Yleistä

Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisessä lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eduskunnan turvatoimista, jolla korvataan nykyinen vuonna 2008 annettu laki turvatoimista eduskunnassa (364/2008). Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. 

Uudella lailla tarkistetaan muun ohella turvatoimilain alueellista ja henkilöllistä soveltamisalaa, teknistä valvontaa ja voimankäyttövälineitä koskevaa sääntelyä. Lakiehdotuksen kokonaan uudet säännökset liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseen ja henkilösuojaustehtävään. Valiokunta tähdentää, että lain nimenomaisena tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa sekä huolehtia turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan turvallisuudesta vastaavalla henkilöstöllä on riittävät toimivaltuudet tehtäviensä hoitamiseen sekä asianmukainen koulutus toimivaltuuksien käyttöön. Eduskunta tekee turvallisuusasioissa jatkossakin tiivistä yhteistyötä yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavan poliisin kanssa.  

Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä todennut Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Turvallisuusympäristön muutokset ovat olleet nopeita ja ne ovat yhä vaikeammin ennakoitavia. Viranomaiset kohtaavat muuttuneessa toimintaympäristössä aiempien turvallisuusuhkien lisäksi koko ajan monimuotoisempia uusia uhkia, kuten erilaisia hybridivaikuttamisen keinoja. Myös teknogian kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Esimerkiksi drooneilla voidaan aiheuttaa vaaraa eduskunnan toiminnalle.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että eduskunnan turvatoimia koskeva sääntely täydennetään vastaamaan mahdollisimman kattavasti nykyistä turvallisuusympäristöä. Valiokunta toteaa, että eduskunnan toiminta ylimpänä valtioelimenä ja eduskunnassa työskentelevien turvallisuus tulee kyetä kaikissa oloissa varmistamaan. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 54/2025 vp) mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.  

Lakialoitteesta ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin vähäisin muutoksin. 

Lain soveltamisala

Ehdotettua lakia sovelletaan eduskunnan kiinteistöissä ja eduskunnan hallinnassa olevissa muissa tiloissa sekä niiden välittömässä läheisyydessä, kuten nykyistäkin turvatoimilakia. Lakia voidaan ehdotuksen mukaan soveltaa myös tilapäisellä turvatoimialueella eli eduskunnan tilapäisessä käytössä olevissa tiloissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Sääntely vastaa tältä osin turvatoimista valtioneuvostossa annetun lain (987/2014) sääntelyä. Tilapäinen turvatoimialue voidaan perustaa esimerkiksi valtiopäivien avajaisten ja vaalikauden päättäjäisten yhteydessä eduskuntatalon ulkopuolella järjestettäviä tilaisuuksia varten. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että myös tilapäisellä turvatoimialueella tarkoitetaan säännöksessä rakennusta tai muuta fyysisesti rajattua tilaa. 

Tilapäisestä turvatoimialueesta ja sen rajoista päättää ehdotetun 3 §:n mukaan eduskunnan pääsihteeri turvallisuusjohtajan esityksestä. Päätös tehdään enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Valiokunta toteaa, että päätöksestä ilmoitetaan tilapäisen turvatoimialueen sijaintipaikan poliisilaitokselle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä tilapäisen turvatoimialueen perustamisesta neuvotellaan asianomaisen poliisilaitoksen kanssa jo ennen päätöksentekoa. Tilaisuuksien turvallisuudesta huolehditaan yhdessä poliisin kanssa. 

Voimassa olevaa lakia ei sovelleta kansanedustajiin, mikä on lähtökohtana myös ehdotetussa laissa. Kansanedustajaan sovelletaan lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan kuitenkin lain säännöksiä teknisestä valvonnasta ja erityisten turvatilojen valvonnasta. Ehdotetun lain 15 §:n mukaista jatkuvaluontoista teknistä valvontaa ei ole mahdollista toteuttaa niin, että sen kohteena olisivat vain esimerkiksi eduskunnassa vierailevat henkilöt. Säännös erityisten turvatilojen valvonnasta (16 §) on puolestaan tarkoituksensa puolesta välttämätöntä ulottaa myös kansanedustajiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan mainittujen säännösten soveltamisen ulottaminen kansanedustajiin ei merkittävällä tavalla puutu edustajien toimintaan eikä muodosta perustuslain 30 §:ssä tarkoitettua estettä edustajantoimen hoitamiselle.  

Henkilösuojaustehtävä

Voimassa olevassa turvatoimilaissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä. Nykyisessä toimintaympäristössä joudutaan perustelujen mukaan aikaisempaa useammin harkitsemaan turvahenkilön määräämistä suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Henkilösuojaustehtäviä toteutetaan nykyisin joko yhdessä poliisin kanssa tai ilman poliisiviranomaisen apua. Tehtäviä hoidetaan ilman erityisiä toimivaltasäännöksiä, jolloin tehtävässä olevan eduskunnan virkamiehen oikeusasema ja toimintamahdollisuudet määräytyvät yleisen lainsäädännön perusteella. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilösuojaustehtävään määräämisestä sekä tällaisessa tehtävässä käytettävissä olevista toimivaltuuksista ja voimakeinoista säädetään laissa. 

Turvallisuusjohtaja voi ehdotetun 18 §:n 1 momentin mukaan asettaa henkilösuojaukseen erityisen koulutuksen saaneen turvahenkilön suojaamaan erityistä suojelua tarvitsevan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Eduskunnan turvallisuusjohtaja ilmoittaa henkilösuojaustehtävästä poliisille.  

Henkilösuojausta voidaan edellä todetuin tavoin antaa vain kansanedustajalle tai esimerkiksi eduskuntaan saapuvalle kansainväliselle vieraalle. Henkilösuojauksen antaminen on aina harkinnanvaraista, ja siitä päättää eduskunnan turvallisuusjohtaja. Valiokunta painottaa, että henkilösuojaustehtävään voidaan asettaa vain tällaiseen tehtävään erityisen koulutuksen saanut turvahenkilö. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että henkilösuojaustehtävästä ilmoitetaan poliisille mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja niin ajoissa, että poliisi voi suunnitella tarvittaessa omat toimenpiteensä tehtävään liittyen. Lisäksi on tärkeää, että kunkin henkilösuojaustehtävän tarkoituksenmukaisin toteuttamistapa harkitaan riskiarvioon perustuen tapauskohtaisesti. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tarve henkilösuojaustehtävään määräämiseen voi tulla nopeastikin, eikä virka-avun saaminen poliisilta ole aina mahdollista. 

Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota ehdotetun 18 §:n alueellisen soveltamisalan osalta siihen, että 2 §:n 3 momentin soveltamisalasäännös on kirjoitettu lakiehdotuksen 18 §:n kannalta arvioituna melko väljästi. Ehdotetun soveltamisalasäännöksen mukaan lain säännöksiä henkilösuojaustehtävästä sovelletaan myös muualla Suomessa kuin turvatoimialueella tai tilapäisellä turvatoimialueella, eikä kyseinen säännösehdotus tällaisenaan sisällä tosiasiassa lainkaan alueellista rajausta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lähtökohtaisesti poliisille kuuluvien tehtävien osoittaminen muulle viranomaiselle on poikkeuksellista ja edellyttää erityisiä perusteita. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan käsitykseen siitä, ettei eduskunnan turvatoimista annettavaan lakiin sisältyvän henkilösuojaustehtävän ole tarkoitus muuttaa tätä lähtökohtaa. 

Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntely-yhteys huomioiden ei ole valtiosääntöisiä esteitä sille, että lakiehdotuksen 18 §:n mukaisia henkilösuojaukseen kuuluvia tehtäviä suoritetaan myös muualla maassa kuin ehdotetussa laissa tarkoitetuilla turvatoimialueilla. Perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin hallintovaliokunnassa on valtiosääntöisistä syistä vielä syytä arvioida mahdollisuuksia täsmentää henkilösuojaustehtäviä koskevien toimivaltuuksien asiallista soveltamisalaa. Täsmennystä puoltaa se, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen valtakunnan alueella on poliisilain mukaan ensisijaisesti poliisiviranomaisten tehtävä. Hallintovaliokunta ehdottaa edellä todetun johdosta, että lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentin asiallista soveltamisalaa rajataan jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin. 

Voimankäyttövälineet

Lakialoitteessa ehdotetaan päivitettäviksi turvahenkilön yleisisiä voimankäyttövaltuuksia ja voimankäyttövälineitä koskevia turvatoimilain säännöksiä. Voimankäyttövälineisiin voivat ehdotuksen mukaan kuulua nykyisten välineiden lisäksi etälamautin ja projektiililaukaisin. Turvahenkilön tulee nykyiseen tapaan kantaa voimankäyttövälineitä mahdollisimman huomaamattomasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi voimankäyttövälineen kantamista mahdollisuuksien mukaan turvahenkilön asun alla. Valiokunta toteaa, että turvahenkilö saa käyttää vain niitä voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut välinekohtaisen koulutuksen.  

Henkilösuojaustehtävään määrätyn turvahenkilön voimankäyttövälineisiin voi ehdotetun lain 19 §:n 3 momentin mukaan jatkossa kuulua edellä mainittujen välineiden lisäksi myös ampuma-ase. Perustelujen mukaan ampuma-ase voi olla henkilösuojaustehtävän erityisen luonteen vuoksi joissakin tapauksissa välttämätön voimankäyttöväline esimerkiksi suojattavaan kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi. Suojattavaan kohdistuvan uhan luonnetta ja riskitasoa arvioidaan ennakolta tapauskohtaisesti. Henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran mahdollisuuden ollessa olemassa voi sen torjumiseen varautumiseksi äärimmäisessä tilanteessa olla tarpeen, että henkilösuojaustehtävässä oleva turvahenkilö kantaa asetta. Turvallisuusjohtaja tekee kussakin tapauksessa erikseen arvion ampuma-aseen mukanaolon tarpeesta henkilösuojaustehtävässä. 

Valiokunta tähdentää, että ampuma-asetta saa ehdotetun sääntelyn mukaan kantaa ainoastaan ampuma-asekoulutuksen saanut turvahenkilö. Riittävä ampuma-aseen käsittely- ja ampumistaito on osoitettava vuosittain. Lakiehdotuksen 20 §:ssä on säännökset ampuma-aseen käytöstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että riittävästä voimankäyttökoulutuksesta ja säännöllisestä harjoittelusta huolehditaan. Voimankäyttökoulutukseen on myös varattava riittävät resurssit. 

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015) säädetään mainitussa laissa tarkoitettujen vartijoiden ampuma-aseen kanto- ja käyttöoikeudesta. Valiokunta huomauttaa, että eduskunnan turvahenkilöstöön kuuluvat ovat virkamiehiä, jotka toimivat tehtävissään virkavastuulla. Valiokunta pitää nykyisessä turvallisuusympäristössä ehdotetun lain säännöksiä ampuma-aseen kuulumisesta henkilösuojaustehtävissä toimivien turvahenkilöiden voimankäyttöävälineisiin ja säännöksiä ampuma-aseen käytöstä perusteltuina. 

Valiokunta korostaa eduskunnan turvahenkilöstön ja poliisin saumattoman yhteistyön merkitystä eduskunnan turvallisuuden varmistamisessa. Tämä edellyttää toimivaa ja oikea-aikaista tiedonvaihtoa ja yhdenmukaisia johtamis- ja toimintamalleja etenkin tilanteissa, joissa varaudutaan kovimpien voimakeinojen käyttöön. 

Toimenpidealoite

Toimenpidealoitteessa TPA 86/2024 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eduskunnan turvatoimiin liittyvän lainsäädännön päivittämiseksi. Koska hallintovaliokunta ehdottaa tässä mietinnössä uuden eduskunnan turvatoimia koskevan lain säätämistä lakialoitteen pohjalta, valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään.