Käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella täydennetään kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta ((EU) N:o 2019/880). Sääntelyllä pyritään ehkäisemään kulttuuriesineiden laitonta kauppaa ja terrorismin rahoittamista. Hallintovaliokunta on antanut mainitusta EU-asetuksesta lausunnon (HaVL 31/2017 vp). 

EU-asetuksella luodaan kolmansista maista Euroopan unioniin tapahtuvalle asetuksessa määriteltyjen kulttuuriesineiden maahantuonnille valvontajärjestelmä. Asetuksen mukaisia tuontilupa- ja kirjallisen vakuutuksen vaatimismenettelyjä aletaan soveltaa, kun asetuksessa tarkoitettu sähköinen järjestelmä on toimintavalmis, kuitenkin viimeistään 28.6.2025. Kieltoa siirtää EU:n tullialueelle lainsäädännön vastaisesti vietyjä asetuksen tarkoittamia kulttuuriesineitä sekä kieltoa koskevaa sanktiointivelvoitetta aletaan kuitenkin soveltaa jo 28.12.2020, jolloin nyt ehdotettujen muutosten on määrä tulla voimaan. Asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot vahvistavat asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tällaisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 

Ehdotuksen valmistelussa on saadun selvityksen mukaan lähdetty siitä, että tuotaessa asetuksessa tarkoitettu laittomasti kolmannesta maasta viety kulttuuriesine EU:n tullialueelle täyttyy rikoslain 46 luvun 4 §:ssä rangaistavaksi säädetyn salakuljetuksen tunnusmerkistö. Jos tavara puolestaan asetetaan kauttakuljetusmenettelyyn tai väliaikaisen varastoinnin menettelyyn, ei ole kyse rikoksesta. Tällaisia tapauksia varten ehdotetaan säädettäväksi hallinnollisessa menettelyssä määrättävästä seuraamusmaksusta. Valiokunta toteaa, että toisin kuin rikosasiassa hallinnollista seuraamusmaksua määrättäessä ei voida käyttää esitutkintalain tai pakkokeinolain mukaisia keinoja asian selvittämiseksi. 

Seuraamusmaksu voi ehdotuksen mukaan tulla määrättäväksi yksityishenkilölle tai oikeushenkilölle, minkä vuoksi maksun suuruus voi vaihdella merkittävästi (500—10 000 euroa). Määrättävä seuraamusmaksu perustuu kokonaisarviointiin. Siihen vaikuttavat menettelyn moitittavuus ja toistuvuus sekä tekijän taloudellinen asema. Menettelyllä tavoiteltu hyöty sekä tekijän yhteistyö Tullin kanssa asian selvittämiseksi on otettava maksua määrättäessä huomioon. Valiokunta toteaa, että vastaavan kaltaisesta hallinnollisesta seuraamusmaksusta säädetään esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta annetun lain (444/2017) 8 luvussa. Valiokunta tähdentää, että seuraamusmaksu on kaksoisrangaistavuuden kiellon huomioimiseksi ehdotetun tullilain 99 b §:n mukaan toissijainen suhteessa samasta teosta johtuvaan rikosasiaan. 

Suomessa on nykyisin säännelty vain kulttuuriesineiden maastavientiä, lukuun ottamatta Syyriaa ja Irakia koskevia pakotesäännöksiä. Saadun selvityksen mukaan Suomi on laittomasti alkuperämaastaan vietyjen esineiden osalta pääasiassa kauttakulkumaa, vaikka viime aikoina on tehty myös havaintoja siitä, että taustaltaan epäilyttäviä kulttuuriesineitä on tuotu Suomeen vailla kauttakulkutarkoitusta. Tuontiasetuksen tarkoittama yleinen kielto tuoda laittomasti alkuperämaastaan poistettuja kulttuuriesineitä mahdollistaa myös puuttumisen Suomeen tuotaviin esineisiin. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä voimaantulosäännökseen tehtävin teknisin muutoksin.