siirtyminen voi tukea suomalaisen maatalouden uusiutumista ja kilpailukykyä sekä terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyvinvointia. RuokaMinimi-hankkeen tulokset korostavat myös julkisten ruokapalvelujen ja julkisten hankintojen merkitystä kestävien ruokailutapojen murroksessa. Ruokajärjestelmän päästöjen vähentäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä strategista kehittämistä.
Maaperän hiilivaraston muutoksilla on suuri merkitys maataloudesta aiheutuvan ilmastovaikutuksen pienentämisessä. Erityisesti eloperäisten turvepeltojen hiilivaraston hupenemista tulisi hillitä esimerkiksi nostamalla pohjaveden pintaa turpeen hajoamisen hidastamiseksi tai siirtymällä kokonaan kosteikkokasvien viljelyyn. Osa turvepelloista on tällä hetkellä ruoantuotannon ulkopuolella. Näiden ennallistamisella voitaisiin vähentää päästöjä merkittävästi. Kivennäismailla hiilivaraston vähenemistä voidaan estää lisäämällä kasvipeitteisyyttä kerääjäkasvien, syysviljojen ja nurmien avulla.
Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta sekä taataan maanviljelijöille vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia tulotasosta tinkimättä. Turvemailta aiheutuvien ilmastopäästöjen vähentäminen vaatii investointitukien lisäksi kuitenkin myös tilusjärjestelyjä sekä uusien taloudellisten ohjauskeinojen ja lainsäädännön kehittämistä. Maataloustukien osalta tarvitaan uudenlaisia mekanismeja esimerkiksi tukioikeuksien siirtoon toisille lohkoille tuotannosta poistuneiden peltojen osalta.
Ilmastopolitiikan käytännön toimeenpano on haastavaa, koska niin edellä kuvattujen maatalouden ilmastotavoitteiden kuin muidenkin sektoreiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan hyvin monenlaisia toimia, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen ja nielujen kasvattamiseen sekä näihin liittyvän ansaintalogiikan muuttamiseen. Mikään yksittäinen toimi ei yksinään ole riittävän merkittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisuuden hallinta on siten äärimmäisen tärkeää. Hallitusohjelman mukaan päivitettynä ilmastolaki tarjoaa välineen, jolla tavoitteiden saavuttamista voidaan tehokkaasti seurata ja tarkistaa.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen
Valiokunta pitää luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeänä talousarvioehdotukseen sisältyvää luonnonsuojelun rahoituksen nostoa yhteensä 88,8 milj. euroa aiempaan kehystasoon verrattuna. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen ja Suomen kansallisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian tavoitteena on pysäyttää vuoteen 2020 mennessä monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen. Tavoitteeseen ei päästä, vaan päinvastoin luontotyyppien ja lajien uhanalaisuus on lisääntynyt. Hallitusohjelman ja talousarvioehdotuksen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen ja suotuisan tilan turvaaminen vuoteen 2030 mennessä käynnistämällä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ja arvioidaan muita luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen edellytyksiä.
Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuvan METSO-ohjelman tavoitteena on ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoin suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Toteuma syyskuussa 2019 on noin 75 % eli noin 72 000 hehtaaria, ja talousarvioehdotus mahdollistaa tavoitteeksi noin 4 500 hehtaaria vuodessa. Määrärahaa momentilta 35.10.63 on tarkoitukseen varattu vuonna 2020 noin 25 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan sijoittuvilta osin olisi mahdollista jatkaa METSO-ohjelman toteutusta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttäisi 10 milj. euroa lisää momentille 30.40.45.
Heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman, ns. Helmi-ohjelman, toteutukseen esitetään noin 42 milj. euroa. Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa, hoitaa ja suojella luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Nämä ovat keskeisiä tehostamista vaativia keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Määrärahasta noin 12 milj. euroa ohjautuu soiden vapaaehtoiseen suojeluun momentilta 35.10.63, noin 10 milj. euroa ohjautuu Metsähallituksen Luontopalveluille Helmi-ohjelman toimenpiteisiin momentilta 35.10.52 ja noin 20 milj. euroa etenkin ELY-keskusten kautta muun muassa ostopalveluina ohjelman toimenpiteisiin momentilta 35.10.21. Valiokunta korostaa ohjelman merkitystä osana uudistettavaa luonnon monimuotoisuuden suojelun toimintaohjelman toteutusta. Helmi-ohjelmasta valmistellaan vuoden 2020 aikana valtioneuvoston periaatepäätöstä, jossa on tarkoitus asettaa ohjelman tavoitteet vuoteen 2030 saakka.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää on myös jatkaa toimia vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymisen vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa 30.40.31 (Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen) on tärkeä kertaluonteinen määräraha 6 milj. euroa kansalliseen ohjelmaan vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Yhteisrahoitteisia hankkeita osin myös EU-rahoituksella on viime vuosina käynnistetty useilla vesistöalueilla, ja näiden tukeminen on edelleen tarpeen. Valiokunta kiirehtii myös lainsäädäntömuutostarpeiden ja rahoituskeinojen selvittämistä vaelluskalakantojen tilan elvyttämiseksi.
Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen on osaltaan sidoksissa ilmastonmuutokseen, joka kiihdyttää haitallista kehitystä. Globaalisti viljelymaiden tuotantokyvyn laskeminen lisää yhteiskunnallista epävakautta ja voi johtaa suuriin taloudellisiin kustannuksiin. Valiokunta katsoo, että myös luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimusta tulisi edistää ja varmistaa tieteellisen, riippumattoman asiantuntijatiedon saaminen poliittisen päätöksenteon valmisteluun. Ilmastopaneelin tarjoaman mallin pohjalta Suomessa on aloittanut toimintansa Luontopaneeli, mutta sen rahoitusta ei ole Ilmastopaneelin tavoin turvattu. Valiokunta korostaa tarvetta turvata Luontopaneelin rahoitus jatkossa.
Metsähallituksen luontopalvelut
Valiokunta on tyytyväinen Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoituksen tasokorotukseen. Se on hyvin tarpeellinen, sillä määräraha on pysynyt ennallaan, vaikka tehtävät ovat laajentuneet, kun kansallispuistoja on perustettu lisää. Ympäristöministeriön pääluokassa olevien Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien määrärahat ovat momentilla 35.10.52, jolle esitetään 57,844 milj. euroa. Kehyskaudella pysyvä määrärahan lisäys on 9,5 milj. euroa vuodessa, ja vuosina 2020 ja 2021 määrärahasta on 19,2 milj. euroa kertaluonteista investointimäärärahaa. Luontopalvelujen hallinnassa olevien suojelualueiden korjausvelka on kuitenkin niin mittava, että rahoitustarpeita on myös tulevina vuosina.
Määrärahan lisäykset mahdollistavat hallitusohjelman mukaisesti luontokohteiden korjausvelan suunnitelmallisen vähentämisen. Rahoitus myös lisää valmiuksia hakea hankerahoitusta muun muassa EU:n LIFE-rahastosta, jonka rahoitus tulevalla EU:n rahoituskaudella tulee kasvamaan. Määrärahan käytössä painottuu edellä mainitun elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman käynnistäminen. Valiokunta pitää hyvin tärkeinä myös hallitusohjelman tavoitteita tarkistaa Metsähallituksen omistajapoliittisia linjauksia siten, että voidaan paremmin sovittaa yhteen kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Metsähallitukselle asetetaan myös hiilinielutavoite.
Valiokunta korostaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palvelurakenteiden ylläpidon ja kehittämisen merkitystä kasvavan matkailun tarpeiden mukaisesti. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat noin kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, ja puistoilla on huomattava merkitys myös Suomeen suuntautuvan matkailun vetovoimatekijänä. Panostukset palveluvarustukseen suojaavat puistoja ja niiden ainutlaatuisia luonnonarvoja kulumiselta ja ovat tärkeitä myös kävijöiden turvallisuuden kannalta. Ne myös edistävät luonnossa liikkumista ja näin välillisesti terveyshyötyjä kansantalouden tasolla. Tehtyjen selvitysten mukaan panostukset myös palautuvat paikallistalouteen moninkertaisesti, joten ne ovat lyhyelläkin tähtäimellä taloudellisesti perusteltuja. Valiokunta korostaa, että reittien tasosta tulee huolehtia ruuhkaisimpien puistojen ohella myös syrjäisemmissä kansallispuistoissa.
Metsähallituksen hoitoon siirtyneiden linnoitusten, linnanraunioiden ja muiden arvokkaiden historiallisten kohteiden hoitaminen on haastavampaa ja kalliimpaa kuin vaellusreittien tai palveluvarustuksen ylläpito. Kulttuuriperintökohteiden osalta korjausvelan määräksi on arvioitu jopa 70 milj. euroa, joten nyt esitetty tasokorotus ei ratkaise tätä ongelmaa. Kehyskaudella tulee pyrkiä selvittämään vaikuttavin tapa hoitaa ja rahoittaa kulttuuriperintökohteiden asianmukainen huolenpito.
Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Tavoitteena on maa- ja metsätalouden entistä paremman vesitalouden hallinnan avulla tehostaa vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Valiokunta pitää tärkeänä ja tarpeellisena vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jonka tarkoituksena on Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimien tehostaminen. Arvio ohjelman kustannuksista on 54 milj. euroa vuosille 2020—2023, josta 15 milj. euroa vuodelle 2020.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Ohjelman avulla pyritään kohdentamaan konkreettisia toimenpiteitä vaikuttavimpiin vesien tilaa parantaviin toimiin, vahvistamaan toimijoiden yhteistyötä sekä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja menetelmiä. Tavoitteena on esimerkiksi levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 hehtaarille vuosina 2020—2023 ja näin vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa kuormitusta. Saaristomeren valuma-alueella on maatalouden kuormittamia vesistöjä, eikä maatalouden ravinnekuormitus ole siellä toimenpiteistä huolimatta vähentynyt. Vesiensuojelun tehostamisohjelman osa-alueista määrärahaa käytetään maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisen toimiin. Hankkeessa kokeillaan kipsiä sekä pienemmässä mittakaavassa rakennekalkitusta ja kuitulietteitä soveltuvilla valuma-alueilla.
Valiokunta korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä vesiensuojelussa. Tulokset näkyvät hitaasti, mutta pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Tärkeää on myös, että hankkeissa toteutetaan paikallisia vesiensuojelutoimenpiteitä yleensä kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Toimenpiteillä vähennetään ulkoista kuormitusta ja toteutetaan kunnostustoimia valuma-alueilla ja vesistöissä. Avustuksilla tuetaan rehevien järvien ja merenlahtien tilaa sekä vaelluskalojen luontaista lisääntymistä parantavia ja lajien säilymisen ja monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vesien kunnostushankkeita.
Ilmastonmuutos lisää myös tarvetta tehostaa kaupunkien jäte-, hule- ja kuivatusvesien hallintaa. Tietoa tarvitaan myös lisää muiden haitallisten aineiden, kuten hormonitoimintaan vaikuttavien aineiden ja lääkeaineiden, esiintymisestä vesiympäristössä ja pohjavesissä. Tavoitteena on myös vähentää vesiin päätyvän muovin määrää ja koota tietoa aineiden vaikutuksista ympäristöön.
Ravinteiden kierrätysohjelmassa (RAKI) on tehty jo vuosia hyvää kokeiluperusteista työtä ja luotu pohjaa systeemiselle muutokselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman toteuttamista jatketaan. Ravinteiden kierrätys tuo monialaisesti hyötyjä samalla sekä ilmaston- että vesiensuojelutavoitteiden näkökulmista ja itsessään vahvistaa kiertotalouden tavoitteita ja lisää ravinneomavaraisuutta. Arviointien mukaan systeemistä näkökulmaa on tarpeen edelleen vahvistaa ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun strategisessa suunnittelussa. Käynnissä on myös MetsäVesi 2020 -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa arvio metsistä ja soilta tulevasta vesistökuormituksesta, jonka aikaisemmin on arvioitu tuottavan vain pienen osan vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormituksesta. Uudemmissa tutkimuksissa tämä käsitys on kyseenalaistettu. Valiokunta korostaa, että tämä on vain yksi esimerkki siitä, että ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita jo niin paljon, että se vaikuttaa voimakkaasti luonnon mekanismeihin. Siksi uutta tutkimustietoa ja ymmärrystä syy-seuraussuhteista tarvitaan toimenpiteiden oikean kohdentamisen perustaksi.
Asumisen edistäminen
Asuntorakentaminen on ollut ennätyksellisellä tasolla, mutta tuotanto vähenee vuonna 2019 maltillisesti talouden kasvuodotusten hieman heikentyessä. Vuonna 2018 asuntoaloituksia oli lähes 45 000 ja tänä vuonnakin vielä noin 36 000—39 000 asuntoa. Valtion tukema asuntotuotanto on pysynyt hyvällä tasolla, ja suhdannetilanteen muutos on edelleen lisännyt kiinnostusta ARA-tuotantoon. ARA-hankkeita on vireillä noin 11 000 asunnon osalta. Korkotukivaltuuden määräksi esitetään 1 410 milj. euroa, mikä ei kuluvan vuoden perusteella näyttäisi riittävän esitetyn 8 900 uuden asunnon lainoittamiseen. Erityisryhmien investointiavustusten myöntövaltuudeksi esitetään 90 milj. euroa, jonka arvioidaan riittävän kysyntään. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite 10 000 ARA-asunnon rakentamisesta vuodessa. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa avustusvaltuuden käyttömahdollisuus tavoitteen mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisryhmien investointiavustuksen määrää voidaan tarvittaessa nostaa, mikäli tarpeellisia hankkeita on enemmän kuin määräraha mahdollistaa.
Valiokunta pitää asumiseen liittyvää rahoituskokonaisuutta monipuolisena ja kattavana. Lähiöohjelman rahoittamiseen osoitetaan avustusvaltuutta 5 milj. euroa. Valtion tukeman asuntokannan kunnostamiseen ikääntyneille paremmin sopivaksi ehdotetaan käytettävän 5 milj. euroa. Sekä purkuavustuksen että purkuakordin enimmäismäärää ehdotetaan nostettavan 5 milj. eurolla, millä on tarkoitus sopeuttaa ARA-asuntokantaa väestöä menettävillä alueilla.
Valiokunta korostaa tarvetta kehittää pitkäjänteisesti korkotukijärjestelmää. Uusia korkotukimalleja on kehitetty, mutta erityisesti 40 vuoden korkotukimallin kehittämiselle on vielä tarvetta. Valiokunta on katsonut myös, että pitkällä aikavälillä olisi tarpeen toteuttaa myös valtion lainajärjestelmien kokonaisvaltaisempikin uudistaminen.
Merkittävä on 3,3 milj. euron määräraha-avustus asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen. Hyvin tarpeellinen on myös vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen osoitettava 1 milj. euron määräraha momentilla 35.20.30. Asumisneuvonnan vakiinnuttaminen matalan kynnyksen hyvin toimivaksi palveluksi, kuten nykyään, säästää varoja myöhempien vaikeuksien ja niistä aiheutuvien kustannusten välttämisen kautta.
Tavoitteissa ja rahallisissa panostuksissa on otettu hyvin huomioon se, että rakennuskannalla ja rakentamisella on tärkeä merkitys pyrkimyksessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tavoitteena onkin tukea hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parantaa asumisen energiatehokkuutta lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Ympäristöministeriössä on kehitetty rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista. Kesään 2020 asti kestävän testausjakson aikana selvitetään, kuinka hyvin menetelmä soveltuu tavanomaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden käyttöön. Vähähiilistä rakentamista tukee myös esimerkiksi Green Building Council Finlandin käynnistämä neuvontapalvelu, joka on sekä yksityisten että julkisten toimijoiden käytettävissä.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä panostusta rakennetun ympäristön valtakunnallisen digitaalisen rekisterin ja tietoalustan luomiseen. Alustan kautta saadaan kaavatiedot ja rakennuslupaan liitettävät tiedot paremmin saataville, jolloin kunnat pystyvät hyödyntämään niitä omassa suunnittelussaan ja kaavoituksessaan ja tekemään paremmin yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Rekisteri perustuu avoimeen dataan, joten myös kaupalliset toimijat voivat hyödyntää sitä esimerkiksi infraan ja elinkaareen liittyvien palvelujen kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä. Tarkoitukseen esitetään kertaluonteista 7,3 milj. euron määrärahaa momentille 35.20.04.
Valiokunta pitää tärkeänä myös 20 milj. euron avustusvaltuutta asuinrakennusten energiakorjauksiin. Lisäksi momentille 35.20.55 ehdotetaan 4,9 milj. euron määrärahaa asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin, joihin kuuluvat myös kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatiminen siten kuin hallituksen esityksessä HE 44/2019 vp esitetään. Avustukset suunnataan hissien jälkiasennuksiin sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Valiokunta korostaa avustuksen suurta merkitystä väestön ikääntyessä myös kustannustehokkuuden kannalta, kun kotona asumista voidaan näin pidentää. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kotitalousvähennystä voidaan käyttää asuntojen korjaus- ja energiahankkeissa.
Myös 5,5 milj. euron määräraha avustuksiin asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen on hyvin tarpeellinen sähköautojen latausinfran rakentumisen edistämiseksi. Tärkeää on samalla vauhdittaa myös liikennebiokaasun käyttöä ja näin huolehtia osaltaan teknologianeutraalisti vähähiilisen liikenteen tuesta.
Valiokunta korostaa erityisesti valtion ja suurten kaupunkiseutujen välillä solmittavien maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteita yhdistävien MAL-sopimusten suurta merkitystä asuntotuotannon lisäämisessä ja kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvattamisessa. Ilmastotavoitteiden kannalta keskeiseksi vaikutuskeinoksi on noussut erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelun tiivis integrointi ja ymmärrys näiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Määräaikaisin MAL-sopimuksin on saatu hyviä tuloksia aikaan.
Tarkastusvaliokunta on asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskevassa mietinnössään TrVM 3/2018 vp korostanut, että seutuja tulee mahdollisuuksien mukaan kehittää pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen seuduittain yli kuntarajojen. Eduskunta on hyväksynyt tarkastusvaliokunnan mietinnön johdosta useita lausumia asuntopolitiikan kehittämisestä, kuten että MAL-sopimuksia tulee kehittää entistä pitkäaikaisemmiksi ja sitovammiksi ja että valtion tulee laajentaa MAL-sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille. Ympäristövaliokunta korostaa sopimusten merkitystä ja katsoo, että toiminnan laajentamista muihinkin kasvukeskuksiin tulisi kiireellisesti selvittää. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt selvitystyön sopimusmenettelyn laajentamisesta myös Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseuduille.
MAL-sopimuksiin sidottuihin käynnistysavustuksiin on varattu avustusvaltuutta yhteensä enintään 30 milj. euroa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Valiokunta pitää tätä erittäin hyvänä avustusmuotona, joka saa tuotantoa liikkeelle ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa tehokkaasti. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla 3 000 euroa asuntoa kohden. Valiokunta pitää puurakentamisohjelman tavoitteiden edistämisen kannalta erittäin hyvänä, että avustus myönnetään 20 % korkeampana, mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita ehdotetaan myönnettäväksi enintään 15 milj. euroa.
Valiokunta korostaa puurakentamisen merkitystä biotalouden edistämisessä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta. Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on sisällyttää rakentamisen hiilijalanjälki osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Puurakentamisen ohjelman (2016—2021) tavoitteena on lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa, vahvistaa alan osaamista ja kehittää puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti noin 2 milj. eurolla vuonna 2020 (35.10.61). Erityisesti valtion metsissä tulee tähdätä mahdollisimman järeän tukkipuun tuotantoon, jotta puurakentamiselle riittää kotimaista raaka-ainetta. Samalla tulee kuitenkin huomioida hiilinielujen vahvistuminen ja luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen.
Valiokunta korostaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn merkitystä asumiseen liittyvän lainsäädännön toteuttajana. Valiokunta pitää hyvänä, että ARAn määrärahatasoa on nostettu, sillä sen tehtäväksi on säädetty viime vuosina runsaasti uusia, erityyppisiä avustustusjärjestelmiä, joihin liittyvien tehtävien hoitaminen edellyttää resursseja ja asiantuntemusta tuoden toisaalta keskittämishyötyjä.
Ympäristövaliokunta on viime vuosina korostanut useaan kertaan tarvetta pitkäjänteiseen asuntopolitiikkaan katsoen, että tavoitteena tulee olla hallituskaudet ylittävä, pitempiaikainen kehittämisohjelma. Tarkastusvaliokunnan edellä viitatun asuntopolitiikan kehittämistä laajasti koskevan mietinnön johdosta hyväksytyillä lausumilla eduskunta edellyttää, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman osana tulee laatia asuinalueiden myönteisen kehityksen tueksi ja eriytymisen ennaltaehkäisemiseksi yli hallinnonalarajojen ulottuva asuinalueiden kehittämisohjelma, jolla turvataan pitkäjänteisesti palveluiden ja asumisen hyvä taso ja vahvistetaan asuinalueiden elinvoimaisuutta. Lisäksi ohjelman yhteydessä tulee selvittää, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia. Asuntopoliittisen kehitysohjelman organisointi on parhaillaan viimeisteltävänä. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava selonteko tulee antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Valiokunta pitää parlamentaarista ulottuvuutta valmistelussa hyvin tärkeänä ja pitää selontekoa merkittävänä mahdollisuutena kehittää asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.
Vuonna 2018 aloitetun Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana toteutetaan toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Ohjelman rahoitukseen esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa valtioneuvoston kanslian pääluokassa (23.01.25). Valiokunta korostaa tarvetta pitkäjänteiseen työhön rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Ohjelman toimeenpano edellyttää toimia useilla hallinnon-aloilla, ja sen tavoitteita voidaan välillisesti tukea myös muissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistus, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen työ kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä kiirehtiä konkreettisia toimia sisäilmaongelmista kärsivien auttamiseksi.
