VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
1. luku. Yleiset säännökset
4 §. Määritelmät.
Lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:ssä määritellään laissa käytettyjä ilmaisuja. Pykälän 1 momentin 13 kohtaa ehdotetaan hallituksen esityksessä muutettavaksi siten, että läheinen liikesuhde poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäsenen kanssa ei enää tee henkilöstä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön yhtiökumppania. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tieto on ollut käytännössä erittäin hankala selvittää. Rahanpesudirektiivissä ei myöskään edellytetä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön määritelmän laajentamista voimassa olevan lain mukaisella tavalla.
Talousvaliokunta katsoo lausunnossaan, että vastaavaa sääntelyä sisältyy myös saman lainkohdan b alakohtaan. Talousvaliokunta ehdottaa hallintovaliokunnan harkitsevan, että sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi mainittu 4 §:n 1 momentin 13 kohdan alakohta b saisi sanamuodon "kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sellaisten yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yksinomistajia ja edunsaajia, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eduksi". Hallintovaliokunta toteaa tältä osin, ettei kyseinen b alakohta sisälly hallituksen esitykseen.
Hallintovaliokunta ehdottaa edellä lausuttuun viitaten lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 13 kohdan alakohdan a (vain tekninen "tai"- sanan korvaaminen pilkulla) ja alakohdan b alakohtien hyväksymistä näin kuuluvina:
a) kaikkia luonnollisia henkilöitä, joiden tiedetään olevan yhteisöjen, (poist.) elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yhteisomistajia ja edunsaajia tai joilla tiedetään olevan mikä tahansa muu läheinen liikesuhde poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön kanssa; ja b) kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sellaisten yhteisöjen, (poist.) elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eduksi, todellisia yksinomistajia ja edunsaajia; (voimassa olevan 13 kohdan b alakohta) 3. luku. Asiakkaan tunteminen
2 §. Asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen.
Lain 3 luvun 2 §:ssä säädetään asiakkaan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta.
Talousvaliokunnan lausunnosta ilmenee, että sääntelyn taustalla olevissa FATF:n suosituksissa käytetty termi "account" voi tilin lisäksi tarkoittaa myös asiakassuhdetta laajemminkin. Joissakin tilanteissa asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen on mahdollista suorittaa vasta tiettyjen asiakkuudelle tai liiketoimelle asetettujen kriteerien täyttyessä. Tämän vuoksi talousvaliokunta ehdottaa, että hallintovaliokunta harkitsee pykälän 1 momentin ensimmäisen lauseen muuttamista muotoon: "Ilmoitusvelvollisella ei saa olla tässä pykälässä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta anonyymeja tai tekaistuilla nimillä olevia tilejä tai asiakkuuksia."
Myös hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että FATF:n suosituksissa käytetty termi "account" voi tilin ohella tarkoittaa myös asiakassuhdetta.
Asiassa saadun selvityksen perusteella hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin hyväksymistä talousvaliokunnan esittämässä muodossa. FATF:n suosituksessa 10 ja rahanpesudirektiivin 10 artiklassa käytetty termi "account" voi tarkoittaa sekä tilejä että asiakkuuksia. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota pykälän sääntelemiin eri tilanteisiin, joissa asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen on mahdollista suorittaa vasta tiettyjen asiakkuudelle tai liiketoimelle asetettujen edellytysten täyttyessä (3 luku 2 § 2 mom).
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 3 luvun 2 §:n 1 momentin johdantokappaleen muuttamista seuraavasti:
Ilmoitusvelvollisella ei saa olla tässä pykälässä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta anonyymeja tai tekaistuilla nimillä olevia tilejä tai asiakkuuksia. Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys vakituista asiakassuhdetta perustettaessa. Lisäksi ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys, jos: 3 §. Asiakkaan tuntemistiedot ja niiden säilyttäminen.
Lain 3 luvun 3 §:ssä säädetään asiakkaan tuntemistiedoista ja niiden säilyttämisestä. Lakiehdotuksessa on täydennetty voimassa olevaa oikeushenkilön tuntemistietojen säilyttämistä koskevaa vaatimusta ja lisätty velvollisuus selvittää ja säilyttää oikeushenkilön kotipaikan osoite sekä pääasiallisen liiketoimintapaikan osoite, jos se eroaa kotipaikan osoitteesta.
Talousvaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että kotipaikan ja pääasiallisen liiketoimintapaikan osoitteita koskevat muutokset edellyttävät muutoksia ilmoitusvelvollisten tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Lausunnon mukaan teknisten muutosten tekemiseksi ja asiakkaiden tietojen täydentämiseksi tarvittaneen lakiehdotuksessa ehdotettua pidempi siirtymäaika. Talousvaliokunta katsoo, että kohtuullinen siirtymäaika 3 §:n 2 momentin 3 kohdan voimaantuloon olisi kuluvan vuoden loppuun saakka.
Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että ehdotettuja muutoksia tulisi perustella tarkemmin muun muassa pääasiallisen liiketoimintapaikan käsitteen osalta. Lisäksi on esitetty näkökohtia, jotka kuultavan tahon mukaan puoltavat riskiperusteinen lähestymistapa huomioon ottaen sitä, että ilmoitusvelvollisella tulisi olla oikeus itse määrittää riskien arvioinnin kautta asiakkaan tuntemiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi kuulemisessa on tuotu esiin, että kotipaikan ja pääasiallisen liiketoimintapaikan osoitteita koskevat muutokset edellyttävät muutoksia ilmoitusvelvollisten tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Näiden muutosten tekemiseksi ja olemassa olevien asiakkaiden tietojen täydentämiseksi asiantuntijakuulemisessa on esitetty siirtymäajan pidentämistä 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.
Hallintovaliokunta toteaa, että FATF on huomauttanut Suomea koskevassa maa-arvioraportissa, että voimassa oleva sääntely ei nykymuodossaan pidä sisällään vaatimusta oikeushenkilön tunnistamisesta ja todentamisesta kotipaikan osoitteen sekä pääasiallisen liiketoimintapaikan osoitteen perusteella, mikäli se eroaa kotipaikan osoitteesta. FATF:n suosituksen 10 tulkintaohjeen mukaan oikeushenkilöiden tunnistamiseksi on kerättävä kotipaikan osoite ja pääasiallisen liiketoimintapaikan osoite, jos pääasiallisen liiketoimintapaikan osoite eroaa kotipaikan osoitteesta. Tämän perusteella hallintovaliokunta pitäytyy tältä osin hallituksen esityksen mukaisessa ehdotuksessa.
Valiokunta puoltaa sen sijaan siirtymäajan jatkamista jäljempänä voimaantulossäännöksen kohdalla ehdottamalla, että lakiehdotuksen 3 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohta tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
5 §. Vakuutustuotteisiin liittyvä erityinen tuntemisvelvollisuus.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 5 §:n 2 momenttia vastaamaan neljännen rahanpesudirektiivin 13 artiklan 5 alakohtaa sekä rahanpesulain esitöitä muuttamalla velvollisuus tunnistaa edunsaaja velvollisuudeksi todentaa edunsaaja, kun maksu suoritetaan.
Talousvaliokunta katsoo lausunnossaan, että 3 luvun 5 §:n vakuutustuotteisiin liittyvää erityistä tuntemisvelvollisuutta koskeva muutos edellyttää muutoksia ilmoitusvelvollisen tietojärjestelmiin ja että kohtuullinen siirtymäaika 5 §:n 2 momentin säännöksen voimaantuloon on kuluvan vuoden loppuun saakka. Vastaava esitys on hallintovaliokunnalle tehty myös asiantuntijakuulemisessa. Hallintovaliokunta ehdottaa jäljempänä voimaantulosäännöksen muuttamista siten, että 3 luvun 5 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty kritiikkiä sen johdosta, että lakiehdotus edellyttää henki- ja muun sijoitusvakuutuksen edunsaajan henkilöllisyyden todentamista aina, kun maksu suoritetaan. Lisäksi kuulemisessa on tuotu esiin, että neljäs rahanpesudirektiivi koskee vain henki- ja muita sijoitusvakuutuksia, eikä niille nyt ehdotettua todentamisvelvoitetta tule missään olosuhteissa laajentaa koskemaan vahinkovakuutuksia, riskihenkivakuutuksia, työeläkevakuutuksia, lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia tai muitakaan direktiivin soveltamisalaan kuulumattomia vakuutuslajeja.
Voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen HE 228/2016 vp perusteluissa on todettu, että säännöksellä pannaan täytäntöön neljännen rahanpesudirektiivin 13 artiklan 5 kohta, jossa säädetään henki- tai muussa sijoitusvakuutustoiminnassa edunsaajien henkilöllisyyden todentamisesta maksuajankohtana. Todentaminen puuttuu kuitenkin lakitekstistä. Hallintovaliokunta puoltaa mainitun momentin hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisessa muodossa. Lisäksi valiokunta toteaa, ettei lakiehdotus koske direktiivin soveltamisalaan kuulumattomia vakuutuslajeja.
6 §. Tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen.
Lakiehdotuksen 3 luvun 6 §:n 2 momentti sisältää säännöksen siitä, että ilmoitusvelvollisen tulee pitää kirjaa tosiasiallista edunsaajaa koskevista tunnistamistoimenpiteistä.
Talousvaliokunta katsoo lausunnossaan, että 3 luvun 6 §:n mukainen tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista koskeva muutos edellyttää muutoksia ilmoitusvelvollisen tietojärjestelmiin ja että kohtuullinen siirtymäaika 6 §:n 2 momentin säännöksen voimaantuloon on kuluvan vuoden loppuun saakka.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnalle annetun lausunnon mukaan pykälän uudessa 2 momentissa asetettu velvoite on sangen raskas toteuttaa, kun otetaan huomioon, ettei asiakkaasta riippumattomia tietolähteitä ole. Lakiehdotuksen sanamuodon perusteella kirjaa tulee pitää asiakaskohtaisesti, mikä tuo prosessiin merkittävästi lisää työtä ja kustannuksia. Kysymys ei ole pelkästään teknisestä tarkennuksesta, vaan tietojärjestelmämuutoksia edellyttävästä sääntelymuutoksesta, minkä vuoksi myös siirtymäajan on oltava selvästi lakiehdotuksessa ehdotettua pidempi, minkä vuoksi kuulemisessa on esitetty, että siirtymäaikaa pidennettäisiin 31 päivään joulukuuta 2021 asti.
Hallintovaliokunta toteaa, että kyseessä on komission Suomelle osoittaman puutteen korjaamisesta. Neljännen rahanpesudirektiivin 3 artiklan 6 a kohdan ii alakohta edellyttää, että ilmoitusvelvollisten tulee pitää kirjaa tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan määrittämiseksi toteutetuista toimista. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentin hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisessa muodossa.
Hallintovaliokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen muuttamista siten, että säädettävä 3 luvun 6 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
4. luku. Ilmoitusvelvollisuus, salassapitovelvollisuus sekä liiketoimen keskeyttäminen
4 §. Epäilyttäviä liiketoimia koskeva salassapitovelvollisuus ja salassapitovelvollisuutta koskevat poikkeukset.
Hallituksen esityksessä 4 luvun 4 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietojenvaihto epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista kattaa koko konsernin ja muun taloudellisen yhteenliittymän. Voimassa olevan 2 momentin mukaan tietojenvaihto on mahdollista ainoastaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymän sisällä. Lisäksi 2 momentin sääntelyä ehdotetaan hallituksen esityksessä täydennettäväksi siten, että tiedon luovuttamisen tulee olla välttämätöntä epäilyttävän liiketoimen arvioimiseksi eikä rahanpesun selvittelykeskus ole pyytänyt rajoittamaan tiedon luovuttamista. Ehdotuksen tarkoituksena on, että säännös täyttää myös arkaluonteisia tietoja koskevat tietojen luovuttamisen vaatimukset, sillä epäilyttävää liiketointa koskeva tieto voidaan potentiaalisena rikosepäilynä luokitella arkaluonteiseksi tiedoksi. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on saattaa 4 §:n 2 momentti vastaamaan rahanpesudirektiivin 39 artiklan 3 ja 4 kohtien lisäksi myös 45 artiklan 8 kohtaa.
Asiantuntijakuulemisessa on lausuttu, että ehdotettu pykälämuotoilu on liian rajoittava, koska se rajoittaisi tietojen luovuttamisen vain tilanteisiin, jossa luovuttaminen on välttämätöntä epäilyttävän liiketoimen arvioimiseksi. Ehdotetun kriteerin tietojen luovuttamisen välttämättömyydestä katsotaan estävän tietojen vaihtoa merkittävästi, koska useimmissa tapauksissa arvio siitä, oliko tietojen luovuttaminen välttämätöntä vai ei, on mahdollista tehdä vasta jälkikäteen. Lisäksi kuulemisessa on huomautettu siitä, että tietojen luovuttaminen saman konsernin tai taloudellisen yhteenliittymän sisällä on usein tarpeellista myös esimerkiksi asiakassuhteeseen liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, vaikkei konkreettista rahanpesu- tai muuta epäilyä olisikaan. Näillä perusteilla hallintovaliokunnalle on asiantuntijakuulemisessa esitetty, että välttämättömyysedellytyksen sijaan lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentissa säädetään tarpeellisuusperusteesta edellytyksenä tietojen luovuttamiselle.
Hallintovaliokunta toteaa, että komissio on osoittanut Suomen rahanpesulainsäädännössä puutteen, jonka mukaan pykälässä säädetty tietojenvaihto ei kata rahanpesudirektiivin tarkoittamaa koko konsernia. Rahanpesudirektiivin 45 artiklan 8 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsernin sisäinen tietojenvaihto on sallittua. Edelleen direktiivin mukaan rahanpesun selvittelykeskukselle toimitetut tiedot epäilyistä, että varat ovat rikollisen toiminnan tuottamaa hyötyä tai liittyvät terrorismin rahoitukseen, välitetään koko konsernille, jollei rahanpesun selvittelykeskus anna muita ohjeita. Hallituksen esityksessä 4 §:n 2 momenttia on ehdotettu valiokunnan mielestä tältä osin muutettavaksi asianmukaisesti niin, että tietojenvaihto epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista kattaa koko konsernin ja muun taloudellisen yhteenliittymän.
Saadun selvityksen mukaan 4 §:n 2 momenttia on täydennetty esityksen jatkovalmisteluvaiheessa tietojen luovuttamisen välttämättömyyttä koskevilla edellytyksillä. Hallintovaliokunta toteaa tältä osin, että rahanpesulainsäädäntö on kokonaisuutena tarkastellen käyttötarkoitussidonnaista henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityissääntelyä. Lisäksi on otettava huomioon, että rahanpesulain 4 luku sääntelee pelkästään epäilyttäviä liiketoimia koskevia tilanteita, ei sen sijaan muita ilmoitusvelvollisille säädettyjä velvoitteita. Mahdolliset muut rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät tiedonluovutustilanteet tulisi huomioida muualla rahanpesulaissa kuin 4 luvussa, jos niitä erillisen valmistelun perusteella pidetään perusteltuina. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisista perusteluista ja esityksen säätämisjärjestysperusteluista ilmenee selkeästi, että kysymys on arkaluonteisen tiedon luovuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentin hyväksymistä myös välttämättömyysedellytyksen osalta hallituksen mukaisessa muodossa. Siinä on otettu asianmukaisesti huomioon arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevat vaatimukset. Valiokunta toteaa, että tietojen luovuttamista koskevaa välttämättömyysedellytystä on arvioitava niillä tiedoilla, jotka kulloinkin ovat arviointitilanteessa käytettävissä.
9. luku. Erinäiset säännökset
2 §. Ilmoitusvelvollisen sivuliikkeet ja muut yhtiöt.
Lakiehdotuksen 2 §:n 1 ja 2 momentissa voimassa olevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentteihin lisätään viittaus ETA-valtioihin. FATF on huomauttanut Suomea koskevassa maa-arvioraportissaan, että nykyinen sanamuoto viittaa siihen, että sääntely koskee vain muita kuin ETA-valtioita ja vastaa näin ollen puutteellisesti FATF:n suosituksiin 18 ja 23.
Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin nojalla ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että rahanpesulaissa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan sekä ETA-valtiossa että muussa kuin ETA-valtiossa sijaitsevassa tytäryrityksessä. Tähän liittyen asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että sanamuodon perusteella rahanpesulain velvoitteita tulisi soveltaa myös sellaisiin, millä tahansa muulla kuin finanssitoimialalla toimiviin tytäryhtiöihin, jotka eivät muuten kuuluisi rahanpesulain soveltamisalaan, vaikka tämä ei ole varmaankaan ollut tarkoituksena. Hallintovaliokunta toteaa, että pykälän 2 momenttia on hallituksen esityksessä ehdotettu tarkennettavaksi tältä osin vain lisäämällä nimenomainen viittaus ETA-valtioihin. Muilta osin säännös on ennallaan, eikä sen soveltamisalaa ole esitetty tai tarkoitettu muutettavaksi.
Voimaantulosäännös.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että säädettävän lain 3 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 luvun 6 §:n 2 momentti tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen 1 päivänä syyskuuta 2021. Edellä yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa siirtymäajan pidentämistä siten, että mainitut lainkohdat tulevat voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2022. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentin osalta säädettäväksi siirtymäajasta niin, että myös kyseinen momentti tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2022.
2. Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta
2 §. Rahanpesun selvittelykeskus ja sen tehtävät.
Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momenttiin ehdotetaan hallituksen esityksessä lisättäväksi uusi 8 kohta, jossa säädetään neljännen rahanpesudirektiivin mukaisesti Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen analysointitehtäviin kuuluviksi operatiiviset ja strategiset analyysit. Rahanpesun selvittelykeskus on laatinut sekä operatiivisia että strategisia analyysejä myös voimassa olevan lain aikana, minkä vuoksi lainmuutoksella ei ole arvioitu olevan vaikutuksia rahanpesun selvittelykeskuksen käytännön toimintaan.
Ahvenanmaan maakunnan hallitus viittaa lausunnossaan perustuslain 17 §:ään ja kiinnittää lakiehdotuksen 2 §:n kohdalla huomiota siihen epäkohtaan, ettei olennaisia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia raportteja ole ollut saatavilla ruotsin kielellä seurauksin, että Ahvenmaan maakunnan valvontaviranomaiset ja ruotsinkieliset ilmoitusvelvolliset sekä maakunnassa että Manner-Suomessa joutuvat suomenkielisiä tahoja heikompaan asemaan.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että ehdotetussa 2 §:ssä pitäydyttäisiin rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäväalueen osalta samassa terminologisessa muotoilussa kuin lain muissakin kohdissa. Hallintovaliokunta pitää tehtyä esitystä perusteltuna ja ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 8 kohdan hyväksymistä seuraavasti:
8) operatiivisten ja strategisten analyysien tekeminen koskien rahanpesun (poist.) ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu tai saataisiin, tekotapoja, ilmiöitä, suuntauksia ja menetelmiä. 4 §. Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeus saada, käyttää ja luovuttaa tietoa.
Voimassa olevan lain 4 §:n 1 momenttia ehdotetaan esityksessä muutettavaksi rahanpesudirektiiviä vastaavaksi siltä osin, että ilmoitusvelvollisten johtajat ja työntekijät tekevät tarvittaessa yhteistyötä rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että perusteluissa todettaisiin selvästi, että rahanpesun selvittelykeskuksen tulee ensisijaisesti hankkia tiedot muilta kuin ilmoitusvelvollisen palveluksessa olevilta johtajilta tai työntekijöiltä henkilökohtaisesti.
Lisäksi valiokunnan huomiota on kiinnitetty asianajajien erityisasemaan ja salassapitovelvollisuuteen ja lausuttu, että tämä tulee ottaa huomioon lain 4 §:ää koskevan muutosehdotuksen yhteydessä. Valiokunnalle annetun asiantuntijalausunnon mukaan asianajajille on asianajajista annetussa laissa säädetty velvollisuus asianajosalaisuuksien säilyttämiseen. Kyseessä on asiakkaan ja asianajajan välinen luottamuksen suoja, joka on säädetty asiakkaan turvaksi. Lisäksi asianajajia rajoittavat oikeudenkäymiskaaren, esitutkintalain ja pakkokeinolain salassapitoa ja todistamiskieltoa koskevat säännökset. Lausunnon mukaan asianajajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevan erityisaseman turvaaminen edellyttää, että sitä koskeva säännös nimenomaisesti kirjataan lain 4 §:ään eikä sen huomioiminen jää lain esitöiden varaan.
Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin tarkoituksena on panna täytäntöön rahanpesudirektiivin 33 artikla, jonka 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on edellytettävä, että ilmoitusvelvolliset ja tarvittaessa niiden johtajat ja työntekijät tekevät täysimittaista yhteistyötä rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa artiklassa kuvatulla tavalla.
Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa on kuvattu selkeästi asianajajien erityisasema ja salassapitovelvollisuus. Tämän lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyn selkeyden vuoksi lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraavan sisältöisen virkkeen:
Asianajajiin ja luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin kohdistuvat salassapitovelvollisuutta ja todistamiskieltoa koskevat säännökset muussa laissa rajoittavat kuitenkin rahanpesun selvittelykeskuksen oikeutta tietojensaantiin. 5 §. Tietojen vaihtaminen.
Voimassa olevan lain 5 § sääntelee keskeisesti rahanpesun selvittelykeskuksen oikeuttaa pyytää, käyttää ja luovuttaa pykälästä ilmeneviä tietoja vieraan valtion rahanpesun selvittelykeskukselta tai muulta toimivaltaiselta viranomaiselta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi (ks. tarkemmin 5 §:n sanamuoto).
Lakiehdotuksen tarkoituksena on korjata lakiehdotuksen 5 §:n 3 ja 4 momentissa rahanpesudirektiivin 53 ja 56 artiklan implementoinnissa havaitut puutteet. Hallintovaliokunnalla ei ole huomauttamista tältä osin lakiehdotukseen.
Valiokunta pitää perusteltuna asiantuntijakuulemisessa esitettyä siitä, että lain 5 §:n 3 momentin loppuun lisättäisiin säännös siitä, että rahanpesun selvittelykeskuksen tulee antaa toisen maan viranomaiselle palautetta tämän lain nojalla tapahtuneen tiedonvaihdon vaikutuksista ja laadusta. Ehdotus perustuu saadun selvityksen mukaan FATF:n Suomen maa-arvioinnissa suosituksen 40.10 osalta esille nostettuun puutteeseen siitä, että rahanpesun selvittelykeskuksella ei ole säännökseen pohjautuvaa velvoitetta antaa palautetta toisen maan viranomaisille.
Hallintovaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentin loppuun lisätään seuraava uusi virke:
Rahanpesun selvittelykeskuksen tulee antaa toisen maan viranomaiselle palautetta tämän lain nojalla tapahtuneen tiedonvaihdon vaikutuksista ja laadusta. 3. Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain 6 §:n muuttamisesta
6 §. Pankki- ja maksutilirekisteriin tallennettavat tiedot.
Pykälän 2 momentin 1 kohtaan ehdotetaan hallituksen esityksessä lisättäväksi voimassa olevan 3 momentin 1 kohtaa ja 4 §:n 2 momentin 1 kohtaa vastaava maininta siitä, että tilinhaltijan ollessa oikeushenkilö tulee ilmoittaa myös tilin käyttöoikeudenhaltijat ja heidän säännöksessä jo aikaisemmin mainitut tietonsa. Tämä tarkennus on tarpeen sen selventämiseksi, että myös oikeushenkilöiden tilien käyttöoikeudenhaltijoita koskevat tiedot tulee ilmoittaa tilirekisteriin. Lisäyksellä täsmennetään säännöstä ja edesautetaan lain oikeaa soveltamista. Tätä lisäystä on ollut tarkoitus ehdottaa keväällä 2020 eduskunnalle annetussa säädettävänä olevan lain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 55/2020 vp). Ehdotus on tuolloin mainittu lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa, mutta varsinainen ehdotus on jäänyt pois lakitekstistä. Hallintovaliokunnalla ei ole huomauttamista 3. lakiehdotuksen osalta.