1. Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa

1 luku. Yleiset säännökset

1 §. Lain soveltamisala.

Pykälä sisältää säännökset lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan tässä laissa säädetään rangaistusten täytäntöönpanon, tutkintavankeuden toimeenpanon ja muiden Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen käsittelystä. Pykälän 2 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan vain henkilötietojen käsittelyyn, jos: 1) käsittely on kokonaan tai osittain automaattista; tai 2) henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisteri tai sen osa. 

Edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin lakivaliokunta kiinnittää huomiota soveltamisalasäännöksen selkeyteen sekä siihen, että ehdotettu pykälä sisältää tarpeetonta päällekkäisyyttä yleisen tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojalain kanssa. Ehdotettu pykälä sisältää tarpeellisuusvaatimuksen osalta päällekkäisyyttä yleisen tietosuoja-asetuksen 5 (1) artiklan c-alakohdan ja rikosasioiden tietosuojalain 6 §:n kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu erityislainsäädäntö ei sisällä tältä osin mitään mainittuja yleissäännöksiä täydentävää. Edellä todetun johdosta lakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin maininta tarpeellisuudesta on tarpeeton. Lakivaliokunta ehdottaa 1 §:n 1 momentin tarkistamista siten, että kyseinen maininta poistetaan säännöksestä. Samalla lakivaliokunta ehdottaa momentin sanajärjestyksen muuttamista. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös ehdotetun 1 §:n 2 momentin mukaiset säännökset ovat yleislainsäädännössä, yleisen tietosuoja-asetuksen 2 (1) artiklassa ja rikosasioiden tietosuojalain 1 §:n 4 momentissa. Koska henkilötietojen käsittelyä koskevasta soveltamisalasta on säädetty yleislainsäädännössä eikä ehdotettu erityislainsäädäntö sisällä tältä osin mitään yleislainsäädäntöä täydentävää, lakivaliokunta ehdottaa, että ehdotetun lain 1 §:n 2 momentti poistetaan tarpeettomana. 

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.

Pykälä sisältää säännökset ehdotetun lain suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentin mukaan jollei tässä laissa toisin säädetä: 1) henkilötietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia (1054/2018), jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki; 2) henkilötietojen luovuttamiseen teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien välityksellä sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019); 3) muuhun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan rikosasioiden tietosuojalakia. 

Pykälän 2 momentin mukaan tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tämän lain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, sekä tietosuojalakia (1050/2018). 

Lakivaliokunta kiinnittää edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin huomiota lakiehdotuksen soveltamisalaa ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön koskevaan sääntelyn selkeyttämisen tarpeellisuuteen. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 27/2021 vp, s. 3) huomauttanut sääntelyn selkeyttämistarpeista. Lisäksi perustuslakivaliokunta on erityisesti viitannut 2 §:n 1 momentin 1 kohdan viittaukseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja pitänyt välttämättömänä, että sääntelyn sanamuoto yhtenäistetään tältä osin yleislakien eli tietosuojalain 28 §:n ja rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n kanssa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan myös yleislainsäädäntöä. Esimerkiksi julkisuuslain mukaiset julkisuusperiaatteen toteuttamista koskevat säännökset sekä julkisuuslain ja tiedonhallintalain menettelytapasäännökset koskevat myös Rikosseuraamuslaitoksen suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, ellei erityislainsäädännössä toisin säädetä. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan myös tiedonhallintalain säännöksiä tietoturvallisuustoimenpiteistä ja asianhallinnasta. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettua säännöstä tulee muokata niin, että se on selkeämpi eikä virheellisesti rajoita henkilötietojen käsittelyä koskevan yleislainsäädännön soveltamista. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että perustuslakivaliokunnan esittämän huomion johdosta viittaus julkisuuslakiin sisällytetään 1 momentin alkuun omana virkkeenään siten, että se yhtenäistetään tältä osin tietosuojalain 28 §:n ja rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n kanssa. 

Ehdotetun 2 §:n 1 momentin selkeyttämiseksi lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että säännösehdotuksessa olevat rajaukset poistetaan ja soveltamisala säädetään ehdotettua laajemmin koskemaan henkilötietojen käsittelyä. Valiokunta ehdottaa, että tämä toteutetaan ehdotetun 2 §:n 1 momentin kohtien yhdistämisellä niin, ettei henkilötietojen käsittelyn eri osa-alueita pyritä erottamaan toisistaan, vaan säädetään nimenomaan henkilötietojen käsittelystä, johon sovelletaan kutakin säännöksessä todettua lakia sen soveltamisalan mukaisesti. Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että kysymys siitä, sovelletaanko yleislainsäädäntöä vai erityislainsäädäntöä, ratkeaa erityislain kunkin sovellettavan sisällöllisen säännöksen perusteella.  

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 27/2021 vp, s. 4) edellyttänyt lakiehdotusta täydennettävän nimenomaisella ja asianmukaisesti laaditulla yleisellä syrjintäkiellolla todeten edellyttäneensä tällaista esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevan lain (616/2019) käsittelyn yhteydessä. Tällaisen kiellon on vastattava perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltoa myös siten, että siinä lueteltujen kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Tällainen täydennys on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa uutta 3 momenttia, joka sisällöllisesti vastaa henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevan lain 2 §:n 4 momenttia. Valiokunnan ehdottaman uuden 3 momentin mukaan henkilötietojen käsittely ei saa ilman hyväksyttävää perustetta perustua henkilöiden ikään, sukupuoleen, alkuperään, kansalaisuuteen, asuinpaikkaan, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. 

Lakiehdotuksen 3 momentin mukaan rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 38 luvun 9 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten, että kyseinen 3 momentin säännös poistetaan ja sisällytetään itsenäiseksi rangaistussäännökseksi lakiehdotuksen loppuosaan. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä tältä osin uutta 38 §:ää. 

2 luku. Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekisterit

Luku sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereistä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin henkilörekisterin käsitteen korvaamista ehdotetussa laissa rekisterin käsitteellä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 2 luvun otsikon tarkistamista siten, että kyseessä on Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit. 

4 §. Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän henkilörekisterit.

Pykälä sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän henkilörekistereistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit sisältävät muutakin kuin henkilötietoja. Henkilörekisterin käsite ei ole tästä syystä tarkoituksenmukainen Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevassa laissa. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa henkilörekisterin käsitteen korvaamista rekisterin käsitteellä, joka vastaa paremmin tietosisällön laajuutta. Lakivaliokunta ehdottaa, että edellä kuvatulla perusteella lakiehdotuksen 2 luvun otsikkoa, 4 §:n otsikkoa ja 1 momenttia, 14 §:n 1 momenttia, 6 luvun otsikkoa, 31 §:n otsikkoa ja 1 momenttia ja lakivaliokunnan uuden pykäläehdotuksen vuoksi 40 §:ksi muuttuvaa 39 §:ää muutetaan tältä osin. 

5 §. Yksilöintitiedot.

Pykälä sisältää säännökset yksilöintitiedoista. Pykälän 1 momentissa luetellaan tiedot, joita Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä säännöksessä tarkoitetuin tavoin tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan yksilöimiseen tarvittavina tietoina. Pykälän 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään rekisteröidystä vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä voidaan ottaa valokuva ja tallentaa se hänen yksilöintitietoihinsa. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 27/2021 vp, s. 5) viitannut yleisesti siihen, että lakiehdotuksen sääntelyä on syytä täsmentää yksilöimällä käsiteltäväksi tarkoitetut arkaluonteiset tiedot. 

Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan yksilöimiseen tarvittavina tietoina mainitaan "mahdolliset henkilötuntomerkit". Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotetun 5 §:n 1 momentin 7 kohdan säännöstä tulee täsmentää, koska hallituksen esityksen mukainen mahdolliset henkilötuntomerkit -muotoilu ei ole tietosuojasääntelyltä edellytetyin tavoin riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat selvittäneet, mitä pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötuntomerkkitietoja Rikosseuraamuslaitoksen on tehtäviään hoitaessaan välttämätöntä käsitellä. Nämä henkilön yksilöimiseen tarvittavat välttämättömät tiedot ovat saadun selvityksen mukaan pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot. Lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 7 kohdan täsmentämistä siten, että 7 kohdassa luetellaan edellä tarkoitetut tiedot. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo myös, että sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden edellytyksen täyttämiseksi on tarpeellista täsmentää myös 5 §:n 2 momenttia siten, että yksilöintitietoihin kuuluva valokuva on nimenomaan kasvokuva. Säännöksessä tulee todeta täsmällisesti, että kyse on biometrisestä kasvokuvasta. Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että lisäksi on välttämätöntä, että tietojärjestelmään voidaan henkilöllisyyden toteamiseksi tallentaa tieto vangin, tutkintavangin, valvontarangaistusta suorittavan, valvotussa koevapaudessa olevan tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavan henkilön sormenjäljistä. Hallituksen esityksessä sormenjälkitieto on todettu ainoastaan perustelutekstissä, mutta sääntelyn täsmällisyysvaatimuksen täyttämiseksi on asiasta säädettävä laissa. Lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin täsmentämistä edellä todetuin tavoin. 

6 §. Henkilötietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä. Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanemiseksi sekä tehostetun matkustuskiellon tekniseksi valvomiseksi tarpeellisia tietoja, jotka on listattu kyseissä momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa lisäksi käsitellä yhdyskuntaseuraamuksen ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanemiseksi sekä tehostetun matkustuskiellon teknisen valvonnan suorittamiseksi välttämättömiä muita tietoja. 

Koska henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuudesta on edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin säädetty yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja rikosasioiden tietosuojalaissa, lakivaliokunta ehdottaa, että myös lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentista poistetaan tarpeellisuus-maininta tarpeettomana. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 27/2021 vp, s. 5) viitannut yleisesti siihen, että lakiehdotuksen sääntelyä on syytä täsmentää yksilöimällä käsiteltäväksi tarkoitetut arkaluonteiset tiedot. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää liian yleispiirteisenä ehdotetun 6 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitos saa rikosseuraamusten täytäntöönpanemiseksi sekä tutkintavankeuden ja sen vaihtoehtojen toimeenpanemiseksi käsitellä välttämättömiä muita tietoja. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö on selvittänyt asiaa Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksiköltä, jonka mukaan käytännön täytäntöönpanotyössä on todettu laissa yksityiskohtaisesti lueteltujen tarpeellisten tietojen luettelon olevan riittävä. Muodollisen täytäntöönpanon toteutuksessa kuitenkin korostuu viivytyksettömyys. Jos lainmukaisen täytäntöönpanon järjestämiseksi tarvitaan tietoa, josta ei ole laissa yksityiskohtaisesti säädetty, muodollisen täytäntöönpanon toimet tulee kuitenkin voida toteuttaa. Tämän perusteella voimassa olevassa laissa olevaa ja lakiehdotuksen 6 §:n 2 momenttiin ehdotettua säännöstä näiden välttämättömien muiden tietojen käsittelemiseksi on pidetty tarpeellisena. Saadun selvityksen mukaan säännöstä on kuitenkin mahdollista täsmentää niin, että 1 momentin säännöstä täsmennetään ja yleispiirteisen säännöksen sisältävä 2 momentti poistetaan. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan se tietojen käsittely, jota ehdotetun 2 momentin on arvioitu koskevan, tulee säännellyksi 1 momenttiin tehtävillä seuraavilla lisäyksillä: 1 kohtaan lisätään rikosten ja tuomioiden lisäksi tiedot seuraamuksista ja 3 kohtaan lisätään yksilöityjen vapaudenmenetyksen muotojen lisäksi muu vapaudenmenetys. Ehdotetulla 1 kohdan lisäyksellä täsmennetään sitä, että muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä saadaan tiedot rangaistusaikalaskelmaan vaikuttavista päätöksistä, jotka eivät ole tuomioita. Kyse on esimerkiksi sakon muuntorangaistuspäätöksestä sekä valvottua koevapautta, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa ja yhdyskuntaseuraamuksia koskevista päätöksistä, jotka vaikuttavat rangaistusaikaan. Ehdotetussa 3 kohdan lisäyksessä täsmennetään sitä, että rangaistusaikaan voivat vaikuttaa myös muut kuin ehdotuksessa jo olevat vapaudenmenetysajat. Kyse on erityisesti kiinniottamisen ja pidätyksen alkamisesta ja päättymisestä. Näillä lisäyksillä arvioidaan voitavan varmistaa muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä tarvittava tietojen käsittely, jolloin 6 §:n 2 momentti voidaan poistaa. Lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 1 ja 3 kohdan täsmentämistä edellä selostetuin tavoin sekä 2 momentin poistamista. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

7 §. Henkilötietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon tehtävissä. Pykälän 5 momentin mukaan rikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saataisiin sisällyttää 1—3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista ja asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta sekä muista välttämättömistä seikoista. 

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että 5 momentin säännöstä lähiomaisen tai muun henkilön tietojen käsittelemisestä on syytä täsmentää yksilöimällä ehdotettua tarkemmin, mitä lähiomaista tai muuta henkilöä koskevia tietoja voidaan käsitellä. Säännöksestä tulisi selvitä, että kyse voi olla esimerkiksi valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvällä kotikäynnillä välttämättä tarvittavasta lähiomaisen tilaa koskevasta tiedosta (ks. PeVL 27/2021 vp, s. 5). Myös lakivaliokunta katsoo, että ehdotettua 5 momenttia on syytä täsmentää rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön lähiomaista tai muuta henkilöä koskevien tietojen osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näissä tilanteissa on kyse erityisesti henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevista tiedoista, jotka voivat koskea muun muassa erityisiä valvonnallisia tarpeita tai lähiomaisen ikää, jos nämä tiedot ovat välttämättömiä esimerkiksi suoritettaessa valvontarangaistukseen kuuluva valvontakäynti tuomitun ja hänen perheenjäsenensä asunnossa. Kyse on tiedoista, jotka ovat merkityksellisiä seuraamuksen täytäntöönpanoa valmisteltaessa ja sitä täytäntöönpantaessa. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 5 momenttia täydennetään lisäämällä siinä tarkoitettuihin tietoihin seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

8 §. Henkilötietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen käsittelystä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä. 

Pykälän 2 momentti sisältää tietojen käsittelyä koskevan tarpeellisuusvaatimuksen. Edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostettuun liittyen lakivaliokunta ehdottaa päällekkäisen sääntelyn välttämiseen liittyvistä syistä, että 2 momenttia tarkistetaan poistamalla siitä nimenomaiset viittaukset tarpeellisuusvaatimukseen. 

Lakivaliokunta on edellä myös perustuslakivaliokunnan huomioihin perustuen ehdottanut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvien, rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaista tai muuta henkilöä koskevien tietojen täsmentämistä. Saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että vastaava täsmennys tulee tehdä myös vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtäviä koskevaan henkilötietojen käsittelyä sääntelevään lakiehdotuksen 8 §:n 3 momenttiin. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto voisi liittyä muun muassa erityisiin valvonnallisiin tarpeisiin tapaamisia vankilassa järjestettäessä. Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 3 momenttia täydennetään lisäämällä siinä tarkoitettuihin tietoihin vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskeva tieto. 

Lakiehdotuksen 8 §:n 4 momenttia vastaava säännös on ollut kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävänä (HE 6/2020 vp, LaVM 1/2021 vp, EV 18/2021 vp). Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen säännösehdotus vastaa hallituksen esityksessä HE 6/2020 vp ollutta muotoilua. Eduskunta muutti säännöksen sisältöä, joten toukokuussa 2021 voimaan tulleessa laissa 292/2021 säännös jossakin määrin poikkeaa hallituksen esityksessä ehdotetusta. Lakivaliokunta ehdottaa, että säännökset sovitetaan yhteen siten, että nyt käsiteltävänä olevan esityksen pohjaksi otetaan toukokuussa 2021 voimaan tullut säännös. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa 4 momentin täydentämistä lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi. 

Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että pykälän otsikkoa tarkistetaan niin, että henkilötietojen käsittelyn sijasta käytetään ilmaisua ”Tietojen käsittely”. 

9 §. Sosiaalihuollon tietojen käsittely.

Pykälä sisältää säännökset sosiaalihuollon tietojen käsittelystä. Pykälän 1 momentti sisältää tietojen käsittelyä koskevan tarpeellisuusvaatimuksen. Lakivaliokunta on edellä muun muassa 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin pitänyt nimenomaista tarpeellisuusvaatimuksen mainitsemista tarpeettomana. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 27/2021 vp, s. 4) kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tiedot ovat valtiosääntöisesti arkaluonteisia. Ehdotettua säännöstä voidaan sinällään pitää tarkkarajaisena. Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin tarpeellisuusvaatimus muutetaan välttämättömyysvaatimukseksi. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 17 ja 18 §:ssä ilman asiakkaan suostumusta, lain säännöksen nojalla tapahtuvalle tietojen luovuttamiselle on asetettu välttämättömyyskynnys. 

11 §. Turvallisuustietorekisterin käyttötarkoitus ja tietosisältö.

Pykälä sisältää säännökset turvallisuusrekisterin käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 27/2021 vp, s. 4—5) mukaan ehdotetun 11 §:n 3 momentin 1 kohdassa säännellyt maksukortin valvontaa koskevat maksuliikennetiedot ilmaisevat tietoja henkilön yksityiselämästä, mahdollisesti myös arkaluonteista tietoa. Kyse on luonnollisen henkilön yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvista arkaluonteisista tiedoista. Lausunnon mukaan perustuslakivaliokunta on pitänyt pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kohdalla säätämisjärjestyskysymyksenä välttämättömyyden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta. Ehdotetun 11 §:n osalta on perustuslakivaliokunnan mukaan mahdollisuus käsitellä maksukortin käytön valvontaan liittyviä tietoja nimenomaisesti sidottava säännösperustaisesti välttämättömyysedellytykseen säännösehdotuksen perusteluissakin tarkoitetuin tavoin. Tällainen täydennys on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että vankeuslain muutoksen (290/2021) myötä vankeuslain 9 luvun 3 a §:ssä säädetään maksukortin käytön valvonnasta alla olevin tavoin. Tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a § sisältää asiallisesti vastaavat säännökset. 

Ehdotetun lain 11 §:n 3 momentin 1 kohdan osalta täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen liittyen lakivaliokunta toteaa, että säännöksessä viitataan maksukortin käytön valvontaa koskeviin vankeuslain 9 luvun 3 a §:ään ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:ään, joissa nimenomaisesti säädetään, että valvonta voi kohdistua ainoastaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään. Valiokunnan näkemyksen mukaan näiden säännösten voidaan katsoa tekevän maksukortin käytön valvontaa koskevien tietojen käsittelystä täsmällistä ja tarkkarajaista. Valiokunta kuitenkin ehdottaa kyseisten vankeuslain ja tutkintavankeuslain pykälien mainitsemista nimenomaisesti 3 momentin 1 kohdassa kuten voimassa olevassa laissa. 

Täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskeviin huomioihin liittyen lakivaliokunta ehdottaa lisäksi, että 11 §:n 3 momentin 1 kohtaa täsmennetään siten, että kyse on maksutapahtumien lukumäärää ja rahamäärää koskevista tiedoista. Vankeuslain 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaan maksukortin valvontatoimet eivät voi koskea muita asioita. Ehdotetun lain 11 §:n 3 momentin 1 kohdan välttämättömyysedellytyksen osalta lakivaliokunta toteaa, että jo maksukortin käytön valvontaan ryhtyminen edellyttää välttämättömyysvaatimuksen täyttymistä. Valiokunnan käsityksen mukaan välttämättömyysedellytys on kuitenkin perusteltua lisätä myös ehdotettuun 11 §:ään. Lisäksi perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömyysedellytyksen lisäämistä säätämisjärjestyskysymyksenä. Koska kaikki turvallisuustietorekisterin tiedot ovat arkaluonteisia, lakivaliokunta ehdottaa välttämättömyysedellytyksen lisäämistä ehdotetun 11 §:n 3 momentin johdantokappaleeseen. 

Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 11 §:ää vastaavat säännökset olivat kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävinä (HE 6/2020 vp, LaVM 1/2021 vp, EV 18/2021 vp). Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä nämä säännösehdotukset vastaavat hallituksen esityksessä HE 6/2020 vp olleita muotoiluja. Eduskunta muutti säännösten sisältöä, joten laissa 292/2021 säännökset joissakin määrin poikkeavat hallituksen esityksessä ehdotetusta. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa säännösten yhteensovittamista siten, että nyt käsiteltävinä olevat säännökset vastaavat lain 292/2021 säännöksiä. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Turvallisuustietorekisteri". Toiseksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa oleva sana "olettaa" muutetaan muotoon "epäillä". Kolmanneksi valiokunta ehdottaa, että 3 momentin johdantokappaleesta poistetaan sanat "tämän pykälän", 3 momentin 4 kohtaan lisätään viittaus myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ään ja 3 momentin 6 kohta muutetaan muotoon "muulta viranomaiselta tai yksityiseltä saatuja vihjetietoja". Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 4 momentissa oleva sana "tämän" muutetaan sanaksi "henkilön". 

3 luku. Henkilötietojen käsittelyn periaatteet

13 §. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely.

Pykälässä säädetään erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelystä. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että 13 §:ssä tulee tarkkarajaisemmin määritellä, mitä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus käsitellä. Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriö on yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa selvittänyt, mitä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja on välttämätöntä käsitellä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyse on edellä valiokunnan muutettavaksi ehdottamassa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista biometrisestä kasvokuvasta ja sormenjäljistä sekä uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevista tiedoista. 

Erityisiin henkilötietoryhmiin katsotaan kuuluviksi rikosasioiden tietosuojalain 11 §:n 1 momentin mukaiset tiedot, mukaan lukien luonnollisen henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen tarkoitetut biometriset tiedot. Valiokunnan edellä muutettavaksi ehdottaman 5 §:n mukaisesti käsiteltäviä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja olisivat biometrinen kasvokuva ja sormenjäljet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan biometrisellä kasvokuvalla tarkoitetaan sitä, että kasvokuva on käsitelty luonnollisen henkilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin liittyvällä teknisellä käsittelyllä siten, että kyseinen luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa yksiselitteisesti. Muita erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia, rikosseuraamusrekisteriin tallennettuja tietoja olisi välttämätöntä käsitellä esimerkiksi seuraavista syistä: uskonnollista tai filosofista vakaumusta koskeva tieto voi olla välttämätön esimerkiksi siksi, että henkilölle voidaan järjestää mahdollisuus harjoittaa uskontoaan. Tässä tarkoitettu terveyttä koskeva tieto ei ole potilasrekisterin tietoa vaan muu henkilön terveyttä koskeva tieto, joka on välttämätön seuraamusta täytäntöön pantaessa. Kyse on esimerkiksi tiedosta, että henkilöllä on tietyn sairauskohtauksen riski tai näkövamma, joka vaikuttaa hänen toimintoihinsa vankilassa. Kyse voi olla myös tiedosta, että henkilö käy viikoittain tietyssä terveydenhuollon toimenpiteessä. Seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevia tietoja voi olla välttämätöntä käsitellä suunniteltaessa ja toteutettaessa seksuaalirikollisten toimintaohjelmiin osallistumista. 

Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että 13 §:ää täsmennetään siten, että säännöksessä nimenomaisesti mainitaan valiokunnan muutettavaksi ehdottamassa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut biometrinen kasvokuva sekä sormenjäljet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, terveys sekä seksuaalinen käyttäytyminen ja seksuaalinen suuntautuminen. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että sääntelyn täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen mukaisesti säännöksessä todetaan myös se, että kyse on nimenomaan rikosseuraamusrekisterin ja turvallisuustietorekisterin sisältämistä tiedoista. 

14 §. Tietojen käsittelyyn oikeutetut.

Pykälä sisältää säännökset tietojen käsittelyyn oikeutetuista. Pykälän 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereissä olevien tietojen käsittelyyn ovat oikeutettuja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet siltä osin kuin se on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi. Edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin tarkistamista siten, että henkilörekisterin käsite korvataan rekisterin käsitteellä. 

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja sosiaalihuollon tietoja saavat käsitellä vain sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, jotka tarvitsevat näitä tietoja esitellessään taikka tehdessään rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevan päätöksen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskeva säännös on valmisteltu yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Säännös on sosiaalihuollon tietojen arkaluonteisuuden ja alan henkilötietojen käsittelyn lainsäädännön huomioon ottava. Saadun selvityksen mukaan valmisteluvaiheissa Rikosseuraamuslaitos on todennut, että laitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä säännöksen mukaisen tietojenkäsittelyn toteuttamiseksi. Osa tästä henkilöstöstä ei ole rekisteröittänyt hankkimaansa ammattipätevyyttä Valvirassa. Sosiaalihuollon tietojen käsittelemiseksi pätevyys tulee rekisteröittää. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta on huolissaan sosiaalihuollon tietojen käsittelyyn oikeutettujen virkamiesten riittävyydestä ja nykyisin näitä tehtäviä tekevien virkamiesten tehtävänkuvien kapeutumisesta, jos ehdotetun 14 §:n 2 momentin 1 kohdan mukainen säännös tulee täysimääräisesti voimaan Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ja ehdotetun lain voimaantulon yhteydessä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalihuollon tietoja käsittelee nykyisin noin 300 henkilöä, joista noin 220 henkilöllä on sosiaalialan tutkinto. Muilla noin 80 henkilöllä on erilaisia koulutustaustoja, useilla korkeakoulututkinto. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi avoimet ammattikorkeakoulut järjestävät opintopolkuja, jotka mahdollistavat joustavalla tavalla sosiaalialan ammattipätevyyden hankkimisen jo olemassa olevia opintoja täydentäen. Valiokunnan saaman arvion mukaan tulevaisuudessa sosiaalihuollon tietojen käsittelyn tarve seuraamusten täytäntöönpanotyössä lisääntyy, koska tavoitteena on integroida täytäntöönpanotyö yhä vahvemmin yhteiskunnan normaalipalveluihin. Rikosseuraamuslaitos on ilmoittanut ottavansa tämän huomioon henkilöstöä rekrytoidessaan. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa valiokunnan uuden pykäläehdotuksen myötä 40 §:ään siirtyvän siirtymäsäännöksen yhteyteen jäljempänä 40 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskevaa siirtymäsäännöstä. Sen mukaan tämän lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettyä tietojen käsittelyyn oikeutettujen rajoitusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. 

15 §. Rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen.

Pykälä sisältää säännökset rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittelystä muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen.  

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan (PeVL 27/2021 vp, s. 4), että ehdotetun 13 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. Kuitenkin ehdotetun 15 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosseuraamusrekisterin sisältämiä henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallentamistarkoitukseen, jos se on tarpeen laillisuusvalvontatehtävässä taikka seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvän valvonnan tai toiminnan yleiseksi kehittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöksen suhdetta 13 §:ssä säädettyyn välttämättömyysvaatimukseen on syytä selventää. 

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää perusteltuna sitä, että myös ehdotetun 15 §:n 1 momentin mukaiselle henkilötietojen käsittelylle säädetään välttämättömyysvaatimus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetussa 15 §:ssä tarkoitetut tiedot eivät ole erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, mutta perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön valossa 15 §:ssä tarkoitettu käsittely on perusteltua sitoa muutoinkin tietojen välttämättömyyteen. Ehdotetussa pykälässä ei ole yksilöity tarkemmin käsiteltäviä henkilötietoja. Edellä todetun valossa lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin sisällytetään tietojen käsittelylle välttämättömyysvaatimus. 

4 luku. Oikeus tietojen saamiseen

16 §. Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.

Pykälä sisältää säännökset oikeudesta saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu rekisteri on muutettu ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmästä ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmäksi. Lakivaliokunta ehdottaa tätä koskevan teknisen tarkistuksen tekemistä 1 momentin 6 kohtaan. 

18 §. Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta.

Pykälä sisältää säännökset oikeudesta saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta. Pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksulaitokselta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön hallinnointia varten sekä maksukortin vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukaista maksutapahtumien valvontaa varten. 

Perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 27/2021 vp, s. 6) lakiehdotuksen käsitteleminen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä edellyttää 18 §:n täsmentämistä niin, että säännöksestä selviää, mitä maksukortin käytön hallinnoinnilla tarkoitetaan. Perustuslakivaliokunta viittaa siihen, että se on jo aiemmin vastaavaa säännöstä arvioidessaan esittänyt vastaavan huomion (PeVL 36/2020 vp, s. 5). 

Lakivaliokunta toteaa, että perustuslakivaliokunnan edellyttämä täsmennys on toteutettu henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muutoksessa 292/2021. Oikeusministeriö ehdottaa, että lakiehdotuksen 18 § ja voimassa olevan lain 29 a § sovitetaan sekä tältä että muilta osin yhteen. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 18 §:n 1 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: 

Lisäksi valiokunta ehdottaa 18 §:ään lain 292/2021 mukaisesti uutta 2 momenttia seuraavasti: 

5 luku. Henkilötietojen luovuttaminen

19 §. Henkilötietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 2 momentissa ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, Puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, Oikeusrekisterikeskukselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten. 

Koska ehdotetun 19 §:n perusteella luovutettaviin tietoihin sisältyy arkaluonteisia tietoja, lakivaliokunta ehdottaa välttämättömyysedellytyksen lisäämistä 19 §:ään. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä lain 292/2021 muotoilun mukaisesti säännökseen lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen. Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista lain 292/2021 mukaisesti muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". 

20 §. Henkilötietojen luovuttaminen poliisille.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen luovuttamisesta poliisille. Lakivaliokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleisiin lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen vastaavin tavoin kuin asiallisesti vastaavassa säännöksessä laissa 292/2021. Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista siten, että kyseessä on "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". 

Hallituksen esityksessä olevan lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa viitataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja siinä todetaan lain numero 621/1999. Lakivaliokunta ehdottaa edellä 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin mainittua 2 §:ää tarkistettavaksi muun muassa siten, ettei 2 §:ssä enää viitata nimenomaisesti kyseiseen lakiin, vaan siihen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki todetaan näin ollen ensimmäistä kertaa lakiehdotuksen 20 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa teknisenä tarkistuksena, että 20 §:n 1 momenttiin lisätään kyseisen lain numero. 

21 §. Henkilötietojen luovuttaminen Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskuksille.

Pykälä sisältää säännökset henkilötietojen luovuttamisesta Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskuksille. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan myös maahanmuuttoon liittyviä käytännön tehtäviä hoitavan säilöönottoyksikön voi olla välttämätöntä saada ehdotetussa 21 §:ssä säädettyjä tietoja, kuten tiedon henkilön rikoksista, rangaistuksen täytäntöönpanon alkamisesta ja päättymisestä, koulutuksesta, työkokemuksesta ja vapautumisen valmistelusta. Kyse voi olla henkilön asian hoitamisen tai yksikön järjestyksen säilyttämisen kannalta välttämättömistä tiedoista. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa 21 §:n 2 momentin täydentämistä siten, että Rikosseuraamuslaitos voi luovuttaa momentissa tarkoitettuja tietoja vastaanottokeskusten lisäksi säilöönottoyksiköille. 

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että yhteensovitussyistä lain 292/2021 muotoilun mukaisesti pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleisiin lisätään pyynnöstä tapahtuva tietojen luovuttaminen. Valiokunta ehdottaa myös pykälän otsikon tarkistamista lain 292/2021 mukaisesti muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen", sekä siten, että otsikossa mainitaan myös tietojen luovuttaminen säilöönottoyksiköille. 

22 §. Henkilötietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle.

Lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista muotoon "Tietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. 

23 §. Henkilötietojen luovuttaminen ulosottoviranomaisille.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta ulosottoviranomaisille. Säännöksessä tarkoitetuin tavoin ulosottoviranomaisille voidaan luovuttaa muun muassa tiedot vankilaan toimitetuista varoista.  

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksessa käyttöön otetulle maksukorttitilille tulevat varat ovat ehdotettuun 23 §:n 2 kohtaan sisältyviä varoja, joista Rikosseuraamuslaitos voi luovuttaa tiedon ulosottoviranomaiselle. Selkeyden vuoksi lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa pykälän 2 kohdan tarkistamista siten, että näihin ulosottoviranomaisille luovutettavissa oleviin tietoihin kuuluvat myös vankilan vangille antaman maksukortin tilille saapuneet varat. 

Lisäksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen", ei "Henkilötietojen luovuttaminen". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. Valiokunta ehdottaa myös, että tietojen luovuttamisen säännöstä täsmennetään lisäämällä pykälän johdantokappaleeseen pyynnöstä-ilmaisu. 

24 §. Henkilötietojen luovuttaminen haastemiehelle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen haastemiehelle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. 

25 §. Henkilötietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle". Kyse on lain 292/2021 mukaisen muotoilun käytöstä myös ehdotetussa laissa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän johdantokappaleeseen lisätään pyynnöstä-ilmaisu. 

26 §. Henkilötietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille". 

27 §. Henkilötietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle.

Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle". 

30 §. Henkilötietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä.

Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta turvallisuustietorekisteristä. Ehdotettua 30 §:ää vastaavat säännökset ovat olleet kevätistuntokaudella 2021 eduskunnan käsiteltävinä (HE 6/2020 vp, LaVM 1/2021 vp, EV 18/2021 vp). Lakivaliokunta ehdottaa, että muutokset sovitetaan yhteen siten, että nyt käsiteltävinä olevat säännökset vastaavat lain 292/2021 säännöksiä. Edellä todetun vuoksi valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin lisätään sana "pyynnöstä" ja pykälän otsikko muutetaan muotoon "Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä". 

6 luku. Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereiden tietojen poistaminen ja arkistointi

Luku sisältää säännökset Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereiden tietojen poistamisesta ja arkistoinnista. Lakivaliokunta ehdottaa 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä 6 luvun otsikon tarkistamista siten, että otsikossa käytetään muotoilua "Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit". 

31 §. Tietojen tarkistaminen ja poistaminen henkilörekistereistä.

Pykälä sisältää säännökset tietojen tarkistamisesta ja poistamisesta henkilörekistereistä. Valiokunta on edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin arvioinut ehdotettuja säilytysaikoja ja pitänyt niitä lähtökohtaisesti asianmukaisina. 

Edellä 4 §:n perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän otsikon tarkistamista siten, että henkilörekistereiden sijasta käytetään muotoilua rekistereistä. Valiokunta ehdottaa myös pykälän 1 momentin tarkistamista vastaavalla tavalla. 

Lakivaliokunta on edellä 5 §:n osalta ehdottanut yksilöintitietoja koskevan 5 §:n 2 momenttiin sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vuoksi lisättäväksi täsmennykset siitä, että yksilöintitietoihin kuuluva valokuva on nimenomaan biometrinen kasvokuva ja että tietojärjestelmään voidaan henkilöllisyyden toteamiseksi tallentaa tieto vangin, tutkintavangin, valvontarangaistusta suorittavan, valvotussa koevapaudessa olevan tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavan henkilön sormenjäljistä. Valiokunta ehdottaa, että nämä täsmennykset otetaan huomioon myös tietojen tarkistamista ja poistamista rekistereistä koskevan 31 §:n 2 momentissa. 

Säätäessään henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muutosta 292/2021 eduskunta lisäsi tietojen tarkistamista ja poistamista rekistereistä koskevaan pykälään uuden 7 momentin, jossa on kyse vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä käsiteltävien ja turvallisuustietorekisterin tietojen tarkistamisesta ja poistamisesta. Lakivaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen ja lain 292/2021 säännösten yhteensovittamista myös tältä osin. Valiokunta ehdottaa säännöksen lisäämistä lakiehdotuksen 31 §:n uudeksi 3 momentiksi. Valiokunnan ehdottaman uuden 3 momentin mukaan teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 8 tai 11 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksen sisältämä 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 4 momentti 5 momentiksi ja 5 momentti 6 momentiksi. 

33 §. Tietojen pysyvä säilyttäminen.

Pykälä sisältää säännökset tietojen pysyvästä säilyttämisestä. Edellä yleisperusteluissa selostetuista syistä valiokunta ehdottaa tietojen käsittelyoikeuden rajaamista koskemaan julkisuuslain 27 §:n 1 momentin mukaista tietojen luovuttamista koskevaa säännöstä, jonka mukaan arkistoon siirretystä salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. 

Valiokunta ehdottaa 1 momentin tarkistamista yleisperusteluissa selostetuista syistä myös siten, että arkistoon siirrettävien tietojen joukosta rajataan pois erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot. Näitä tietoja ovat valiokunnan ehdottamin tavoin 5 §:n 2 momentissa säännelty vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä otettu biometrinen kasvokuva ja sormenjälkitieto sekä valiokunnan ehdottamin tavoin 13 §:ssä säännellyt muut erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot. Koska valiokunnan edellä ehdottamin tavoin muutettavassa 13 §:ssä viitataan myös 5 §:n 2 momenttiin, riittää, että rajaaminen toteutetaan viittaamalla vain 13 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. 

Valiokunnan ehdottamassa muodossa pykälän 1 momentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Rikosseuraamusrekisteristä poistetuista tiedoista muodostetaan tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten säilytettävien tietojen hakemisto. Hakemistoon ei siirretä 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Tieto poistetaan hakemistosta 50 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen. 

Jotta pykälän otsikko vastaisi sen sisältöä, valiokunta ehdottaa lisäksi pykälän otsikon muuttamista muotoon "Tietojen säilyttäminen tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten". 

Lisäksi lakivaliokunta pitää ehdotetun 33 §:n 2 momentin säännöstä siitä, että sosiaalihuollon tietojen pysyvään säilyttämiseen sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon kyseisiä säännöksiä, yksinomaan informatiivisena. Valiokunta ehdottaa, että 2 momentti poistetaan. 

8 luku. Voimaantulo

Ehdotetun 8 luvun otsikko on "Voimaantulo". Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä lukuun myös uutta säännöstä, joka ei liity voimaantuloon. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 8 luvun otsikko muutetaan muotoon "Erinäiset säännökset". 

38 §. Rangaistussäännös. (Uusi)

Edellä 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentti sisältää säännöksen, jonka mukaan rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 38 luvun 9 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten, että kyseinen 3 momentin säännös poistetaan lakiehdotuksesta ja sisällytetään itsenäiseksi rangaistussäännökseksi lakiehdotuksen loppuosaan. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa uutta 38 §:ää, jonka otsikko on "Rangaistussäännös" ja jonka sisältö vastaa 2 §:n 3 momenttia.  

39 §. Voimaantulo.

Lakivaliokunnan edellä ehdottaman uuden 38 §:n myötä pykälien numerointi muuttuu siten, että voimaantulosta säädetään 39 §:ssä. 

40 §. Tietojen poistamista koskeva siirtymäsäännös.

Pykälä sisältää tietojen poistamista koskevan siirtymäsäännöksen. Lakivaliokunnan edellä ehdottaman uuden 38 §:n myötä pykälien numerointi muuttuu siten, että siirtymäsäännöksestä säädetään 40 §:ssä. 

Edellä 14 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälään uutta 1 momenttia, joka sisältää sosiaalihuollon tietojen käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen. Sen mukaan tämän lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettyä tietojen käsittelyyn oikeutettujen rajoitusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen rekistereissä olevien tietojen käsittelyyn ovat oikeutettuja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet siltä osin kuin se on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi. Saadun selvityksen mukaan on kuitenkin tarpeen täsmentää sosiaalihuollon tietojen käsittelyyn oikeutettujen piiriä siirtymävaiheen ajaksi, koska kyse on erityisen arkaluonteisista tiedoista. Siksi valiokunta ehdottaa lisäksi, että siirtymäsäännöksessä säädetään, että siirtymäajan kuluessa näiden tietojen käsittelyyn oikeutettuja ovat voimassa olevan lain 13 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti vain sosiaalityön tehtäviin osallistuvat henkilöt. 

Valiokunnan ehdottaman uuden 1 momentin myötä hallituksen esityksen sisältämän pykälän säännös siirtyy 2 momentiksi. Valiokunta ehdottaa 2 momentiksi siirtyvän säännöksen tarkistamista myös edellä 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä siten, että henkilörekisterin käsite korvataan rekisterin käsitteellä. 

Lakivaliokunnan ehdottaman uuden 1 momentin säännöksen myötä valiokunta ehdottaa, että myös pykälän otsikko muutetaan yleisempään muotoon "Siirtymäsäännökset". 

2. Laki vankeuslain muuttamisesta

2 luku. Täytäntöönpanon aloittaminen

1 §. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen.

Pykälä sisältää säännökset vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtymisestä. Säännöksessä viitataan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin (372/2010). Mainittu laki on korvattu oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetulla lailla (955/2020). Valiokunta katsoo, että mainittu muutos tulee huomioida siltä osin kuin säännöksessä viitataan aiempaan lakiin. Vastaava huomio koskee 1 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 14 §:ää.  

Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuimen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle ratkaisustaan, jolla se on tuominnut ehdottoman vankeusrangaistuksen. Momentin toisen ja kolmannen virkkeen mukaan ratkaisua koskevat tiedot talletetaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Merkinnän tekemisestä säädetään oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010). 

Valiokunta kiinnittää huomiota, että myös vankeuslain 2 luvun 1 a §:ssä viitataan oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sen osalta, mitä tietoja sinne tallennetaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanokirjaa varten ja asianomistajan esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 19 §:ssä tarkoitetusta pyynnöstä ilmoittamista varten. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että tietojen tallentamista koskeva sääntely on perusteltua toteuttaa vain yhdessä pykälässä eli jäljempänä selostetuin tavoin 2 luvun 1 a §:ssä. Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 1 §:n 1 momentin tarkistamista siten, että siitä poistetaan momentin toinen ja kolmas virke. Valiokunnan muutosehdotuksen myötä 1 §:ssä olevan virheellisen lakiviittauksen korjaamisen tarve poistuu. 

1 a §. Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus. (Uusi)

Pykälässä säädetään täytäntöönpanokirjasta ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälä sisältää myös säännökset tuomioistuimen tietojen tallentamisvelvollisuuksista. Pykälää ei hallituksen esityksessä ehdoteta muutettavaksi. 

Edellä 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin valiokunta katsoo, että on perusteltua ja riittävää, että tuomioistuimen tallennusvelvollisuutta koskeva sääntely sisältyy nyt käsiteltävään 1 a §:ään, eikä tallentamisesta ole tarpeen säätää 2 luvun 1 §:ssä. Lakivaliokunta ehdottaa tämän vuoksi 1 a §:n 2 momenttiin viittausta tämän luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ratkaisuun. Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi lainsäädäntöteknisenä tarkistuksena, että 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä 1 a §:ssä olevat viittaukset oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin (372/2010) muutetaan viittauksiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettuun lakiin (955/2020).  

Voimassa olevassa säännöksessä käytetään käsitteitä "tallettaa" ja "merkitä". Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "tallentaa" tarkoitetaan äänen, kuvan ja tietojen talteen ottamista teknisin keinoin niin, että tulos on toistettavissa alkuperäisen kaltaisena. Sanalla "tallettaa" puolestaan tarkoitetaan antaa säilytettäväksi, talteen, panna säilöön. Saamansa selvityksen mukaan lakivaliokunta pitää perusteltuna, että säännösten käsitteet yhtenäistetään ja niissä puhutaan tietojen tallentamisesta. Lakivaliokunta ehdottaa myös edellä selostettujen tarkistusten tekemistä 1 a §:ään. Lakivaliokunta ehdottaa vastaavia tarkistuksia jäljempänä myös 4. lakiehdotuksen 14 §:n osalta. 

Lakivaliokunnan ehdottama 1 a §:n muutos edellyttää myös 2. lakiehdotuksen johtolauseen tarkistamista. 

10 §. Päätösvalta.

Lakivaliokunta ehdottaa yhteensovitussyistä, että pykälän 2 momenttiin lisätään lakia 290/2021 vastaavasti tuomitun lisäksi sana "vangin". Myös 2. lakiehdotuksen johtolausetta tulee tältä osin tarkistaa. 

4 luku. Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

9 §. Sijoittaminen avolaitokseen.

Esityksessä muutetaan pykälän 1 momenttia. 2. lakiehdotuksen johtolauseessa viitataan kuitenkin pykälän osalta virheellisesti 2 momenttiin. Lakivaliokunta ehdottaa, että 2. lakiehdotuksen johtolausetta tarkistetaan tältä osin. 

15 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §. Vangille määrättävät kurinpitorangaistukset.

Pykälä sisältää säännökset vangille määrättävistä kurinpitorangaistuksista. Esityksen perustelujen mukaan (HE, s. 32 ja 78) pykälää muutetaan siten, että kurinpitorangaistuksena nykyisin käytettävä muistutus korvataan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa käytetyllä huomautuksella. Huomautus on lievin kurinpitorangaistus, ja se voidaan antaa lievimmistä rikkomuksista, kuten muistutus nykyisin. Tarkoitus ei ole muuttaa niitä perusteita, joilla kurinpitorangaistukseksi määrätään nykyisin muistutus. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimassa olevissa säännöksissä eroa huomautuksen ja varoituksen antamisen välillä on täsmennetty esimerkiksi siten, että jos velvollisuuksien rikkomisen todetaan olevan vähäistä eikä se ole toistuvaa, tuomitulle voidaan antaa varoituksen sijasta huomautus. Esitystä valmisteltaessa on katsottu, että ero huomautuksen ja varoituksen välillä on riittävän selvä ilman mainitunlaista täsmennystä.  

Saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että huomautuksen ja varoituksen soveltamisalaa täsmennetään. Säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 kohta poistetaan. Tämän johdosta 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan varoituksen sijasta vangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. 

Valiokunta ehdottaa vastaavaa täsmennystä myös 3. lakiehdotuksen 10 luvun 4 §:ään, 4. lakiehdotuksen 24 a §:ään, 5. lakiehdotuksen 25 a §:ään ja 6. lakiehdotuksen 17 a §:ään jäljempänä selostetuin tavoin. 

17 luku. Muun henkilön tarkastaminen

7 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Pykälä sisältää säännöksiä menettelystä ja päätösten kirjaamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan tapaajan henkilöntarkastus, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava. 

Vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentin kirjaamisvelvollisuutta täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisesta. 

9 §. Tarkemmat säännökset.

Pykälä sisältää asetuksenantovaltuudet. Sen mukaan tarkemmat säännökset tapaajan henkilöntarkastuksen, alueelta poistamisen, kiinniottamisen ja säilössäpidon kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Edellä 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisen kirjaamisesta. 

20 luku. Muutoksenhaku

1 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Esityksessä pykälän 1 momentin 14 kohtaa täydennetään uudella kurinpitorangaistuksella huomautuksella. Valiokunta toteaa, että vangin voidaan kuitenkin katsoa syyllistyneen rikkomukseen myös antamatta huomautusta. Tällaisilla syyksi lukevilla päätöksilläkin voi olla vangin kannalta merkitystä. Valiokunta katsoo, että sääntely jättää tulkinnanvaraiseksi, koskeeko muutoksenhakuoikeus kaikkia kurinpitoasiassa tehtäviä päätöksiä. 

Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 14 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa kurinpitorangaistusta ei määrätä. 

Lakivaliokunta ehdottaa asiallisesti vastaavia tarkistuksia tehtäväksi myös 3. lakiehdotuksen 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohtaan, 4. lakiehdotuksen 86 §:n 4 kohtaan, 5. lakiehdotuksen 40 §:n 1 momentin 6 kohtaan sekä 6. lakiehdotuksen 35 §:n 1 momentin 3 kohtaan. 

3. Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta

5 luku. Tutkintavangin omaisuus ja tulot

8 §. Päätösvalta.

Pykälä sisältää päätösvaltaa koskevat säännökset. Pykälään on lailla 291/2021 lisätty 3 momentti päätösvallasta maksukortin käytön valvonnassa tämän esityksen antamisen jälkeen. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. 

Lakivaliokunnan ehdotus tulee huomioida myös 3. lakiehdotuksen johtolauseessa. 

10 luku. Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §. Tutkintavangille määrättävät kurinpitorangaistukset.

Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 kohta poistetaan. Tämän johdosta 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan varoituksen sijasta tutkintavangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. 

11 luku. Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen

2 a §. Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Sen mukaan tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan vankeuslain 16 luvun 2 a, 8 a, 9 ja 10 §:n säännöksiä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta. 

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumista koskevat säännökset on tutkintavankeuslaissa toteutettu edellä todetuin tavoin viittaamalla vankeuslakiin. Esityksessä tutkintavankeuslakiin on ehdotettu säännöstä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisen kirjaamisesta (11 luvun 9 §:n 4 momentti) ja asetuksenantovaltuutta (11 luvun 11 §). Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että näiden säännösten sijasta on perustellumpaa tältäkin osin lisätä 11 luvun 2 a §:ään viittaus vankeuslain 16 luvun 11 §:ään. Lakivaliokunta ehdottaa edellä mainitun viittauksen lisäämistä 2 a §:ään. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä, että 11 luvun 9 ja 11 §:stä poistetaan viittaukset miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

Valiokunnan ehdottama muutos edellyttää tarkistusta 3. lakiehdotuksen johtolauseeseen. 

9 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Edellä 2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n 4 momentista poistetaan viittaus miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

11 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Edellä 2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että 11 §:n 1 momentista poistetaan viittaus miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumiseen. 

12 luku. Muun henkilön tarkastaminen

7 §. Menettely ja päätösten kirjaaminen.

Pykälä sisältää säännöksiä menettelystä ja päätösten kirjaamisesta. Pykälän 3 momentin mukaan tapaajan henkilöntarkastus, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava. 

Edellä 2. lakiehdotuksen 17 luvun 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentin kirjaamisvelvollisuutta täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisesta. 

9 §. Tarkemmat säännökset.

Pykälä sisältää asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan tarkemmat säännökset tapaajan henkilöntarkastuksen, alueelta poistamisen, kiinniottamisen ja säilössäpidon kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Edellä 2. lakiehdotuksen 17 luvun 7 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin vankeuslain 17 luvun 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 12 luvun 4 §:ssä säädetään Rikosseuraamuslaitokselle toimivalta ottaa vankilassa käyvältä henkilöltä pois tiettyjä aineita ja esineitä. Laeissa ei ole säännöksiä tällaisen pois ottamisen kirjaamisesta eikä asetuksenantovaltuutta säätää kirjausten sisällöstä, kuten muiden vastaavien toimenpiteiden osalta. 

Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että 9 §:n asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä täydennetään lisäämällä siihen maininta esineiden ja aineiden pois ottamisen kirjaamisesta. 

15 luku. Muutoksenhaku

1 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin 6 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa kurinpitorangaistusta ei määrätä. 

4. Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

14 §. Täytäntöönpanoon ryhtyminen.

Pykälä sisältää säännökset täytäntöönpanoon ryhtymisestä. Lakivaliokunta ehdottaa edellä 2. lakiehdotuksen 2 luvun 1 ja 1 a §:ssä selostetuista syistä, että 14 §:n 1 momentissa olevat viittaukset oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annettuun lakiin (372/2010) muutetaan viittauksiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettuun lakiin (955/2020). Lisäksi valiokunta ehdottaa, että tallettamisen ja merkitsemisen sijasta 1 momentissa käytetään sanaa tallentaminen. 

Edellä yleisperusteluissa selostetuin tavoin perustuslakivaliokunta on 15 §:n 2 momenttiin viitaten edellyttänyt sääntelyn täsmentämistä siltä osin, milloin täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava. Yleisperusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa täytäntöönpanon viivytyksettömyyttä koskevan 14 §:n 2 momentin täydentämistä täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatimisella. 

24 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan tuomitulle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 21, 22, 38, 49, 72 tai 73 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana huomautus ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta tuomitulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa.  

26 §. Velvollisuuksien rikkomisen käsittely.

Pykälä sisältää säännökset velvollisuuksien rikkomisen käsittelystä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on toimitettava 25 §:ssä tarkoitettu selvitys syyttäjälle. Jos syyttäjä katsoo tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi, hänen on viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Rikosseuraamuslaitoksen on kiellettävä täytäntöönpanon aloittaminen tai keskeytettävä täytäntöönpano, jos kyse on yhdyskuntapalvelusta, valvontarangaistuksesta, 21 vuotta täyttäneelle määrätystä ehdollisen vankeuden valvonnasta tai nuorisorangaistuksesta. 

Valiokunta kiinnittää osin säädösteknisistä syistä huomiota siihen, että 2 momentin virke törkeän velvollisuuksien rikkomisen saattamisesta käräjäoikeuden käsiteltäväksi poikkeaa muista laissa olevista säännöksistä, joissa säädetään syyttäjän velvollisuuksista. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että lain 26 §:n 2 momentista poistetaan virke syyttäjän velvollisuuksista, jolloin säännös koskee vain Rikosseuraamuslaitoksen velvollisuuksia. Syyttäjän velvollisuudet määräytyvät siten yksinomaan 39, 54, 62, 66 ja 75 §:n nojalla. Näin on yksiselitteistä, miten törkeän velvollisuuksien rikkomisen käsittely eri yhdyskuntaseuraamusten osalta tapahtuu. 

30 §. Päätösvalta.

Pykälä sisältää säännökset päätösvallasta. Pykälän 2 momentti sisältää luettelon asioista, joista yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää.  

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan esitykseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä säännösehdotuksissa on havaittu seuraavanlainen puute. Esityksessä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 18 §:n säännökset velvollisuuksien rikkomisen aikaisesta täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisestä ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä siirretään kokonaisuudessaan 25 §:n 2 momenttiin ja 26 §:n 2 momenttiin. 

Voimassa olevassa ja ehdotetussa 30 §:n 1 momentissa säädetään yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan päätösvallasta silloin, kun kyse on törkeän velvollisuuksien rikkomisen aiheuttamista toimenpiteistä. Säännös on kattanut ja kattaa edelleen ehdotetussa 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon lykkäämisestä ja keskeyttämisestä päättämisen. 

Sen sijaan voimassa olevassa 30 §:n 2 momentissa on säännös nykyisessä 18 §:n 4 momentissa tarkoitettuun täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Ehdotetussa laissa tämä säännös siirretään 25 §:n 2 momenttiin, mutta esityksessä ei ole huomioitu tarvetta säätää päätösvallasta asiassa nykyistä 30 §:n 2 momenttia vastaavasti. 

Edellä selostetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin lisätään uusi 7 kohta, jossa viitataan 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun täytäntöönpanon aloittamisen kieltämiseen tai täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksessä oleva 7 kohta siirtyy 8 kohdaksi. 

Ehdotetun pykälän 5 momentin 4 kohdassa on huomautuksen antamista koskevan päätösvallan osalta viitattu lain 24 §:n 1 momenttiin, jossa ei säädetä huomautuksen antamisesta. Valiokunta ehdottaa teknisenä tarkistuksena, että 5 momentin 4 kohdassa viitataan 24 a §:n 1 momenttiin. 

66 §. Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus.

Nyt käsiteltävän 4. lakiehdotuksen johtolauseessa viitataan virheellisesti 66 §:n 2 momentin muuttamiseen, vaikka kyseessä on pykälän muuttaminen. Lisäksi johtolauseessa viitataan virheellisesti siihen, että 66 §:ää on muutettu lailla 273/2019. Kyseessä on 62 §:n muuttaminen. Lakivaliokunta ehdottaa 4. lakiehdotuksen johtolauseen tarkistamista edellä todetun huomioimiseksi. 

68 §. Suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottaminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottamisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi.  

Esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 16 §:ssä säädetystä mahdollisuudesta aloittaa täytäntöönpano ennen tuomion lainvoimaisuutta luovutaan. Koska nykyinen säännös kumotaan, on perusteltua täsmentää lain 68 §:ssä olevia viittaussäännöksiä. Siinä viitataan edelleen 16 §:ssä tarkoitettuun lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon. Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 68 §:ää muutetaan poistamalla siitä viittaus lain 16 §:ään. 

84 §. Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentäminen. (Uusi)

Pykälä sisältää säännökset täytänöönpannun rangaistuksen vähentämisestä. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. 

Edellä 68 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 16 §:ssä säädetystä mahdollisuudesta aloittaa täytäntöönpano ennen tuomion lainvoimaisuutta luovutaan. Koska nykyinen säännös kumotaan, on perusteltua täsmentää lain 84 §:ssä olevia viittaussäännöksiä. Niissä viitataan edelleen 16 §:ssä tarkoitettuun lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanoon. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että 84 §:ää muutetaan poistamalla siitä viittaukset nykyisessä 16 §:ssä tarkoitettuihin tilanteisiin. 

86 §. Muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 4 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta tai varoitusta ei määrätä. 

Edellä 4. lakiehdotuksen 30 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin muutosehdotusten vuoksi säännösehdotuksista ei käy selvästi ilmi, miten päätösvallasta ja muutoksenhakuoikeudesta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa velvollisuuksien rikkomisen aikaisissa täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisessä ja täytäntöönpanon keskeyttämisessä. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että säännöksiä täydennetään myös tältä osin vastaamaan asiallisesti nykyistä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän lisätään uusi 5 kohta, jossa viitataan 25 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin täytäntöönpanon aloittamisen kieltämistä tai täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeviin päätöksiin. Valiokunnan ehdotuksen myötä esityksessä tarkoitetun pykälän 5—8 kohtien numerointi muuttuu. Valiokunnan ehdottaman uuden 5 kohdan myötä 9 kohdaksi siirtyvässä 8 kohdassa tulee lisäksi viitata 1—8 kohtiin. 

87 §. Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely.

Valiokunnan ehdottaman uuden 86 §:n 5 kohdan myötä 87 §:n viittaukset 86 §:n kohtiin tulee korjata vastaamaan valiokunnan muutosehdotusta. 

91 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon.

Valiokunnan ehdottaman uuden 86 §:n 5 kohdan myötä 91 §:n viittaukset 86 §:n kohtiin tulee korjata vastaamaan valiokunnan muutosehdotusta. 

5. Laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta

25 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan valvottuun koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 17 tai 18 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana "huomautus" ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa. 

40 §. Muutoksenhaku.

Pykälässä säädetään muutoksenhausta. Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 6 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta, varoitusta tai koevapauden peruuttamista ei määrätä. 

41 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan hankkeeseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä on havaittu, että lakiehdotuksen asetuksenantovaltuudet eivät ole kaikilta osin tarpeellisia. Valvotusta koevapaudesta annetun lain 41 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään asetuksenantovaltuuksista valvottuun koevapauteen liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä. Asetuksenantovaltuus ei ole näistä asioista tarpeen, koska tarvittavat asetustasoiset säännökset voidaan antaa muiden asetuksenantovaltuuksien nojalla. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 3 kohta poistetaan. Valiokunnan ehdotuksen myötä hallituksen esityksen mukaisen 1 momentin 4—9 kohtien numerointi muuttuu. 

6. Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

17 a §. Velvollisuuksien rikkominen.

Pykälän 1 momentin mukaan valvottavalle voidaan antaa huomautus tai varoitus, jos hän rikkoo 12 tai 13 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Edellä 2. lakiehdotuksen 15 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta katsoo, että säännöksistä on perusteltua käydä ilmi, että huomautus voidaan määrätä vähäisemmistä rikkomuksista kuin varoitus. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana "huomautus" ja momenttiin lisätään toinen virke, jonka mukaan varoituksen sijasta valvottavalle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa. 

35 §. Muutoksenhaku.

Pykälässä säädetään muutoksenhausta. Pykälässä säädetään muutoksenhakukelpoisista päätöksistä. Edellä 2. lakiehdotuksen 20 luvun 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 3 kohtaa selvennettäväksi siten, että siitä käy ilmi, että muutoksenhakuoikeus koskee myös sellaisia päätöksiä, joissa huomautusta tai varoitusta ei määrätä. 

38 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan hankkeeseen liittyvän asetusvalmistelun yhteydessä on havaittu, että lakiehdotuksen asetuksenantovaltuudet eivät ole kaikilta osin tarpeellisia. Yhdistelmärangaistuksesta annetun lain 38 §:n 1 momentin 1 ja 7 kohdassa säädetään asetuksenantovaltuuksista valvonta-aikaan liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä ja säilöönottopäätöksen muodosta ja sisällöstä. Asetuksenantovaltuus ei ole näistä asioista tarpeen, koska tarvittavat asetustasoiset säännökset päätöksentekoon ja tosiasialliseen hallintotoimintaan liittyvistä kirjauksista voidaan antaa muiden asetuksenantovaltuuksien nojalla. 

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 1 ja 7 kohdat poistetaan. Valiokunnan ehdotuksen myötä 1 momentin muiden kohtien numerointi muuttuu.