Esityksen lähtökohdat
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia (571/2019), jolla osaltaan pantiin täytäntöön ns. viides rahanpesudirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta ja perustettiin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on kokonaisuus luottolaitosten ylläpitämistä pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmistä, Tullin ylläpitämästä pankki- ja maksutilirekisteristä sekä koostavasta sovelluksesta. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää käyttäviä toimivaltaisia viranomaisia ovat Verohallinto, Tulli, Ulosottolaitos, poliisi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Finanssivalvonta.
Toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista saada pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä tilin asiakkuutta koskevia tietoja, joita ovat tilinhaltijan nimi ja henkilötunnus, tilin IBAN-numero ja tilin avaamispäivä. Voimassa olevan sääntelyn perusteella järjestelmästä ei voi saada tilin saldotietoja eikä tilitapahtumiin tai arvopapereihin liittyviä tietoja.
Hallituksen esityksessä (HE 167/2018 vp), jossa ehdotettiin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän säätämistä, ehdotettiin asiakkuutta koskevien tietojen lisäksi myös tilin saldo- ja tilitapahtumatietojen sisällyttämistä valvontajärjestelmään. Eduskuntakäsittelyssä ehdotuksen mukaista pankki- ja maksutilijärjestelmän tietosisältöä supistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 48/2018 vp) perusteella. Perustuslakivaliokunta muun muassa totesi tuolloin, että ehdotetun kaltainen sääntely, jolla olisi mahdollistettu yksityiselämän ydinalueelle ulottuva arkaluonteisten henkilötietojen käsittely salassapitovelvollisuuden estämättä, olisi tullut valmistella, perustella ja laatia sisällöltään erityisen huolellisesti perustuslain asettamat vaatimukset huomioiden.
Hallintovaliokunta piti mietinnössään (HaVM 11/2022 vp — HE 163/2021 vp) pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta välttämättömänä, että tilitapahtumatietojen tuominen järjestelmän piiriin otetaan nopealla aikataululla valmisteltavaksi, sillä nykyinen järjestelmä aiheuttaa epätietoisuutta ja päällekkäisiä kustannuksia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla. Valiokunta katsoi, että järjestely, jossa tilinumerot on viety monimutkaisen sääntelyn ja tietosuojan taakse, mutta joka ei kata tilitapahtumatietojen käsittelyä, ei ole yksilönsuojan, tietosuojan eikä rikoshyödyn jäljittämisen ja poisottamisen kannalta eikä myöskään järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden uskottava tai kestävä ratkaisu.
Esityksessä ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on mahdollistaa toimivaltaisten viranomaisten saldo-, tilitapahtuma- ja arvopaperitietoihin liittyvien kyselyjen tekeminen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Esityksessä ei ehdoteta viranomaisille uusia toimivaltuuksia saldo- ja tilitapahtumatietoihin ja arvopaperitietoihin pääsemiseksi.
Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon PeVL 21/2025 vp, jossa esiin nostettuja seikkoja käsitellään tässä mietinnössä jäljempänä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Arkaluonteiset tiedot ja välttämättömyysarviointi
Edellä todetun perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 48/2018 vp mukaan luonnollisen henkilön yksityiskohtaiset tilitiedot rinnastuvat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Perustuslakivaliokunta kiinnittää ehdotetusta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 21/2025 vp) hallintovaliokunnan huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn valtiosääntöisen välttämättömyysedellytyksen tulee olla lakiteknisesti toteutettu asianmukaisesti ja sen tulee myös tarkoittaa henkilötietojen käsittelyn rajoittamista riittävillä kontrolleilla välttämättömään. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esityksessä (esim. s.105 ja 111) ennakollisen kontrollin ajatuksena vaikuttaa olevan ennen kaikkea se, että tietojenkäsittelyn turvallisuus ja asianmukaisuus nojaa virkavastuujärjestelmään. Perustuslakivaliokunta on toistuvasti todennut, että tietojen suojaamista oikeudettomalta käytöltä ei voi perustaa vain rekisterinpitäjää tai tietojen käsittelijää koskevan virkavastuun varaan (PeVL 4/2021 vp, PeVL 65/2018 vp, PeVL 52/2018 vp, PeVL 51/2018 vp).
Perustuslakivaliokunta kiinnittää edelleen huomiota siihen, että ennakkokontrollin kannalta pyynnön yksilöintitiedot kontrolloivat tietopyyntöjä melko muodollisesti. Yksilöintitiedot eivät sisällä tietoa siitä, miten tiedonsaantioikeuden käyttöä suhteessa välttämättömyysedellytykseen on arvioitu tietoja pyytävässä toimivaltaisessa viranomaisessa. Perustuslakivaliokunnan mielestä olisi perusteltua, että tällainen välttämättömyysarviointi kirjataan joko saldo- ja tilitapahtumajärjestelmään tai toimivaltaisen viranomaisen omaan tietojärjestelmään ennakkokontrollin varmistamiseksi sekä sen todentamiseksi, että kukin tietopyynnön tekijä on arvioinut tietopyynnön laajuutta lakiehdotuksessa ehdotetulla tavalla sekä voimassa olevien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Perustuslakivaliokunta toteaa, että hallintovaliokunnan on syytä lisätä ehdotukseen välttämättömyysarvioinnin kirjaamista koskeva sääntely.
Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen perusteluissa on useissa eri kohdissa tuotu esiin viranomaisen velvollisuus välttämättömyysedellytyksen täyttymistä koskevaan harkintaan ennen tietopyynnön tekemistä. Esityksen 1. lakiehdotuksen 17 g §:n 2 momentissa myös ehdotetaan säädettäväksi, että toimivaltainen viranomainen vastaa tekemänsä kyselyn välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 111) todetaan, että viranomaisen on ennen kyselyn tekemistä arvioitava 17 b ja 17 d §:n perusteluissa esitellyllä tavalla, mitä tietoja ja kuinka pitkältä ajalta sen on välttämätöntä saada kyseisen tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että ehdotetun 17 e §:n mukaan tietopyyntöjä voivat tehdä ainoastaan sellaiset toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenet, jotka on nimetty ja valtuutettu suorittamaan näitä tehtäviä. Lisäksi on huomioitava, että 17 h §:n mukaan viranomaisen tietopyyntöjä koskevasta lokirekisteristä on käytävä ilmi myös keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä tiedustelun suorittaneen henkilön ja sen määränneen henkilön tunnistetiedot.
Hallintovaliokunta toteaa vielä selvyyden vuoksi, että viranomaisilla on jo nykyisten toimivaltasäännösten avulla mahdollistettu laaja oikeus saada saldo- ja tilitapahtumatietoja tehtäviensä hoitamiseen. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 17) ilmenee, että kattavista tiedonsaantioikeuksista huolimatta käytännöt tietojen kyselyyn ovat suurelta osin manuaalisia ja vievät paljon resursseja. Kyselyjä tehdään muun muassa sähköpostitse. Ehdotettu uudistus muuttaa sitä teknistä tiedon luovuttamistapaa, jolla viranomaiset saavat saldo- ja tilitapahtumatietoja luotto- ja maksulaitoksilta ja muilta tiedonluovuttajilta, eikä esitys siten lisää viranomaisten toimivaltuuksia saldo- ja tilitapahtumatietoihin ja arvopaperitietoihin pääsyyn.
Hallintovaliokunta pitää edellä todettu huomioon ottaen järjestelmän käyttöön liittyviä välttämättömyyden kontrolleja asianmukaisina ja riittävinä. Valiokunta korostaa sääntelyn mahdollistamaa rekisteröidyn oikeuksien kannalta huomattavasti valvotumpaa ja tietoturvallisempaa järjestelmää nykytilaan verrattuna. Hallintovaliokunta katsoo, että keskitetty järjestelmä mahdollistaa prosessien sujuvoittamisen ja viranomaistyön tehokkuuden parantamisen eikä tästäkään näkökulmasta pidä uuden kirjaamiskäytännön lisäämistä sääntelyyn tarpeellisena.
Saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä saatavat tiedot
Esityksen 1. lakiehdotuksen 17 d §:ssä ehdotetaan säädettäväksi keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä saatavista tilitapahtuma- ja arvopaperitiedoista. Ehdotetun pykälän 1 momentin 1–6 kohdassa on eritelty keskeisimmät tilitapahtumatietoon liittyvät tunnistetiedot ja ne, jotka voivat mahdollisesti sisältää arkaluonteista tietoa. Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä on mahdollista pyytää pankki- ja maksutilejä koskevista tilitapahtumatiedoista muut kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut tilitapahtumaan liittyvät tiedot.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että 7 kohdan säännös laajentaa pykälän nojalla saatavia tietoja tavalla, joka jättää viranomaisen tiedonsaantioikeuden kohteen varsin epämääräiseksi. Koska ehdotetussa pykälässä tarkoitetuissa tiedoissa on merkittäviltä osin kysymys arkaluontoisista henkilötiedoista, ei tällainen epämääräisyys ole ongelmatonta sen perustuslakivaliokunnan esittämän vaatimuksen kannalta, jonka mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään ja sääntelyn on oltava EU:n tietosuojalainsäädännön mahdollistamissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa (PeVL 65/2018 vp, s. 45, PeVL 15/2018 vp, s. 40). Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettua sääntelyä on syytä selventää rajaamalla tiedot esimerkiksi perusteluissa kuvatulla tavalla edellä viitatusta sanomarakenteesta saatavilla oleviin tietoihin.
Pykälän säännöskohtaisista perusteluista ilmenee, että tilitapahtumatietokyselyjen ja niiden vastauksien toimittamisessa noudatetaan suositusta eurooppalaisten lainvalvontaviranomaisten käyttämästä ISO20022 (International Organization for Standardization) sanomarakenteesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ISO20022-sanomarakenteen laajasta tietosisällöstä (yli 60 eri kenttää) johtuen sanomarakenteen jokaista kohtaa ei ole mahdollista määritellä pykälätasolla. Lainsäädäntöä ei ole myöskään haluttu sitoa sanomarakenteen muotoon sitä koskevien mahdollisten muutosten myötä. Ehdotetun pykälän 1–6 kohdassa eritellyn sisällön ei ole tarkoitettu olevan tyhjentävä listaus järjestelmästä saatavista tilitapahtumatiedoista. Tämän vuoksi ehdotettu 7 kohta koskee kaikkia muita kuin 1–6 kohdassa määriteltyjä tilitapahtumaan liittyviä tietoja. Hallintovaliokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 17 d §:n 1 momentin 7 kohtaa täydennetään edellä todetusta sanomarakenteesta saatavilla oleviin tietoihin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Arvopaperitiedot
Talousvaliokunta nostaa hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa (TaVL 13/2025 vp) esille arvopaperitietojen määritelmän ja esittää harkittavaksi, olisiko ehdotuksen mukaista arvopaperitietojen määritelmää mahdollista laajentaa EU-sääntelyn täytäntöönpanoa vaarantamatta niin, että järjestelmästä voisi saada arvo-osuusjärjestelmän arvo-osuuksia ja niiden oikeudenhaltijoita koskevien tietojen lisäksi tietoja myös muista omistuksista kuin arvo-osuusjärjestelmässä olevista arvo-osuuksista ja niiden oikeudenhaltijoista.
Hallintovaliokunta toteaa, että ns. kuudennessa rahanpesudirektiivissäEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1640, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta ja kumoamisesta asetetaan jäsenmaille velvoite saattaa arvopaperitilin tunniste ja tilin avaamis- ja lopetuspäivä keskitetyn automatisoidun mekanismin eli pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän voimassa olevan lain mukaisen asiakkuustietoja välittävän toiminnallisuuden kautta saataville. Tämän jälkeen ehdotettavan lain myötä olisi mahdollista hakea tarkemmat tiedot tilin sisällöstä. Hallintovaliokunta katsoo, että arvopaperitietojen määritelmä tulee ulottaa kattamaan sekä arvo-osuustililain (827/1991) arvo-osuustilien että arvopaperitileistä annetun lain (750/2012) mukaisten arvopaperitilien tiedot ja ehdottaa 1. lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 16 kohdan täydentämistä.
Muuta
Hallintovaliokunta toteaa, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä saatavien tietojen ulkopuolelle jäävät vielä esimerkiksi luottoja ja vakuuksia koskevat tiedot. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmässä tietopyyntöjen kohdentaminen oikeaan tiedonluovuttajaan on haasteellista. Hallintovaliokunta pitää tarpeellisena, että luottoja ja vakuuksia koskevien tietojen saamista keskitetysti tietojärjestelmistä viranomaisten käyttöön selvitetään.