(1) Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan työjärjestykseen otetaan väliaikaisesti voimassa olevat säännökset, joiden perusteella eduskunta voi erityisen vakavan, hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin johdosta päättää mahdollisuudesta toimittaa äänestykset täysistunnossa etä-äänestyksinä ja valiokuntien mahdollisuudesta kokoontua päätösvaltaisiin etäkokouksiin.
(2) Nyt ehdotettua asiallisesti vastaava sääntely valiokunnan etäkokouksesta ja täysistunnon etä-äänestyksestä oli voimassa 1.11.2020—30.9.2021. Valiokuntatyöhön sovellettiin eduskunnan päätöksen mukaisesti eduskunnan työjärjestyksen säännöksiä valiokunnan etäkokouksesta 14.4.—31.5.2021 (PNE 1/2021 vp, PeVM 7/2021 vp).
(3) Perustuslakivaliokunta on korostanut, että ylimmän valtioelimen, eduskunnan, toimintakyvyn varmistaminen koronavirusepidemian aikana on koko valtiojärjestyksen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää (PeVM 23/2020 vp, s. 4). Valiokunnan mukaan eduskunnan toiminnan määrämuotoisuuden vaatimus perustelee sääntelyn tarvetta. Perustuslain säännöksistä ei valiokunnan mukaan ole tehtävissä sellaista johtopäätöstä, että ne välttämättä edellyttäisivät edustajien fyysistä läsnäoloa esimerkiksi valiokunnissa, vaan olennaista on edustajien yhtäläinen mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn (PeVM 13/2021 vp, kappale 4, PeVM 23/2020 vp, s. 3). Valiokunnan mukaan eduskunnan toimintamuodot eivät lähtökohtaisesti voi edes poikkeusoloissa perustua yksinomaan eduskuntaryhmien välisille sopimuksille tai epävirallisille käytännöille perustuslain, työjärjestyksen tai eduskunnan puhemiesneuvoston eduskunnan työjärjestyksen nojalla antamien valiokuntien yleisohjeiden asemesta (PeVM 23/2020 vp, s. 3). Siten on perusteltua, että etäkokouksesta ja etä-äänestämisestä säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa sääntelyn asiallisesta sisällöstä.
(4) Eduskunnan työjärjestyksen muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan eduskunnan kevätistuntokauden alussa 2022 ja olemaan voimassa vuoden 2022 loppuun. Nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella on vaikea arvioida, olisiko säännösten soveltamiselle välttämätöntä tarvetta esimerkiksi syysistuntokauden 2022 aikana. Kun sääntelyn soveltamisen välttämättömyyttä arvioidaan nimenomaisesti soveltamisesta päätettäessä, ei nyt ehdotetulle voimassaoloajalle ole kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mielestä estettä. Valiokunta esittää myös harkittavaksi, tulisiko eduskunnan työjärjestykseen sisällyttää toistaiseksi voimassa olevat, esimerkiksi nyt ehdotettavan kaltaiset erillisen päätöksen perusteella sovellettaviksi tulevat säännökset eduskunnan etätyöstä poikkeuksellisissa oloissa.
(5) Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyn soveltamisedellytykset valiokuntien etäkokousten osalta ovat käsillä. Nykyinen epidemiatilanne ja vallitseva, helposti leviävä omikronmuunnos voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kansanedustajia on laajasti sairastuneina tai virukselle altistuneina. Valiokunnat ovat perustuslain 35 §:n 3 momentin mukaan päätösvaltaisia, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä, jollei jotakin asiaa varten ole erikseen säädetty suurempaa jäsenmäärää. Sairastumiset ja altistumiset voivat siten estää eduskunnan valiokuntien päätöksenteon.
(6) Eduskunta tekee ehdotetun 80 a §:n mukaan päätöksen etätyötä poikkeuksellisissa oloissa koskevien säännösten soveltamisesta puhemiesneuvoston ehdotuksesta, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ja hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tässä yhteydessä arvioida muun muassa sääntelyn käyttöönoton oikeudellisten edellytysten täyttymistä (PeVM 23/2020 vp, s. 4).
(7) Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan toimintakyky voidaan vallitsevassa tilanteessa turvata mahdollisimman pian sovellettavissa olevalla sääntelyllä valiokunnan etäkokouksista. Valiokunta ehdottaakin, että sääntelyä täydennetään siirtymäsäännöksellä, jonka mukaan säännöksiä valiokunnan etäkokouksesta sovelletaan 80 a §:ssä säädettyä menettelyä noudattamatta helmikuun 2022 loppuun asti. Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt suoraan siirtymäsäännöksen nojalla sovellettavaksi ehdotetun, asiallisesti rajoitetun ja kunkin valiokunnan päätöstä kokousten järjestämistavasta vielä edellyttävän sääntelyn merkitys ei välttämättä edellytä, että päätöksenteko sidottaisiin puhemiesneuvoston määräenemmistöllä tekemään ehdotukseen (vrt. PeVM 23/2020 vp, s. 5). Siirtymäsäännöksen nojalla säännöksiä valiokuntien etäkokouksista voitaisiin soveltaa samaan ajankohtaan asti kuin valtiopäivätoimintaa koskevia puhemiesneuvoston 25.1.2022 hyväksymiä poikkeusmenettelyjä (PmNP 140/2021 vp, § 2).
(8) Valiokunnan kokoukseen voi ehdotetun 80 b §:n mukaan osallistua tai kokouksessa olla läsnä puhemiesneuvoston hyväksymiä tietoteknisiä välineitä ja yhteyksiä käyttämällä. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että siirtymäsäännöksen soveltamisaikana tällaisia välineitä ja yhteyksiä ovat eduskunnan työjärjestyksen 37 a §:ssä tarkoitettuun asiantuntijoiden etäkuulemiseen hyväksytyt välineet ja yhteydet (PmNP 101/2021 vp, § 3).