Yleistä
Pelastuslakiin (379/2011) ja hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin (692/2010) ehdotetuilla muutoksilla selkeytetään ja parannetaan viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Pelastuslain muutokset liittyvät pelastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä pelastustoimelle säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseen. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutokset liittyvät Hätäkeskuslaitoksen oikeuksiin saada tietoja hälytystehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen tehtävää hoitavan viranomaisen tai yksikön tukemiseksi. Lisäksi Rajavartiolaitoksen asemaa yhteistyötahona selkeytetään ja annetaan oikeus valtakunnallisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttämiseen. Nykyisin Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen yhteistoiminta perustuu pitkälti laitosten väliseen käytännön tason yhteistoimintasopimukseen.
Ehdotetuilla lainmuutoksilla on tarkoitus vastata niihin käytännön haasteisiin ja tarpeisiin, joita on havaittu pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain säätämisen jälkeen. Valiokunta on tietoinen siitä, että parhaillaan selvitetään EU:n uudesta tietosuojasääntelystä kansalliseen lainsäädäntöön johtuvia muutostarpeita. Siinä yhteydessä tarkasteluun tulee myös pelastustoimen ja hätäkeskustoimen lainsäädäntö. Käynnissä on myös hanke poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Myös lähivuosien isojen uudistusten, kuten maakunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudistusten, arvioidaan aiheuttavan tarvetta lainsäädännön uudelleen tarkasteluun.
Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia viranomaisten tehokkaan toiminnan ja laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden turvaamisen kannalta tarpeellisina, eikä niiden osalta ole perusteltua jäädä odottamaan edellä mainittujen isojen uudistusten toimeenpanoa. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Varo-tiedot
Pelastuslain (1. lakiehdotus) 89 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi muun ohella pelastusviranomaisen oikeudesta saada hätäkeskustietojärjestelmästä pelastusviranomaisen turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia työturvallisuustietoja (ns. varo-tiedot). Säännöksellä parannetaan pelastusviranomaisten työturvallisuutta sekä operatiivisessa toiminnassa että valvontatehtävissä, kuten palotarkastuksissa.
Hätäkeskustietojärjestelmään tallennettavista varo-tietoista säädetään hätäkeskuslaitoksesta annetun lain 17 §:ssä (2. lakiehdotus). Varotiedot koskevat henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, kuten tietoa kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta. Tieto voi koskea esimerkiksi kohteen räjähdys- tai säteilyvaaraa tai henkilötietolain (523/1999) mukaisia arkaluonteisia henkilötietoja. Valiokunta korostaa, että sikäli kun varo-tieto välitetään teknisesti viranomaisen yksikölle, on huolehdittava siitä, että tietoa käsitellään vastaanottavassa viranomaisessa suojaustason edellyttämällä tavalla ja suojaustason edellyttämillä laitteilla.
Mainitun 17 §:n 2 momentissa varo-tietojen käyttö ehdotetaan rajattavaksi tietojen luonteen takia siten, että pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomainen tai viranomaisen tehtäviä hoitava yksikkö tai palveluksessa oleva henkilö saa käsitellä tietoja ainoastaan toimialansa tehtävään liittyen, jos se on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi tarpeellista. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että tietojen käyttäjään ja käsittelijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Valiokunta pitää ehdotettua 17 §:n 2 momenttia perusteltuna ja tähdentää samalla muutenkin, että lain 21 §:n mukaan hätäkeskustietojärjestelmästä luovutettuja tietoja saa käsitellä vain siinä käyttötarkoituksessa, johon ne on luovutettu.
Toimenpiderekisteri
Toimenpiderekisteri on pelastuslaitoksen pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä varten pitämä henkilörekisteri, johon saadaan tallentaa ne hätäkeskustietojärjestelmään tallennettavat tiedot, jotka hätäkeskus on luovuttanut pelastusviranomaisen vastuulliselle rekisterinpitäjälle hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 §:n nojalla. Toimenpiderekisteriin saa myös tallentaa esimerkiksi pelastustoiminnan tehtävään liittyvien muiden viranomaisten keskeisiä toimenpidetietoja. Rekisterin teknisestä ylläpidosta huolehtii Pelastusopisto.
Toimenpiderekisteriä koskevaa pelastuslain 91 §:ää ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että Pelastusopistolla on tietyin edellytyksin oikeus luovuttaa toimenpiderekisterin tietoja. Sääntelyä täydennetään myös siltä osin, kenellä on oikeus tallentaa tietoja toimenpiderekisteriin. Sääntelyä ehdotetaan rajattavaksi poliisin toimintaa kuvaavien tietojen osalta niin, ettei toimenpiderekisteriin saa tallentaa poliisin osalta tietoja toimenpiteessä käytetyistä menetelmistä, henkilöstövoimavaroista sekä ajoneuvoista ja muusta kalustosta. Rajaus on perusteltu poliisin toiminnan luonne huomioon ottaen.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että ensivastetiedot (3 momentti) saa tallentaa toimenpiderekisteriin kyseiseen tehtävään osallistunut taho ja että pelastustoimintatehtävien osalta kukin tehtävään osallistunut taho voi tallentaa omat tietonsa (4 momentti). Ehdotuksilla mahdollistetaan se, että myös ei-viranomaisasemassa oleva tehtävään osallistunut taho, kuten sopimuspalokuntayksikkö, voi tallentaa omaa toimintaansa koskevat tiedot suoraan toimenpiderekisteriin. Muutos parantaa tallennettavan tiedon laatua, lisää tiedon luotettavuutta sekä tehostaa osaltaan toimintaa.
Valiokunta näkee tärkeäksi sen, että tallennettujen tietojen täsmentäminen tai täydentäminen on vastuullisen rekisterinpitäjän eli asianomaisen pelastuslaitoksen vastuulla. Voimassa olevan pelastuslain 91 §:n 4 momentin mukaisesti poikkeus tähän pääsääntöön on ainoastaan, jos pelastustoimintaa on johtanut pelastuslain 34 §:ssä tarkoitettu muu pelastustoiminnan johtaja, kuten sopimuspalokuntaan kuuluva, jolloin tällaisella henkilöllä on oikeus tiedon tallentamisen ohella myös käsitellä tietoa siitä tehtävästä, jossa hän on toiminut pelastustoiminnan johtajana.
Perustuslakivaliokunnan tekemien huomautusten osalta hallintovaliokunta viittaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyyn.
Rajavartiolaitoksen asema
Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetun 2 a §:n mukaan Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta säädetään mainitussa laissa ja meripelastuslaissa (1145/2001). Säännös on tarpeellinen Rajavartiolaitoksen aseman selkeyttämiseksi sekä lain muihin pykäliin ehdotettavien muutosten vuoksi. Rajavartiolaitos on meripelastuslain 3 §:n mukaan johtava meripelastusviranomainen. Hätäkeskuslaitos on meripelastuslain 4 §:n mukaan muu meripelastusviranomainen ja on Rajavartiolaitoksen ohella velvollinen osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on sen toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna Hätäkeskuslaitoksen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Osallistumisen tarkemmat yksityiskohdat on määritelty Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen välisessä yhteistoimintasopimuksessa.
Rajavartiolaitoksen tehtävään johtavana meripelastusviranomaisena liittyy lakiin ehdotetun 14 a §:n 1 momentti. Sen mukaan Rajavartiolaitos antaa Hätäkeskuslaitokselle ohjeet ja suunnitelmat meripelastuslain 4 §:ssä säädetyn meripelastustoimen tehtävän alkutoimenpiteiden suorittamisesta ja siirtämisestä Rajavartiolaitoksen käsiteltäväksi. Meripelastuksella on oma hälytysnumero, mutta myös numeroon 112 otetaan yhteyttä. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että Rajavartiolaitos voi antaa Hätäkeskuslaitokselle ohjeet meripelastukseen liittyvien puheluiden käsittelemisestä. Ohjeiden ja suunnitelmien antaminen nopeuttaa koko auttamisketjua, helpottaa tehtävään sopivan avun määrittämistä sekä vapauttaa eri viranomaisten yksiköitä niiden ydintehtäviin. Ohjeet ja suunnitelmat vaste-ehdotuksineen laaditaan Rajavartiolaitoksen johdolla yhteistyössä poliisi-, pelastus-, sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Pykälän 2 momentin mukaan Rajavartiolaitokselle kuuluva muu kuin meripelastustointa koskeva ilmoitus siirretään käsiteltäväksi Rajavartiolaitokselle Rajavartiolaitoksen Hätäkeskuslaitokselle antamien ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tällainen hätäkeskukseen tuleva ilmoitus voi liittyä esimerkiksi rajaturvallisuustehtävään. Valiokunta pitää ehdotettua säännöstä perusteltuna, mutta katsoo, että sitä on tarpeellista täsmentää yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta tallettaa tietoja suorakäyttöisesti hätäkeskustietojärjestelmään. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta käyttää hätäkeskustietojärjestelmää sekä tallettaa sinne omaa toimialaansa koskevia tietoja (16 §). Säännös on ensiarvoisen tärkeä joustavan viranomaisyhteistyön takaamiseksi sekä Hätäkeskuslaitoksen työmäärän vähentämiseksi.
Tiedonsaantioikeuksien toteutuksen kustannusvaikutukset
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tiedonsaanti rakentuu pääsääntöisesti olemassa olevien tietoverkkopalvelujen hyödyntämiseen rekisterien web-portaalien kautta. Tiedonsaantioikeuksien järjestelyjen toteuttamisesta voi arvion mukaan aiheutua uusia kustannuksia liittymäkohtaisesti, mikäli rekisterien web-portaaleita ei voida hyödyntää.
Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan pelastuslaitosten kannalta jo olemassa olevien web-portaalien käyttö onnistuu valtaosin. Ilma-alusrekisteri edellyttää erillisiä teknisiä ratkaisuja. Hätäkeskuslaitoksen kohdalla kustannukset voivat liittyä hätäkeskustietojärjestelmän turvallisuusratkaisuun, koska hätäkeskustietojärjestelmä toimii hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE). Arviot kustannuksista vaihtelevat 50 000—100 000 euron välillä liittymäkohtaisesti. Vuosittaisten ylläpitokustannusten arvioidaan vaihtelevan 10—20 prosentin välillä investointikustannuksista laskettuna. Valtion talousarviossa Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot on budjetoitu momentille 26.30.02., jonka määrärahaa käytetään muun muassa uudesta hätäkeskustietojärjestelmästä (Erica) aiheutuviin menoihin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan osalta yhteistyön taloudelliset vaikutukset on otettu huomioon jo aiemmin tietojärjestelmien kehitystyön yhteydessä.