Valiokunnan mietintö
HaVM
21
2018 vp
Hallintovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 149/2018 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitussihteeri
Anna
Gau
valtiovarainministeriö
neuvottelujohtaja
Harri
Siren
Palkansaajajärjestö Pardia ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
oikeuskanslerinvirasto
sisäministeriö
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
professori
Olli
Mäenpää
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslakia. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jossa säädettäisiin valtiovarainministeriön yhteydessä toimivasta valtion virkamieseettisestä neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotetulla lailla lisätään valtion virkamieslakiin (750/1994) uusi 68 § valtion virkamieseettisestä neuvottelukunnasta. Valtiovarainministeriön yhteydessä on toiminut vuodesta 2014 alkaen valtiovarainministeriön asettama valtion virkamieseettinen neuvottelukunta, jonka asettaminen on perustunut valtion virkamieseettisen toimikunnan ehdotukseen. Lakiehdotuksella säädetään neuvottelukunnalle lakitasoinen normipohja. 
Ehdotetussa pykälässä säädetään neuvottelukunnan perustamisesta ja tehtävistä. Lisäksi ehdotuksen mukaan neuvottelukunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto valtiovarainministeriön esityksestä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja sen tehtävistä tarkemmin säädetään valtioneuvoston asetuksella. Siirtymäsäännöksen mukaan nykyinen neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun ja siihen sovelletaan tätä lakia. 
Hallintovaliokunta pitää neuvottelukunnan lakitasoista määrittelyä ja perustamista varsin aiheellisena. Esityksen mukaan etiikkatyön painopiste on Suomessa ja kansainvälisesti yhä enemmän siirtynyt jälkikäteisistä seuraamuksista kohti ennalta estäviä ja ohjaavia toimia. Ehdotuksella tuetaan tavoitteita virkamiesten toiminnan arvoperustan ja perustaltaan yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan arvojen ja periaatteiden arviointi ja linjaaminen voivat omalta osaltaan myös täydentää lainsäädännön mukaisten hyvän hallinnon takeiden toteutumista. 
Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Virkamiesetiikasta puhuttaessa tarkoitetaan virkamiesten ja viranomaisten arvoja ja periaatteita. Virkamiesetiikkaa ei ole säännelty oikeusnormein, ja sen sisältöä onkin vaikea säännellä oikeudellisesti. Kuitenkin valtion virkamieslakiin sisältyy useita säännöksiä, jotka ilmentävät virkamiesetiikan keskeisiä periaatteita. 
Esityksen perustelujen mukaan neuvottelukunnan antamat suositukset ja lausunnot edistävät osaltaan virkamiesetiikan korkeaa tasoa rohkaisemalla ihmisiä toimimaan oikein eettisesti ongelmallisissa tilanteissa. Lisäksi neuvottelukunnan toiminnan on tarkoitus edistää virkamieseettisten kysymysten parempaa hallintaa. Valiokunta pitää neuvottelukunnalle esitettyjä tehtäviä tarpeellisina. Väljä tehtävien määrittely mahdollistaa myös aktiivisen roolin virkamiesetiikan määrittelyssä ja edistämisessä. 
Neuvottelukunnan lausunnot ja suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Neuvottelukunnan työssä on olennaista tunnistaa oikeudellisten ja eettisten kysymysten välinen ero, sillä neuvottelukunnan toimivaltaan ei kuulu asioiden oikeudellinen arviointi, vaan neuvottelukunnan tehtävänä on ainoastaan asioiden eettinen arviointi. Neuvottelukunnan tehtäviin ei myöskään kuulu toimia riidanratkaisu- tai kanteluelimenä. 
Lakiin kirjattujen tehtävien lisäksi neuvottelukunta voi oma-aloitteisesti ottaa käsiteltäväkseen myös muita virkamiesetiikkaan kuuluvia ongelmallisia asioita. Esityksen perustelujen mukaan se voi myös ottaa yleisellä tasolla kantaa virkamieslain 44 a §:n soveltamiseen valtionhallinnossa ja kannustaa virastoja tekemään karenssisopimus silloin, kun sen edellytykset täyttyvät. Hallintovaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että neuvottelukunnan toimivaltaan ei kuulu tämänkään asian oikeudellinen arviointi. 
Esityksen perustelujen mukaan virkamieseettinen neuvottelukunta olisi riippumaton ulkoisista toimijoista ja myös valtiovarainministeriöstä. Tämä tarkoittaa perustelujen mukaan erityisesti sitä, ettei neuvottelukunta ole asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossaan millään tavoin sidottu valtiovarainministeriön mielipiteeseen. Hallintovaliokunta katsoo, että asiaa ei pidä jättää sääntelyn tarkoituskin huomioon ottaen yksinomaan perustelujen varaan. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 68 §:n 1 momenttiin lisätään nimenomainen maininta siitä, että neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. 
Esityksen perusteluissa on selostettu neuvottelukunnan kokoonpanoa. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on sen molemmilla tähänastisilla toimikausilla pyritty varmistamaan, että jäsenillä on monipuolinen ja laaja näkemys virkamiesetiikasta. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat eri yhteiskunta-aloja. Valiokunta tähdentää näiden periaatteiden tärkeyttä myös jatkossa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että neuvottelukunnassa ei ole ollut valtion henkilöstöä edustavaa jäsentä. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että neuvottelukunnassa on myös pääsopijajärjestöjen esityksestä nimetty jäsen. 
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin tavoin. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 149/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki 
valtion virkamieslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään valtion virkamieslakiin (750/1994) siitä lailla 985/2006 kumotun 68 §:n tilalle uusi 68 § seuraavasti: 
68 § 
Valtiovarainministeriön yhteydessä toimii valtion virkamieseettinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan valtiovarainministeriön esityksestä neljäksi vuodeksi kerrallaan. 
Neuvottelukunnan kokoonpanosta sekä sen tehtävistä tarkemmin säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tämän lain voimaan tullessa asetettuna oleva valtion virkamieseettinen neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun. Siihen sovelletaan tätä lakia.  
Helsingissä 14.12.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Juho
Eerola
ps
varapuheenjohtaja
Timo V.
Korhonen
kesk
jäsen
Anders
Adlercreutz
r
jäsen
Pertti
Hakanen
kesk
jäsen
Mika
Kari
sd
jäsen
Kari
Kulmala
sin
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Olli-Poika
Parviainen
vihr
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Veera
Ruoho
kok
jäsen
Joona
Räsänen
sd
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
jäsen
Matti
Semi
vas
jäsen
Mari-Leena
Talvitie
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Minna-Liisa
Rinne
Viimeksi julkaistu 21.12.2018 12:16