Valiokunnan mietintö
PeVM
13
2018 vp
Perustuslakivaliokunta
Hallituksen esitys laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 272/2018 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloite
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen: 
Lakialoite
LA
12
2018 vp
Ville
Tavio
ps
ym.
Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Tiina
Sinkkanen
sisäministeriö
erityisasiantuntija
Hanna
Pihkanen
sisäministeriö
lainsäädäntöneuvos
Timo
Makkonen
oikeusministeriö
professori
Tuomas
Ojanen
professori
Veli-Pekka
Viljanen
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
professori
Martin
Scheinin
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITE
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan kansalaisuuslain muuttamista siten, että tiettyihin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Esityksessä ehdotetaan tämän johdosta myös eräiden muiden lakien muuttamista. 
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan perustuslain Suomen kansalaisuutta koskevan 5 §:n, yhdenvertaisuutta koskevan 6 §:n, rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta koskevan 8 §:n, yksityiselämän suojaa koskevan 10 §:n ja oikeusturvaa koskevan 21 §:n kannalta. Säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan myös suhteessa Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. 
Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotusten hyväksymiselle ei ole perustuslaista johtuvia esteitä ja ne voitaneen hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.  
LA 12/2018 vp
Ehdotetaan lainmuutosta Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostetaan kymmeneen vuoteen. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esityksessä kansalaisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset kansalaisuuden menettämisestä maanpetos-, valtionpetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella. Kansalaisuuslakiehdotuksen 33 a §:n mukaan jos henkilö, jolla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun valtion kansalaisuus, on tuomittu Suomessa lainvoimaisella tuomiolla rikoslain säännöksessä yksilöityjen maanpetos-, valtionpetos- tai terrorismirikossäännösten mukaisesta Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneesta rikoksesta vähintään 5 vuoden pituiseen vankeus- tai yhdistelmärangaistukseen, voidaan päättää, että henkilö menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden voisi menettää myös henkilö, joka on tuomittu tällaiseen rangaistukseen edellä tarkoitetun rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta rikokseen tai sen yritykseen. Kansalaisuuden menetys ei koskisi alle 18-vuotiaina rikoksen tehneitä eikä tilanteita, joissa rikostuomion lainvoimaiseksi tulosta olisi kulunut yli 5 vuotta. Esityksen perustelujen mukaan esityksellä tavoitellaan vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen sekä terrorismin ennaltaehkäisyä (s. 63). 
Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esitystä huolellisesti laadittuna ja siinä esitettyjä säätämisjärjestysperusteluita pääosin asianmukaisina. 
Perustuslain 5 §:n 2 momentin mukaan Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Ehdotetun sääntelyn perusteella kansalaisuuden voisi menettää vain, jos henkilö ei jäisi sen seurauksena kansalaisuudettomaksi. Perustuslakivaliokunta painottaa perustuslain 5 §:n johdosta säädettävän rajoituksen merkitystä myös lain soveltamisessa. Asia on selvitettävä erittäin huolellisesti, jotta lain soveltamisessa voidaan varmistua siitä, että henkilöllä tosiasiassa on toinen kansalaisuus.  
Kansalaisuuden menettämistä tulee lakiehdotuksen mukaan arvioida huolellisesti myös yksilöllisesti kunkin tapauksen erityispiirteet huomioiden. Valiokunnan mielestä ehdotetun 33 b §:n mukainen kokonaisvaltaisen tarkastelun vaatimus ei rajoitu yksin säännöksessä erikseen lueteltuihin tekijöihin. Valiokunta on kiinnittänyt yleisemminkin huomiota siihen, että lakia soveltava viranomainen on sidottu erityisesti hallintolain 6 §:ssä säädettyihin tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden vaatimuksiin (PeVL 73/2018 vp, s. 3—4, PeVL 17/2016 vp, s. 3, PeVL 17/2004 vp, s. 5/I). Hallintolain 6 §:ssä säädettykin huomioiden Suomen kansalaisuus voidaan päättää menetettäväksi vain, jos kansalaisuuden menettämisestä ei muodostu hänelle oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista lisäseuraamusta. 
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös lasten asemaan. Valiokunnan mielestä on selvää, että ehdotetun sääntelyn perusteella lapsi ei voi menettää Suomen kansalaisuuttaan sillä perusteella, että hänen vanhempansa menettää Suomen kansalaisuuden (ks. myös PeVL 18/2018 vp, s. 3). 
Perustuslakivaliokunta painottaa tarvetta seurata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä on viisi Ranskaa vastaan tehtyä valitusta, jotka koskevat terrorismirikosten valmisteluun osallistumisesta tuomittujen henkilöiden Ranskan kansalaisuuden poistamista. Ihmisoikeustuomioistuin tarkastelee näitä valituksia myös siitä näkökulmasta, onko Ranska rikkonut kieltoa syyttää ja rangaista kahdesti (s. 28). 
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksestä ilmenevien tilastotietojen perusteella lakiehdotuksen mukainen kansalaisuuden menettäminen olisi tullut kysymykseen tällä vuosikymmenellä korkeintaan muutamia kertoja. Lakiehdotuksen mukaisessa sääntelyssä olisi perusteluiden (s. 65) mukaan suuri periaatteellinen muutos Suomen kansalaisuuslainsäädäntöön, koska kansalaisuuden menettämisestä voidaan nykyisin päättää tietyn rajallisen ajan kuluessa vain sillä perusteella, että henkilön ei olisi alun perinkään kuulunut saada sitä.Valiokunnan mielestä esityksen periaatteellinen merkitys huomioiden sen säätämistä ei voi esitettyjen tilastotietojen valossa sinänsä pitää välttämättömänä. Valiokunnan mielestä lakiehdotusten mukainen sääntely kuuluu kuitenkin lainsäätäjän harkintamarginaaliin. Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset voidaan säätää muuttamattomina.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 272/2018 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 12/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 1.3.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Annika
Lapintie
vas
varapuheenjohtaja
Tapani
Tölli
kesk
jäsen
Maria
Guzenina
sd
jäsen
Anna-Maja
Henriksson
r
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Ilkka
Kantola
sd
jäsen
Kimmo
Kivelä
sin
jäsen
Antti
Kurvinen
kesk
jäsen
Mia
Laiho
kok
jäsen
Markus
Lohi
kesk
jäsen
Leena
Meri
ps
jäsen
Juha
Rehula
kesk
jäsen
Wille
Rydman
kok
jäsen
Matti
Torvinen
sin
jäsen
Kaj
Turunen
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Matti
Marttunen
Viimeksi julkaistu 28.3.2019 14:57