Hallituksen esityksessä on kyse rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvelvollisuuden siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan Oikeuspalveluviraston organisaatiota muutettavaksi siten, että talous- ja velkaneuvonta eriytetään oikeusaputoimistoista.
Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kannattaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja vähäisin muutosehdotuksiin.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvelvollisuus
Rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvelvollisuus on nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Palvelut hankitaan toimeksiantosopimuksilla. Palveluja tuottavat hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt. Sovittelua toteuttavat pääosin vapaaehtoiset sovittelijat.
Esityksessä ehdotetaan järjestämisvelvollisuuden siirtämistä Oikeuspalveluviraston tehtäväksi. Esitykseen sisältyy siirron edellyttämät välttämättömät lainsäädännön muutosehdotukset. Olennaisia asiasisältöisiä tai menettelyllisiä muutoksia sovittelutoiminnan toteuttamiseen tai sovittelumenettelyyn ei ehdoteta.
Lakivaliokunta kannattaa sovittelun siirtämistä oikeusministeriön hallinnonalalle ja viittaa myös aiemmin esittämäänsä (ks. LaVM 31/2022 vp). Valiokunnan mielestä sovittelupalvelut ovat luonteva osa oikeusjärjestelmää ja rikoksen torjuntaa, ja Oikeuspalveluvirastoa voidaan pitää luontevana toimijana myös sovittelupalveluun kuuluvissa tehtävissä. Hallinnonalan siirron voidaan myös arvioida parantavan entisestään mahdollisuuksia kehittää sovittelutoimintaa suhteessa tuomioistuinten toimintaan ja tehtäviin (ks. LaVM 31/2022 vp).
Esityksen valmistelussa on arvioitu sovittelupalvelujen valtiollistamisen mahdollisuuksia, mutta esityksessä on päädytty siihen, että sovittelutoiminta jatkuu toimeksiantopohjaisena, koska valtiollistaminen edellyttäisi lisärahoitusta (ks. HE, s. 10 ja 27). Valiokunnalla ei ole huomauttamista ehdotettuun ratkaisuun. Sovittelutoiminnan valtiollistamisen mahdollisuuksia on kuitenkin aiheellista arvioida myöhemmin uudestaan hallinnonalan siirrosta saatujen kokemusten valossa. Sovittelupalvelujen valtiollistamisen voidaan arvioida parantavan sovittelupalvelujen valtakunnallista yhtenäisyyttä ja laatua.
Sovittelutoiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä varten toimii rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta. Esityksessä ehdotetaan, että laissa säädetään edelleen neuvottelukunnasta, mutta sen tarkoitus on nykyistä yleisluonteisempi ja sen asettaminen on valtioneuvoston harkinnassa. Tarkemmat säännökset muun muassa neuvottelukunnan asettamisesta ja toimikaudesta ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella (1. lakiehdotuksen 6 §). Valiokunta pitää rikosasioiden sovittelun neuvottelukuntaa ja sen mahdollistamaa eri tahojen yhteistyötä tärkeinä. Saadun selvityksen mukaan yhteistyön muodosta ei kuitenkaan ole välttämätöntä säätää lain tasolla, ja eri neuvottelukuntien sääntelytapa vaihtelee. Esimerkiksi talousosaamisen neuvottelukunnasta säädetään nyt ehdotettua vastaavalla tavalla (ks. talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 3 §). Edellä olevan valossa valiokunta puoltaa hallituksen ehdottamaa ratkaisua.
Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa säädetään nykyisin perusteista, joiden mukaan palveluntuottajille maksetaan valtion varoista korvausta sovittelupalvelujen tuottamisesta, ja yhtenä perusteena on toimialueen rikollisuustilanne. Momentin mukaan rikollisuuslukuna käytetään Tilastokeskuksen vuositilastoa poliisin tietoon tulleista rikoslaissa rangaistaviksi säädetyistä rikoksista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tilastokeskus saattaa lopettaa rikollisuustilaston julkaisemisen. Tilastokeskuksen tilasto perustuu Poliisihallituksen toimittamaan tilastoon ja poliisihallitus kerää vastaavat tilastot jatkossakin. Siten, jos Tilastokeskuksen tilasto lakkautetaan, tiedot ovat saatavissa Poliisihallituksesta. Edellä esitetyn vuoksi valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 12 §:n 3 momentista poistetaan viittaus Tilastokeskukseen. Tämä merkitsee sitä, että tilastotieto voidaan saada joko Tilastokeskuksen julkaisemasta tilastosta tai, jos Tilastokeskus ei julkaise tällaista tilastoa jatkossa, pyytämällä tilasto Poliisihallituksesta.
Sovittelupalveluja tuottavat julkisten palveluntuottajien ohella myös yksityiset palveluntuottajat, mikä on merkityksellistä perustuslain 124 §:n kannalta. Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin ehdotetaan tämän johdosta lisättäväksi muun muassa säännös, jonka mukaan palveluntuottajan palveluksessa oleviin henkilöihin ja sovittelijoihin sovelletaan rikosoikeudellisesta virkavastuuta heidän hoitaessaan sovittelulaissa säädettyjä tehtäviä (1. lakiehdotuksen 21 a §). Lisäksi ehdotetussa säännöksessä viitataan vahingonkorvausvastuun osalta vahingonkorvauslain soveltamiseen. Säännösehdotus on perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön valossa välttämätön (ks. HE, s. 37, 38, 48 ja 49), ja se on muotoiltu vakiintuneeseen tapaan. Lakivaliokunnalla ei ole säännösehdotukseen huomauttamista. Valiokunta katsoo, että vastuukysymyksiä on aiheellista käsitellä palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön ja sovittelijoiden koulutuksessa.
Oikeuspalveluviraston organisaatio
Valiokunta kannattaa talous- ja velkaneuvonnan eriyttämistä oikeusaputoimistoista siten, että Oikeuspalveluvirastossa on oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen lisäksi talous- ja velkaneuvontatoimistoja (2. lakiehdotuksen 1 §:n 2 mom.). Eriyttäminen on perusteltua muun muassa talous- ja velkaneuvonnan kehittämisen samoin kuin julkisia oikeusavustajia koskevien esteellisyyssäännösten kannalta.
Oikeuspalveluvirastosta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan julkisen oikeusavustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä asianajajan esteellisyydestä säädetään. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan edellä mainittu esteellisyyssäännös ei estä oikeusaputoimiston henkilöstöä työskentelemästä yhteisissä toimitiloissa Oikeuspalveluviraston muun henkilöstön tai muiden viranomaisten kanssa (2. lakiehdotuksen 13 §:n 3 mom.). Tarkoitus on selventää nykytilaa ja mahdollistaa oikeusaputoimistojen toiminta muiden viranomaisten kanssa samoissa tiloissa ilman erillisten tilojen rakentamista. Salassa pidettävät tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot tulee kuitenkin rajata tietoteknisillä ja muilla tarvittavilla toimenpiteillä siten, että ne ovat vain oikeusaputoimiston käytettävissä. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että säännös ei rajoita toisen oikeusaputoimiston virkamiehen työskentelyä toisen oikeusaputoimiston toimitiloissa, mutta viime kädessä esteellisyysarviointi tehdään yksittäistapauksittain kunkin tapauksen erityispiirteet huomioiden asianajajien tapaohjeiden nojalla.