Siirry sisältöön

HaVM 14/2020 vp

Viimeksi julkaistu 15.7.2020 11.48

Valiokunnan mietintö HaVM 14/2020 vp HE 96/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta

Hallintovaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta (HE 96/2020 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • johtava asiantuntijaJarmoTiukkanen
    sisäministeriö
  • EU-erityisasiantuntijaSiljaPasanen
    valtioneuvoston kanslia
  • lainsäädäntösihteeriSaraFahmy
    ulkoministeriö
  • ylitarkastajaMikaWallden
    Maahanmuuttovirasto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • korkein hallinto-oikeus
  • Digi- ja väestötietovirasto
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • Uudenmaan TE-toimisto
  • Eläketurvakeskus
  • Kansaneläkelaitos

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Helsingin hallinto-oikeus

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta.  

Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehdyllä erosopimuksella, joka on tullut voimaan 1.2.2020. Sopimus on unionisopimus ja sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Erosopimuksessa on kuitenkin määräyksiä, joissa jäsenvaltioille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle jätetään erosopimuksen mukaisten oleskeluoikeuksien hakemisen osalta harkintavaltaa menettelyihin ja aikatauluihin. Näiden täytäntöönpanosta ja soveltamisesta on säädettävä lailla. 

Esityksessä ehdotetaan, että erosopimuksessa määrättyä hakumenettelyä sovelletaan Suomessa, kun Suomessa asuvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä Euroopan unionin oikeuteen perustuva oleskeluoikeus vaihdetaan hakemuksesta erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2020.  

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Erosopimus ja oleskeluoikeus

Suomessa asuu noin 5 000 Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista ja heidän perheenjäsentään. Heidän oleskeluoikeutensa on perustunut Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen ja oikeuteen asettautua asumaan toiseen jäsenvaltioon. Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä kuluvan vuoden helmikuun alusta voimaan tulleella Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin välillä tehdyllä erosopimuksella. Eron myötä Yhdistyneestä kuningaskunnasta on tullut niin sanottu kolmas maa ja sen kansalaisista kolmannen maan kansalaisia. Meneillään on kuitenkin vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka aikana unionin vapaan liikkuvuuden säännöksiä sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin samalla tavoin kuin ennen eroa. Heidän oleskelunsa on laillista unionioikeuden perusteella siirtymäkauden aikana. 

Erosopimus sisältää määräyksiä, joiden tarkoituksena on turvata niiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä asemaa, jotka ovat käyttäneet vapaata liikkuvuutta ja asettuneet sen perusteella toiseen jäsenvaltioon. Sopimus korostaa niin sanotun normaalin elämän jatkamista siellä, minne erosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva on asettautunut. Erosopimuksen soveltamisalaan kuulumisen kannalta on (eräin poikkeuksin) keskeistä, että ne Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa ennen siirtymäkauden päättymistä, jatkavat oleskelua myös siirtymäkauden päätyttyä. Siirtymäkauden jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten, jotka eivät kuulu erosopimuksen soveltamisalaan, maahantuloon ja maassa oleskeluun sovelletaan kolmannen maan kansalaisia koskevia säännöksiä. 

Erosopimus on unionisopimus, jota sovelletaan sellaisenaan ja johon sen soveltamisalaan kuuluva henkilö voi suoraan vedota. Erosopimuksella mahdollistetaan Euroopan unionin oikeuteen perustuvan oleskeluoikeuden vaihtaminen erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen. Erosopimus sisältää säännökset siitä, ketkä voivat saada erosopimuksen mukaiset oleskeluoikeudet ja mitä näiltä henkilöitä edellytetään mainitun oleskeluoikeuden saamiseksi. Erosopimus sisältää myös säännöksiä oleskeluoikeuden saaneiden oikeusasemasta. Sen sijaan erosopimuksessa on jätetty jäsenvaltioiden päätettäväksi prosessuaaliset asiat, missä menettelyssä ja aikataulussa oleskeluoikeuksia on haettava. 

Oleskeluoikeuden hakeminen

Saadakseen erosopimuksen mukaisen oleskeluoikeuden asetetaan säädettävällä lailla Suomessa asuville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen velvoite hakea määräajassa oleskeluoikeutta. Henkilön, joka on oleskellut tai oleskelee Suomessa Euroopan unionin oikeuden perusteella ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkaa oleskelua sen jälkeen, on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta (1 §:n 2 mom.). Hallituksen esityksen mukaan hakemuksen voi tehdä 1.10.2020 alkaen ja se on tehtävä viimeistään, kun yhdeksän kuukautta on kulunut siirtymäkauden päättymisestä. Näin ollen oleskeluoikeutta voidaan hakea yhden vuoden ajan ajanjaksolla 1.10.2020—30.9.2021. 

Erosopimuksen nojalla niillä Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään, jotka ovat oleskelleet maassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta ennen siirtymäkauden päättymistä ja joilla on pysyvän oleskeluoikeuden osoittava, voimassa oleva oleskeluasiakirja, ei ole velvollisuutta hakea kyseisen asiakirjan vaihtamista uuteen erosopimuksen mukaiseen oleskeluasiakirjaan. Heillä on pysyvä laillinen oleskeluoikeus erosopimuksen nojalla, vaikka he eivät vaihtaisikaan oleskeluasiakirjaa erosopimuksen mukaiseen asiakirjaan. Sen sijaan lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi niistä laillisesti ja yhtäjaksoisesti Suomessa ennen siirtymäajan päättymistä viisi vuotta oleskelleista Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisista ja heidän perheenjäsenistään, joilla ei ole hallussaan pysyvän oleskeluoikeuden osoittamaa asiakirjaa. Heidän on haettava edellä mainitussa määräajassa pysyvää erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta (2 §).  

Tarkoitus on, että erosopimuksen mukaisesta oleskeluoikeudesta annetaan kolmannen maan kansalaiselle annettava ulkomaalaislain 33 §:ssä säädetty oleskelukortti (4 §:n 1 mom.). Korttiin tehtävistä merkinnöistä, jotka osoittavat sen myönnetyn erosopimuksen mukaisesti, säädetään komission antamassa täytäntöönpanopäätöksessä. Kansalliseen lakiin otetaan merkintöjen osalta ainoastaan maininta korttiin tehtävästä pysyvää oleskeluoikeutta koskevasta merkinnästä.  

Edellä lausutun lisäksi on kuitenkin huomattava, että erosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myös ne, joilla on erosopimuksen mukaan oikeus tulla Suomeen siirtymäkauden päättymisen jälkeen (1 §:n 1 mom.). Tällainen oikeus on muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen perheenjäsenillä, kun perheside on olemassa ennen siirtymäkauden päättymistä, vaikka perheenjäsenet oleskelisivat tuolloin muualla kuin Suomessa ja tulevat Suomeen vasta siirtymäkauden jälkeen. 

Oleskeluoikeus ja oleskeluasema

Valiokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksestä ilmeneviin käsitteisiin "oleskeluoikeus" ja "oleskeluasema". Itse lakiehdotuksen tekstissä on käytetty vain ensin mainittua käsitettä. Erosopimuksessa käytetään saadun selvityksen perusteella lisäksi ilmaisua "asema". Valiokunnalle esitetyn tiedon mukaan hallituksen esityksen valmistelussa on pyritty johdonmukaisuuteen, mutta siinä ei ole etenkään lausuntokierroksen jälkeen tehtyjen muutosten jälkeen pystytty välttämättä täysin pysymään. Esityksen valiokuntakäsittelyn yhteydessä ei kuitenkaan ole ilmennyt, että käytetyt eri ilmaisut johtaisivat jonkin asian väärin ymmärtämiseen. 

Valiokunnan käsityksen mukaan oleskeluoikeus sinänsä ei välttämättä käsitteellisesti sisällä muita oikeuksia. Kun sen sijaan puhutaan oikeusasemasta, siihen saatetaan liittää oleskeluoikeuden myötä myös suoraan tai lain nojalla syntyviä muita oikeuksia. Nyt esillä olevassa asiassa oleskeluoikeuden saavan oikeudelliseen asemaan kuuluu oleskelun ohella suoraan erosopimuksen nojalla oikeus opiskeluun, työntekoon ja yritystoiminnan harjoittamiseen (ks. myös lakiehdotuksen 6 §). Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että oikeus asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuksiin edellyttää maamme kansallisessa lainsäädännössä laillista maassa oleskelua, ja esimerkiksi erosopimukseen perustuva myönnetty oleskeluoikeus on sanottua laillista maassa oleskelua. 

Oleskeluoikeuden hakeminen

Oleskeluoikeutta haetaan Maahanmuuttovirastolle tehtävällä hakemuksella, mutta se voidaan jättää myös ulkomailla Suomen edustustolle. Erosopimuksessa määrätään, mitä selvityksiä hakemukseen tulee liittää. Hakemusmenettely edellyttää käyntiä Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelupisteessä tai ulkomailla Suomen edustustossa muun muassa biometristen tunnistetietojen ottamiseksi ja niiden liittämiseksi myönnettävään oleskelulupakorttiin. Erosopimuksen mukaan hakulomakkeista on tehtävä lyhyet, yksinkertaiset ja käyttäjäystävälliset erosopimuksesta johtuviin olosuhteisiin. Perheenjäsenten samaan aikaan tekemät hakemukset on käsiteltävä yhdessä. Hakemusten käsittelyssä tulee noudattaa sujuvia, avoimia ja yksinkertaisia hallintomenettelyjä ja kaikenlaista turhaa hallinnollista taakkaa on vältettävä. Hakijoita on autettava osoittamaan, että he täyttävät ehdot sekä välttämään virheitä ja puutteita hakemuksissaan.  

Hallituksen esityksessä arvioidaan oleskeluoikeutta koskevien hakemusten ja todistuspyyntöjen käsittelyn onnistuvan pääsääntöisesti yhden asioinnin yhteydessä palvelupisteessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä sitä, että on huolehdittava riittävästä ohjeistuksesta, neuvonnasta ja viestinnästä, jotta asianomaiset henkilöt saavat riittävästi tietoa erosopimuksen mukaisista oikeuksistaan ja osaavat hakea heille kuuluvaa oleskeluoikeutta. 

Muutoksenhaku

Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Asiantuntijakuulemisessa on valiokunnan huomiota kiinnitetty siihen, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n mukaiset valituslupaperusteet poikkeavat ulkomaalaislain 196 §:n mukaisista valitusperusteista. Asiassa on kuitenkin kysymys ulkomaalaislaissa säännellyn unionioikeuteen perustuvan oleskeluoikeuden vaihtamisesta erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen. Tämän vuoksi hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asiassa, joka koskee ehdotetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua Maahanmuuttoviraston päätöstä, valituslupaperusteet ovat samansisältöiset kuin valitettaessa ulkomaalaislain perusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelusta. Valiokunta ehdottaa valituslupaperusteet säädettäväksi sisällöltään ulkomaalaislain 196 §:n 4 momenttia vastaaviksi. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia. 

Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa lakiehdotuksen 8 § kuuluu seuraavasti: 

Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy. Muutoin muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 

Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että Maahanmuuttovirastolla on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n nojalla oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut viraston päätöksen tai muuttanut viraston päätöstä. 

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty harkittavaksi myös hallinto-oikeuslain (430/1999) 12 a §:n muuttamista, koska mainitun pykälän mukainen mahdollisuus käsitellä muutoksenhakuasia myös kahden jäsenen kokoonpanossa koskee vain pykälässä mainittuja muutoksenhakuasioita. Muun ohella ulkomaalaislain soveltamista koskevat asiat voidaan ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa. Esillä olevassa asiassa on kysymys ulkomaalaislaissa säännellyn unionioikeuteen perustuvan oleskeluoikeuden vaihtamisesta erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen. Kuulemisessa on esitetty, että olisi syytä harkita vastaavan mahdollisuuden laajentamista myös ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluviin asioihin. Hallintovaliokunta toteaa, ettei kyseistä lakia koskevia säännöksiä sisälly hallituksen esitykseen ja ettei sanottu laki kuulu hallintovaliokunnan toimialaan. Ottaen lisäksi huomioon, ettei hallintovaliokunnalla ole tässä yhteydessä mahdollisuutta pyytää asiasta lakivaliokunnan lausuntoa, hallintovaliokunta ei näe mahdolliseksi kyseisen muutoksen toteuttamista tässä yhteydessä. 

Muut kannanotot

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin näkemys, että lakiehdotuksessa käytettyä termiä hakija voisi olla tarpeen täsmentää esimerkiksi viittaamalla erosopimuksen 10 artiklaan. Valiokunta ei ehdota lakiin otettavaksi viittauksia erosopimuksen artikloihin ja tähdentää, että säädettävää lakia on luettava yhdessä erosopimuksen kanssa. Erosopimus on suoraan sovellettavaa oikeutta, jota säädettävä laki täydentää erosopimuksen mukaisissa puitteissa. Valiokunta viittaa lisäksi lakiehdotuksen 1 §:n 1 momenttiin ja toteaa, että myös erosopimuksessa käytetään ilmaisua hakija.  

Erosopimuksen mukainen oleskelukortti on voimassa viisi vuotta lakiehdotuksen 4 §:n nojalla. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että oleskelu jatkuu erosopimuksen nojalla laillisena, vaikka oleskelulupakortin haltija ei sen voimassaolon umpeutuessa hakisi uutta korttia. 

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta viittaa mietintöään täydentävästi lisäksi hallituksen esityksessä lausuttuun. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 96/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (erosopimus) soveltamisalaan kuuluvan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä (hakija) oleskeluun erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden jälkeen sovelletaan erosopimuksen toisen osan määräyksiä ja oleskeluoikeuksien hakemiseen erosopimuksen 18 artiklan 1 kohtaa. 
Hakijan, joka on oleskellut tai oleskelee Suomessa Euroopan unionin oikeuden perusteella ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkaa oleskelua sen jälkeen, on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta. Hakemuksen voi tehdä 1 päivästä lokakuuta 2020 alkaen ja se on tehtävä viimeistään, kun yhdeksän kuukautta on kulunut siirtymäkauden päättymisestä. 
2 § 
Hakijan, joka on oleskellut maassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta ennen siirtymäkauden päättymistä ja jolla ei ole pysyvän oleskeluoikeuden osoittavaa voimassa olevaa todistusta, on haettava erosopimuksen mukaista pysyvää oleskeluoikeutta 1 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa. Pysyvän oleskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, ettei hakijan katsota vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta taikka kansanterveyttä siten kuin ulkomaalaislain (301/2004) 156 §:ssä ja 156 a §:n 1 momentissa säädetään. 
3 § 
Tässä laissa tarkoitettu oleskeluoikeutta koskeva hakemus jätetään Suomessa Maahanmuuttovirastolle ja ulkomailla Suomen edustustolle. 
4 § 
Hakijalle annetaan erosopimuksen mukaisen oleskeluoikeuden osoitukseksi ulkomaalaislain 33 a §:ssä säädetty oleskelulupakortti. Oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä säädetään asiakirjoista, jotka jäsenvaltioiden on myönnettävä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 18 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 26 artiklan nojalla annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 1114. Lisäksi tehdään merkintä ”P”, kun kyse on pysyvästä oleskeluoikeudesta.  
Oleskelulupakortti on voimassa viisi vuotta. 
5 § 
Kansallista henkilöllisyystodistusta, joka ei sisällä biometristä tunnistamista koskevien Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten mukaista sirua, ei hyväksytä Suomessa hakijan maahantuloon tai maasta poistumiseen oikeuttavana asiakirjana viiden vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä. 
6 § 
Hakija rinnastetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin. 
Hakijalla on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa yritystoimintaa. 
7 § 
Maahanmuuttovirasto on toimivaltainen viranomainen tässä laissa tarkoitetun oleskeluoikeutta koskevan hakemuksen käsittelyyn ja ratkaisemiseen.  
Suomen edustusto on toimivaltainen viranomainen ottamaan hakemuksen vastaan ulkomailla ja toimittamaan sen Maahanmuuttovirastolle. 
Hakemusta koskevan päätöksen tiedoksiantoon Suomessa ja ulkomailla sovelletaan ulkomaalaislain 203, 204, 205 ja 206 §:ää. 
8 § 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin Muutosehdotus päättyyValikokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään Poistoehdotus päättyy oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi säädetään Muutosehdotus päättyy
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy. Muutoin muutoksenhakusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Muutosehdotus päättyy 
9 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tätä lakia sovelletaan myös hakijaan, joka saapuu maahan ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen, mutta ennen siirtymäkauden päättymistä. Tällaiseen hakijaan ei sovelleta, mitä ulkomaalaislain 159 ja 161 a §:ssä säädetään oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja oleskelukortin hakemisesta. Hakijan on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta ennen siirtymäkauden päättymistä. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 24.6.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
RiikkaPurraps
varapuheenjohtaja
Mari-LeenaTalvitiekok
jäsen
TiinaElovihr
jäsen
EveliinaHeinäluomasd
jäsen
HannaHolopainenvihr
jäsen
HannaHuttunenkesk
jäsen
Anna-KaisaIkonenkok
jäsen
AkiLindénsd
jäsen
MauriPeltokangasps
jäsen
JuhaPylväskesk
jäsen
PirittaRantanensd
jäsen
MattiSemivas
jäsen
HeidiViljanensd
varajäsen
MariRantanenps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
OssiLantto